Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Maailmanmestari ja kaksinkertainen Sveitsin mestari Carl Klingberg IlvekseenLue lisää »
-
Liiga-kierros: Pelicans mursi Ässien kotitaian, Ryan Laschia taklattiin päähänLue lisää »
-
Drew Bannisterille potkut St. Louis Bluesista – Bruinsista kenkää saanut Jim Montgomery tilalleLue lisää »
-
AHL:ään komennettu Kaapo Kähkönen ei tyrmää ajatusta Euroopassa pelaamisesta – hyvien tyyppien listalta löytyy huippuveskari ja suomalaisvalmentajaLue lisää »
-
Sarjapisteet tasan: TUTO ja Hokki voittivat toinen toisensa peräkkäisissä peleissäLue lisää »
-
Kasper Kulonummi pelaa läpimurtokautta ja voittaa kamppailuja kovalla prosentillaLue lisää »
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an alternative browser.
You should upgrade or use an alternative browser.
Peliesitykset ja suoritukset 2022–2023
- Viestiketjun aloittaja Jarnan Rysty
- Alkaa
- 535 744
- 8 938
Lisää vaihtoehtoja
Ketjuun kirjoittaneetNäin SaiPan kannattajana on erityisen vaikeaa olla teidän puolesta iloinen ylipäätään mistään. Sen verran paljon takana on perseilyjä. Viittaan mm. ravintola Birran invaasioon. Mutta toivoin teidän menevän tästä sarjasta jatkoon. Ja itse asiassa uskon, että Pelicans voi voittaa mestaruuden. Ilves ei olisi mahtanut Tapparalle mitään.
Oli kyllä mahtava esitys, jonka Pelikaanit tarjos hallilla! Olin jo unohtanut Kärppä sarjan game sevenin jälkeiset tilat. Aivan mieletön tunnelma. Ja joukkue pelasi järkevästi pääkylmänä. Monella Ilves pelurilla puristi kupolista ja ylilyöntejä tuli. Tikka yms. Penakin hyppäs ilman mailaa jonkun selkää eikä siitäkään mitään. Meni ohi kenen. Hyvä Pelicans ja hyvä yleisö! Nyt hanaa finaaleihin!
Vaikka mä myönnänkin olevani aika kade, niin teidän meininkiä on siitä huolimatta mukava naapurista seurata.
Löydän aika paljon yhtymäkohtia meidän vuoden 2019 joukkueeseen. Yhtenä merkittävimpänä paikallisuus ja sen myötä rakentunut yhteisöllisyys joukkueen sisällä sekä joukkueen ja kannattajien välillä.
Onnea finaalipaikasta ja kohti mestaruutta!
Löydän aika paljon yhtymäkohtia meidän vuoden 2019 joukkueeseen. Yhtenä merkittävimpänä paikallisuus ja sen myötä rakentunut yhteisöllisyys joukkueen sisällä sekä joukkueen ja kannattajien välillä.
Onnea finaalipaikasta ja kohti mestaruutta!
Ikävänkantaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Samoin 2019 Karjis = 2023 Ben Blood, aina hymyilevä kovanyrkki: viimeisen päälle tärkeä koppiäijä!Vaikka mä myönnänkin olevani aika kade, niin teidän meininkiä on siitä huolimatta mukava naapurista seurata.
Löydän aika paljon yhtymäkohtia meidän vuoden 2019 joukkueeseen. Yhtenä merkittävimpänä paikallisuus ja sen myötä rakentunut yhteisöllisyys joukkueen sisällä sekä joukkueen ja kannattajien välillä.
Dominik Jašek
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomi, kaikki hyvähenkiset
Debytoinpa Jatkoajalla, parinkymmenen vuoden aktiivisen vakoilemisen jälkeen. Tekstillä on mittaa, mitä selitän sekä historiallisen hienolla menestyksellä että neitsyttekstillä. Tässä ehtii vielä nakata monta yhden rivin tunneroiskaisua poikineen ;). Aloittelijan ajattelemattomuuden takia panin tän aluksi otteluketjufoorumiin, mutta tännehän se taitaa kuulua.
