Mun mielestä Pelicansin monesta pelaajasta paistaa sellainen halu tehdä asioita. Se pätee niin JM Aaltoseen, Jordaniin kuin Laschiinkin.
Vaikka Aaltonen ei enää olekaan se Juhis johon ollaan totuttu eikä kikat ihan onnistu samalla tavalla niin siitä paistaa sellainen turhautuminen juurikin siihen että vaikka halua on tehdä asioita niin mikään ei tunnu onnistuvan mutta on hyvä asia että sitä halua näkyy pelaamisessa. Itse antaisin sille avaimet ylivoimaan ja se saisi pyörittää toista ylivoimaa miten haluaa ja asetella siihen pelaajat, en usko että Aaltonen pelaisi sitä ihan tuolla tavalla kuin nyt vaikkakin pelaajat ehkä on sellaisia jotka se siihen haluaisi. Luulen että paras olisi Horky neliön keskelle ja siihen sellaisia pieniä älykkäitä siirtoja, sitähän Juhis on paljon käyttänyt aiemmin.
Laschin ketju on tällä hetkellä ehkä vaarallisin ketju mitä koko Liigan playoffeissa on näkynyt. Tulosta olisi ihan hyvin voinut tulla paljon, paljon enemmänkin. Pelaajien erilaisuus on kova vahvuus, jokainen pystyy pelaamaan pitkää hyökkäystä kiekolla ja se ketju tulee ratkaisemaan meidän menestyksen väsyttämällä vastustajaa. Tällä hetkellä Laschit ja Tyrväiset on meidän tärkeimmät ketjut, Tyrväinen kun on pistänyt Lehterän taskuunsa.
HIFK:n pelinopeus on ihan täysin laadukkaiden yksilöiden varassa eikä niitä harppuunahyökkäyksiä laitojen kauttakaan ole enää juurikaan tullut, mun mielestä Niemelän reagoinnin ansiosta. Nyt siellä pelataan huomattavasti varmemmin ja heitetään vain ränniin jos menetys hyökkäysalueella uhkaa jolloin riiston jälkeen HIFK ei pääse avaamaan nopeasti meidän sinisellä ylös painavalle hyökkääjälle.
Pelillisestihän HIFK on ollut huono. Juuri niin huono kun voitot kertovatkin. Nyt ei saa antaa niiden päästä rakentamaan "hienoa tarinaa" vaan katkaista seuraavassa pelissä sarja, pelaamalla vain omaa peliä, se riittää.