Panokset loppu?
Tappara-Ässät pelin nähtyä tuli ensimmäisenä mieleen, että nyt taitaa olla panokset viimeistään loppu. Esitys oli todella hengetön ja joukkueesta ei erottunut kukaan edukseen. Kipsi on nyt niin kova jotta yksinkertaisetkin ratkaisut ovat täysin unohtuneet.
Kiekollinen peli ei ole tällä kaudella mitenkään päätä huikaissut, mutta Hakametsän illassa nähtiin todellisia pohjanoteerauksia. Ensinnäkin ihmetytti se jatkuva ränniin lyöminen. Rännikiekkoa ei lyöty missään vaiheessa alueelle niin, että vauhdissa oleva hyökkääjä olisi ehtinyt päätyyn ensin. Ässien pääosin kevyt hyökkäysosasto hävisi päätykiekot järjestään Tapparan isoille pakeille. Muutenkin kiekosta luovuttiin koko ajan liian helposti; omasta päästä roiskittiin jotain avauksen tapauksia ja hitaat hyökkäyksiin lähdöt ilmeisesti pakottivat lyömään kiekkoa ränniin. Ehkä pelitapaa on yritetty katastrofin partaalla muuttaa joksikin, mikä taas ei ole ihan jokaiselle pelaajalle auennut? Toisaalta tänään näytti Ässien porukalta myös jalat jääneen bussiin, ja näin ollen ei nähty edes yhtään suoraviivaista ajoa maalille.
Ei Ässien puolustajat ole mitään nikkareita käsistään, mutta nöyrä puolustaminen ei tarkoita vaan roiskaisuja pois alueelta. Mielestäni nöyrää pelaamista on myös se että annetaan se helppo syöttö siihen kaverille viereen, ja pyritään siten pois omista. Se tietenkin edellyttää, että kaverit hakevat itsensä syöttöpaikkaan. Tappara sai monta kertaa kiekon ilmaiseksi kun avauksia yritettiin omista pitkälle keskiviivalle asti ja yli, jossa joku Ässä-suhari yritti kammeta itseään kahden Tappara pelurin välistä.
Kiekollinen pakki olisi todellakin tarpeen, vaikka ensin kyllä tarvittaisiin radikaali peruspelaamisen tason nosto koko joukkueelta. Katselin Petre'n pelaamista, niin kyllä sillä miehellä olisi ollut käyttöä Porissa vielä tälläkin kaudella. Perusvarmoja ja rauhallisia ratkaisuja kiekon kanssa, niin omissa kuin hyökkäyspään siniviivalla. Sen sijaan Määtän kiekollisista "ratkaisuista" Tappara rokotti tänään kahdesti.