Lahtelaisjuurinen lätkäfani on Pelicansin tempun kaltaisen, koko kauden kestäneen tapahtumasarjan murentamana koko lailla pähkinöinä. Vastaavia tarinoita muistuu Suomi-kiekosta muutamia mieleen. Tai ei, eivät ne vastaa tätä, koska kausi on kesken ja pyttyä ei vielä ole.
Niemelällä on näpeissään aivan mykistävä ipananippu sementoituna Erosella, Bartolla ja mv J. Hurmeen sukunimikaimalla Bloodilla (no, toisinaan Iikallakin).
Pelaajabudjetti on rajallinen, kokonaisresurssit vieläkin rajallisempia ja odotukset olemattomia.
Pelsua(kin) usein Helsinki-media tykkää arvioida ali. Kaupungin ja budjetin pienuuden "oikeuttama" yliolkaisuus, olkoon kuinka yleisinhimillistä hyvänsä, on paitsi samaan aikaan vaivaannuttavaa lajisivistyksen puutetta,aika usein ihan oikeasti kerosiinia myös Pelikaani-turbiinille.
Eikä sitä itselläänkään kauden alla ole ikinä mikään suurseurafiilis, kun juuri ja juuri läpimurtonsa värkänneet jäbät lasketaan muualle ja tilalle ropisee kesällä uusia nobodyja ja muiden seurojen jämiä. Jotkut jalostettaviksi, jotkut kykyjensä mukaisieen menoon rohkaistaviksi ja jotkut tykinruuaksi.
Tämänkään kauden alla ei journalistisista perinteistä tingitty: "Hyvä jos säälipleijareihin pääsevät". Usein tähän vähättelyyn kuuluu sekin, että vaikka runkkarissa hämmästyttävästi kulkisi, oletetaan sen olevan kuitenkin jotenkin ainakin puoliksi tuuria ja oudon lennon niin muodoin kyllä loppuvan kesken.
Samasta syystä menestysvaiheen ad hoc-analyyseissa tykätään unohtaa Pelicansin jopa loistava pelaaminen, juuri niillä vahvuuksilla, joita heillä on. Aina on muka joku ennakkosuosikki sulanut. Ehkä he ovat sitten liian jäätäviä? Tai jäässä? Tai sulavasti luistelevia tai mailaa käsitteleviä?
Ei, ei tässä nyt mitään uhreja olla. Noinhan altavastaajat saavat aina ja kaikkialla tuta. Se vain kiertää lisäjengaa linnunsiipien alle, kun kerrankin pärjätään.
Hajahuomio tästä sarjasta: kiekon siirtely vastustajan päädyssä voi näyttää ylivoimaiselta peliltä, muttei usein kuitenkaan välttämättä ole.lLves ei tehnyt "tätä ihan itse". Jatkoajan tuore artikkeli ampuu ainakin otsikossaan ohi taulun.
Siellä oli toinenkin joukkue.
Turkoosien onnistumiset mielestäni:
– Maaliedustan/keskikaistan ahneen aggre mutta fiksu puolustaminen
– Panikoimattomuus yleensäkin paineen alla. Hurjankin paineen. Olivat koko kauden reenanneet just sitä, kuinka lähdetään panikoimatta eteenpäin hyökkäyspaineen alta. Paniikkinappula luovutettiin tamperelaisille.
– Väkevää kulmapelaamista koko kauden ajan
– Ilvekselle hengenvaarallisen kuumaksi hehkunut maalivahti. Barton edessä kamppailee oikea Barto-sakki, joka luottaa kujasti semiseinähulluun takaseinäänsä.
