Nyt tulee pientä tajunnanvirtaa. Anteeksi jo etukäteen... Nyt ollaan palattu perinteiseen Lahen kannattajaelämään, kurjaa on ja jokaisesta voitosta tulee iloita. Erona on tällä hetkellä se (ainakin minun havaintojeni mukaan ja nimenomaan tämänpäiväisessä pelissä), että rikkova ja tilanteessa altavastaajana oleva joukkue saa aina enemmän anteeksi. Eka ja viimeinen erä oli Pelsun pyöritystä (tai ainakin hallintaa) ja ainakin ekassa vasta viides KooKoon selkeä sääntörike aiheutti jäähyn. Näin ei pitäisi olla, mutta näin se vain on. Perinteisesti Lahes ollaan oltu se rikkova ja repivä joukkue ja harmaalla alueella ollaan oltu voittavalla puolella. Nyt otetaan sillä osalla takkiin, mutta siihen ei saisi kaatua vaan keksiä se ylimääräinen ruuvi kiristettäväksi jolla saadaan tällaisetkin pelit käännettyä voitoiksi.
Joukkueiden ja yksittäisten pelaajien taitotaso on myös noussut niin korkeaksi, että virheistä rankaistaan armottomasti. Nyt virheitä tulee tämän päivän vaateisiin verrattuna aivan liikaa. Tämä taas ei ole kehittyville pelaajille (koodinimi Puutio...) ollenkaan hyvä asia. Nouseva itseluottamus ja omat vahvuudet muserretaan sillä, että rohkeudesta ja ennakkoluulottomasta yritteliäisyydestä palkitaan kovalla prosentilla takaiskumaalilla.
No mikäpä sitten avuksi? Myllärin haku oli hyvä veto tähän kohtaan. Karvapersepakkeja ja ylivarmaa perussuorittamista tämä joukkue nyt kaipaa. Inhorealismia ja virheiden välttäminen minimiin ja sitten vasta oman pelin ja pelivapauden kehittämistä.
Edelleen tästä tajunnanvirrasta huolimatta vahva usko meidän joukkueeseen. Syödään mieluummin se paska nyt, kuin vasta pleijareissa.
Ennustus jonka saa laittaa myös talteen:
- Paljon parjattu Puutio tulee tekemään ratkaisevan maalin jossain erityisen tärkeässä pelissä tällä kaudella, mieluiten tietenkin seiskafinaali...