– Kuulemma, ja näemmäkin, tunneälykäs, ihmisläheinen ja peliteoriaakin osaava koutsi, joka tajuaa johtavansa ensisijaisesti ihmisiä, vaikka Pelikaaneja ovatkin, ja jota ei tarvitse vaihtaa joka kausi, saati kesken kautta. Sanoisin, että Hölö on Ara 2.0. Tuolla ei tartte poikainpelätä mokaamista. Lahessa on muutenkin paineet melkein olemattomia; olemmehan kirkkaasti hämäläisen vähättelykulttuurin alueen sisäpuolella.
– Ilmiömäisen tehokas maalintekotehokkuus tuolloin tällöin lohkeavista paikoista.
– Ulkomaalaispelaajat ymmärsivät käytännössä,mitä varten he kuittaavat korkeinta liksaa. Erikoisen iso tasonosto sekä Dominik Jašekilta, Kelleheriltä, Bryggmannilta että Penalta poffeihin. Ja kyllä Bartollakin on kyse hyppäyksestä, vaikka runkkarissakin oli ihan hyvä
– Valmennuksen takia henkisesti susiluja (=yhteishenkinen) porukka.
Näitä tarvitaan aivan kriittisesti, kun ei todellakaan ole meritoituneimpia, mailataitavimpia ja kokeneimpia pelaajia.
Ilveksellä niitä oli, mutta hyvin moni noista Pelsujen vahvuuksista heiltä näköjään puuttui.
Yks lahtelais-ranskalainen viiva vielä:
– Riittävä ylivoimatehokkuus (Ilveksellä se olisi lopulta ollut jopa kuraa, jos ei geim vitosessa olisi osuneet).
Ipan henkisestä puolesta ja maalinteosta on kirjoitettu tarpeeksi, mutta minusta sen puolustaminen oli kaikkiaan sekoilevampaa. Ilveksellä ei ollut tiikerinsilmää Malekin edessä.
Koska Pelsu pystyi luottamaan sokeasti fakiiriveskariinsa, pakit saattoivat huoletta päästää vastustajan laukomaan muualta kuin parhaasta maalintekosektorista. Ja vastustajan äijät siivottiin rajulla asenteella pois Barton katseen tieltä. Tämä siitä mitään piittaamatta, että jengi taitaa olla suht lyhyt.
Vaikka Ipa-fanien suusta kuultava, ehkä egosentrinenkin lause on sinänsä totta – "Ipa suli" – niin se tuloksen selityksenä tyydytä. Pelsun kirurgintarkka voimavarojensa hyödyntäminen löi isoa kissaa naamaan niin, että tupsut ja viikset pöllysivät; kaikella kunnioituksella ja kiekkoveljeydellä tokaistuna.
Tavallaan koko kausi ja etenkin pari poffi-sarjaa on olleet meiltä ylisuorittamista, ainakin odotuksiin nähden. Mutta vain tavallaan. Voihan ihan ilman höpötystä nähdä, että tämä menestyskyky oli jo olemassa ja se on osattu ulosmitata apokalyptisen tylysti.
Siinä äkkipäiset sarja-analyysini huuman keskeltä .
Automaatiomestariksi huudettu Tappara saa tehdä aivan kaikkensa nyysiäkseen pytyn. Ja onhan Kirves – tietenkin – aivan ylivoimainen ennakkosuosikki. Sanoisin kertoimella 1,12, sanoivat unisen Unibetin kertoimenlaskijat mitä hyvänsä.
Lahdessa ei hopea juurikaan haittaisi. Kansanjuhla Tuonineen ja muineen lienee tulossa joka tapauksessa. Ja just tästä vapaudesta vivuttuu voimaa tehdä kaasupohjassa kiusaa yliolkaiselle dynastialle
Mutta mitä tarinoita tämän kauden Pelicans sitten mukailee? No, tästä remmistä viriää sama fiba kuin Jalosen Leijonista 2019 ja Kiven Ässistä 2013. Ehkä miracle on ice vm 1980 olisi jo liioittelua ;)
Edessämme odottaa fantsuakin fantsumpi finaalisarja. Ja fiksumpikin ehkä. Panisivatko pystyyn pystyssä pysyttelyn SM-kisat?
Lahtelaisjuurinen lätkäfani on Pelicansin tempun kaltaisen, koko kauden kestäneen tapahtumasarjan murentamana koko lailla pähkinöinä. Vastaavia tarinoita muistuu Suomi-kiekosta muutamia mieleen. Tai ei, eivät ne vastaa tätä, koska kausi on kesken ja pyttyä ei vielä ole.
Niemelällä on näpeissään aivan mykistävä ipananippu sementoituna Erosella, Bartolla ja mv J. Hurmeen sukunimikaimalla Bloodilla (no, toisinaan Iikallakin).
Pelaajabudjetti on rajallinen, kokonaisresurssit vieläkin rajallisempia ja odotukset olemattomia.
Pelsua(kin) usein Helsinki-media tykkää arvioida ali. Kaupungin ja budjetin pienuuden "oikeuttama" yliolkaisuus, olkoon kuinka yleisinhimillistä hyvänsä, on paitsi samaan aikaan vaivaannuttavaa lajisivistyksen puutetta,aika usein ihan oikeasti kerosiinia myös Pelikaani-turbiinille.
Eikä sitä itselläänkään kauden alla ole ikinä mikään suurseurafiilis, kun juuri ja juuri läpimurtonsa värkänneet jäbät lasketaan muualle ja tilalle ropisee kesällä uusia nobodyja ja muiden seurojen jämiä. Jotkut jalostettaviksi, jotkut kykyjensä mukaisieen menoon rohkaistaviksi ja jotkut tykinruuaksi.
Tämänkään kauden alla ei journalistisista perinteistä tingitty: "Hyvä jos säälipleijareihin pääsevät". Usein tähän vähättelyyn kuuluu sekin, että vaikka runkkarissa hämmästyttävästi kulkisi, oletetaan sen olevan kuitenkin jotenkin ainakin puoliksi tuuria ja oudon lennon niin muodoin kyllä loppuvan kesken.
Samasta syystä menestysvaiheen ad hoc-analyyseissa tykätään unohtaa Pelicansin jopa loistava pelaaminen, juuri niillä vahvuuksilla, joita heillä on. Aina on muka joku ennakkosuosikki sulanut. Ehkä he ovat sitten liian jäätäviä? Tai jäässä? Tai sulavasti luistelevia tai mailaa käsitteleviä?
Ei, ei tässä nyt mitään uhreja olla. Noinhan altavastaajat saavat aina ja kaikkialla tuta. Se vain kiertää lisäjengaa linnunsiipien alle, kun kerrankin pärjätään.
Hajahuomio tästä sarjasta: kiekon siirtely vastustajan päädyssä voi näyttää ylivoimaiselta peliltä, muttei usein kuitenkaan välttämättä ole.lLves ei tehnyt "tätä ihan itse". Jatkoajan tuore artikkeli ampuu ainakin otsikossaan ohi taulun.
Siellä oli toinenkin joukkue.
Turkoosien onnistumiset mielestäni:
– Maaliedustan/keskikaistan ahneen aggre mutta fiksu puolustaminen
– Panikoimattomuus yleensäkin paineen alla. Hurjankin paineen. Olivat koko kauden reenanneet just sitä, kuinka lähdetään panikoimatta eteenpäin hyökkäyspaineen alta. Paniikkinappula luovutettiin tamperelaisille.
– Väkevää kulmapelaamista koko kauden ajan
– Ilvekselle hengenvaarallisen kuumaksi hehkunut maalivahti. Barton edessä kamppailee oikea Barto-sakki, joka luottaa kujasti semiseinähulluun takaseinäänsä.
– Kuulemma, ja näemmäkin, tunneälykäs, ihmisläheinen ja peliteoriaakin osaava koutsi, joka tajuaa johtavansa ensisijaisesti ihmisiä, vaikka Pelikaaneja ovatkin, ja jota ei tarvitse vaihtaa joka kausi, saati kesken kautta. Sanoisin, että Hölö on Ara 2.0. Tuolla ei tartte poikainpelätä mokaamista. Lahessa on muutenkin paineet melkein olemattomia; olemmehan kirkkaasti hämäläisen vähättelykulttuurin alueen sisäpuolella.
– Ilmiömäisen tehokas maalintekotehokkuus tuolloin tällöin lohkeavista paikoista.
– Ulkomaalaispelaajat ymmärsivät käytännössä,mitä varten he kuittaavat korkeinta liksaa. Erikoisen iso tasonosto sekä Dominik Jašekilta, Kelleheriltä, Bryggmannilta että Penalta poffeihin. Ja kyllä Bartollakin on kyse hyppäyksestä, vaikka runkkarissakin oli ihan hyvä
– Valmennuksen takia henkisesti susiluja (=yhteishenkinen) porukka.
Näitä tarvitaan aivan kriittisesti, kun ei todellakaan ole meritoituneimpia, mailataitavimpia ja kokeneimpia pelaajia.
Ilveksellä niitä oli, mutta hyvin moni noista Pelsujen vahvuuksista heiltä näköjään puuttui.
Yks lahtelais-ranskalainen viiva vielä:
– Riittävä ylivoimatehokkuus (Ilveksellä se olisi lopulta ollut jopa kuraa, jos ei geim vitosessa olisi osuneet).
Ipan henkisestä puolesta ja maalinteosta on kirjoitettu tarpeeksi, mutta minusta sen puolustaminen oli kaikkiaan sekoilevampaa. Ilveksellä ei ollut tiikerinsilmää Malekin edessä.
Koska Pelsu pystyi luottamaan sokeasti fakiiriveskariinsa, pakit saattoivat huoletta päästää vastustajan laukomaan muualta kuin parhaasta maalintekosektorista. Ja vastustajan äijät siivottiin rajulla asenteella pois Barton katseen tieltä. Tämä siitä mitään piittaamatta, että jengi taitaa olla suht lyhyt.
Vaikka Ipa-fanien suusta kuultava, ehkä egosentrinenkin lause on sinänsä totta – "Ipa suli" – niin se tuloksen selityksenä tyydytä. Pelsun kirurgintarkka voimavarojensa hyödyntäminen löi isoa kissaa naamaan niin, että tupsut ja viikset pöllysivät; kaikella kunnioituksella ja kiekkoveljeydellä tokaistuna.
Tavallaan koko kausi ja etenkin pari poffi-sarjaa on olleet meiltä ylisuorittamista, ainakin odotuksiin nähden. Mutta vain tavallaan. Voihan ihan ilman höpötystä nähdä, että tämä menestyskyky oli jo olemassa ja se on osattu ulosmitata apokalyptisen tylysti.
Siinä äkkipäiset sarja-analyysini huuman keskeltä .
Automaatiomestariksi huudettu Tappara saa tehdä aivan kaikkensa nyysiäkseen pytyn. Ja onhan Kirves – tietenkin – aivan ylivoimainen ennakkosuosikki. Sanoisin kertoimella 1,12, sanoivat unisen Unibetin kertoimenlaskijat mitä hyvänsä.
Lahdessa ei hopea juurikaan haittaisi. Kansanjuhla Tuonineen ja muineen lienee tulossa joka tapauksessa. Ja just tästä vapaudesta vivuttuu voimaa tehdä kaasupohjassa kiusaa yliolkaiselle dynastialle
Mutta mitä tarinoita tämän kauden Pelicans sitten mukailee? No, tästä remmistä viriää sama fiba kuin Jalosen Leijonista 2019 ja Kiven Ässistä 2013. Ehkä miracle on ice vm 1980 olisi jo liioittelua ;)
Edessämme odottaa fantsuakin fantsumpi finaalisarja. Ja fiksumpikin ehkä. Panisivatko pystyyn pystyssä pysyttelyn SM-kisat?
Pakko antaa isoa peukkua täältä Porista, muistan vielä molemmat finaalisarjan mitä täällä Porissa on 2000-luvulla pelattu. Toivon teille hyvää sarjaa ja nautinnollista hetkiä!
Pakko myös arvostaa Ben Blood :ia joka oli Ässissä:kin omia suosikkeja!
Tietysti myös onnea sarjan voitosta olin teidän kelkassa!
Pakko myös arvostaa Ben Blood :ia joka oli Ässissä:kin omia suosikkeja!
Tietysti myös onnea sarjan voitosta olin teidän kelkassa!
aatelisode
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Pelicans, Skellefteå, Capitals, Erik Karlsson
Tykkäsin kyllä erityisesti eilen siitä, että Pelicans tuli lähes yhtä identtisesti tuohon peliin, kuin tulivat KalPa-sarjan seiskapeliin. Toki ihan yhtä jaloissa Ilves ei ollut, mutta lähes. Huomaa, että joukkuetta ei juuri puristele pelaaminen ja kaikki lähtee positiivisen kierteen kautta liikkeelle. Kangasniemi pellaili itsensä täysin vapaaksi keskelle slottia pariinkin kertaan, mutta ei mennyt. Toisen erän jälkeen peli olisi voinut olla jo vaikka 5-0, mutta Langhamer oli kyllä todella hyvä. Kolmas erä oli toki sitten vähän turhan passiivista pelaamista, jossa olisi voinut käydä myös huonosti, mutta parempi näin.
Dominik Jašek
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomi, kaikki hyvähenkiset
Poikani ystävä, paatunut ja maha vuosikaupalla täpötäynnä köllöttelevä Kärppä-kannattaja ei suostu vieläkään onnittelemaan meitä Pelsu-faneja. Tämä siitä huolimatta, että erään oululaismestaruuden varmistuttua Ahon läpiajosta me soitimme heidän ovikelloaan sekunnin viiveellä, puvut ja mustat lasit päässä ja äijille käteen ruusukimpun ojentaen (MOT).
Sain nihkeydelle kaksi selitystä: Oulussa ei kuulemma onnitella kuin mestaruuksista. Kun totesin Pelsun olleen tavallaan mestari jo välieräpaikan varmistuttua, oululainen läimäisi pöytään D-kortin. Ei voida kuulemma olla varmoja, etteikö taustalla olisi kiellettyjä aineita.
Jäin lannistuneena pohtimaan, kuinka tämä olisi voinut tapahtua.
Olisiko Benin Blood-näytteessä outouksia, kun Tapolan verimakkarasuvun kaima mittauttaisi Penan veriarvot game sevenin jatkoajan tauolla?
Vai ovatko Niemelän onnellisen hymyn syy sienet?
Entä Teemu Eponen, joka käryn jälkeen ilmoittaisi "eronnen".
Uskoisin kuitenkin, että jos näin ikävästi sattuisi, kyse olisi Kangasniemestä ja kasvuhormonista.
Vai kenen ajattelisitte kemiikkaan kenties turvautuvan?
Edit: Nimimerkin Anabolis tykkäyksestä repesin :D
Sain nihkeydelle kaksi selitystä: Oulussa ei kuulemma onnitella kuin mestaruuksista. Kun totesin Pelsun olleen tavallaan mestari jo välieräpaikan varmistuttua, oululainen läimäisi pöytään D-kortin. Ei voida kuulemma olla varmoja, etteikö taustalla olisi kiellettyjä aineita.
Jäin lannistuneena pohtimaan, kuinka tämä olisi voinut tapahtua.
Olisiko Benin Blood-näytteessä outouksia, kun Tapolan verimakkarasuvun kaima mittauttaisi Penan veriarvot game sevenin jatkoajan tauolla?
Vai ovatko Niemelän onnellisen hymyn syy sienet?
Entä Teemu Eponen, joka käryn jälkeen ilmoittaisi "eronnen".
Uskoisin kuitenkin, että jos näin ikävästi sattuisi, kyse olisi Kangasniemestä ja kasvuhormonista.
Vai kenen ajattelisitte kemiikkaan kenties turvautuvan?
Edit: Nimimerkin Anabolis tykkäyksestä repesin :D
Viimeksi muokattu:
Ei uskalla edes ajatella mitä tapahtuu Lahden keskustassa, jos niin sattuu käymään että pytty tulee kotiin. Herra varjele. Varmaan ihan aluksi viedään Lanu-patsas Hakkapeliittapatsaan tilalle ja sen jälkeen ihmetellään mitä tuli tehtyä. Mutta ei niin väliä. Turkoosihuiviset karvapäät vetää munasillaan rundia ja kaikilla on kivaa, paitsi tamperelaisia vituttaa.Mä oon luvannut juosta pelkkä Pelicansin huivi [vai paita, en muista enää] päällä poliiseja karkuun Lahden toria ympäri. Siinä perässä kai juoksee pari muutakin tältä palstalta..
Sä pääset vielä melko helpolla jos Pelicans vie mestaruuden.
Hämeen poliisilaitokselle jo etukäteen tsemppiä tohon vapun korville ja siitä eteenpäin.
Isot onnittelut finaalipaikasta Pelicans ja pelsu-fanit! Hyvin on päässyt Suomen Chicagon veljet tulemaan tutkan alta ja pelaamaan todella viihdyttävää, mutta tehokasta lätkää. Joukkueesta on aistittavista rentous, sitoutuneisuus, iloisuus ja periksiantamattomuus. Paljon niitä ominaisuuksia, mitä itse kovasti odotti Kärpiltä koko kauden ja piippuun jäi pahasti jokaisen adjektiivin kohdalla meillä pohjoisessa. Tää on urheilun suola, kun hienoinen altavaastaja laittaa luuta kurkkuun ennakkosuosikista toiseen. Huikeeta työtä Niemelän johtamalta valmennustiimiltä ja koko jengiltä! Paljon tsemppiä ja menkäähän nyt päätyyn asti ja päätyovesta vaikka läpi finaaleissa jos tarve vaatii.
Viimeksi muokattu:
Karvainen apina
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Pekon muuvit
En muuten yllättynyt yhtään et Savimatti oli ekana menossa boksiin.
Karvainen apina
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Pekon muuvit
Savimattiin vaan painetta. Sielä alkaa höyry nousemaan nopeammin, kuin Tampereella ehtii sanomaan Tikka.
Karvainen apina
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Pekon muuvit
Savimatti heiluu mailansa kanssa. En tosin hylkäis tuosta maalia.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Maailmanmestari ja kaksinkertainen Sveitsin mestari Carl Klingberg IlvekseenLue lisää »
-
Liiga-kierros: Pelicans mursi Ässien kotitaian, Ryan Laschia taklattiin päähänLue lisää »
-
Drew Bannisterille potkut St. Louis Bluesista – Bruinsista kenkää saanut Jim Montgomery tilalleLue lisää »
-
AHL:ään komennettu Kaapo Kähkönen ei tyrmää ajatusta Euroopassa pelaamisesta – hyvien tyyppien listalta löytyy huippuveskari ja suomalaisvalmentajaLue lisää »
-
Sarjapisteet tasan: TUTO ja Hokki voittivat toinen toisensa peräkkäisissä peleissäLue lisää »
-
Kasper Kulonummi pelaa läpimurtokautta ja voittaa kamppailuja kovalla prosentillaLue lisää »