Kyllä, katsotaan vaan sen tuloksen taakse: Pelicansin olisi pitänyt tämä peli voittaa varsinaisella peliajalla, piste. Nyt niin ei käynyt, eikä syynä ole mikään materiaalin ohuus tai viikon kolmas peli kuten Tommi sen pelin jälkeen niin nätisti selitti. Mutta niinhän se menee, että voittajat tekee ja häviäjät sitten hoitaa puheet.
7/9 on tietenkin hyvä suoritus tältä viikolta, mutta se ei silti kelpaa mukisematta, kun kahdeksan minuuttia ennen päätössummeria ollaan kiinni siinä 9/9 potissa kahden maalin turvin. Edelleen, vastassa oli Liigan häntäpään joukkue ja Pelicans on olevinaan tämän sarjan neljänneksi paras joukkue. Tällaiset lipsahdukset voi hyväksyä joskus marraskuisena räntäsateisena arki-iltana, mutta maaliskuuta kohti mennessä kärkijengin pitäisi nakuttaa rutiinilla ne pisteet tällaiselta joukkueelta. Nyt on kuitenkin otettu nenään viikon sisään kolmesti kahdelta alemman kastin jengiltä suhteellisen samanlaisella tavalla ja lahjoitettu seitsemän pistettä sinne täysin turhaan. Noilla seitsemällä pisteillä oltaisiin sarjassa kolmantena ja kotietu olisi mitä todennäköisemmin jo takataskussa. Nyt sen sijaan noista menetetyistä pisteistä voi tulla todella kalliita juuri sen kotiedun suhteen.
Kyllä me tästä ollaan samaa mieltä, että nämä kolme matsia oli täysin hallussa ja voitettavissa viimeiseen erään ja sen kymppiin mentäessä. Pelien tappamisessa ei olla oltu koko kautena kauhean hyviä. Esimerkiksi ne alkukauden maalin voitotkin oli aina jänniä aivan viimeisille minuuteille ja en muista tähän hätään montaakaan matsia, että jo alusta saakka oltaisiin kliinisesti pistetty peli nippuun. Usein on huikean ekan 20 minuuttisen jälkeen oltu purjeessa kakkoserä ja niin edelleen. Toisaalta oliko niin, että vain kerran koko kauden aikana hävitty 3 kertaa putkeen, ettei nämä ihan vihkoon ole mennyt.
Se mikä itseäni häiritsee keskustelussa on se, että automaattisesti vedetään yhtäsuuruusmerkki pleijareihin ja sanotaan että yksittäiset pelit on osoitus, ettei siellä pärjätä. Juurikin paras seitsemästä peleissä tällaiset pelin virtauksen vastaiset tulokset tasoittuu. Yksi pomppu ei ratkaise isoa kuvaa, vaan se joka luo enemmän maalipaikkoja voittaa todennäköisemmin.
Käytetään viimeistä 7 peliä esimerkkinä pleijarisarjasta, sillä sen pituisia sarjat ovat. Tämä on siitä kiva otanta sillä se katkoo pois tuplapelit Saipaa vastaan, joissa vastassa oli joukkue joka ei pleijareihin varmasti pääse. Alla lopputulos ja sen perusteella V=voitto, H=häviö. Ensimmäinen luku on meidän maaliolettama ja seuraava on vastustajan.
4-5 H Jyp 3,4 -2,28
4-0 V TPS 2.9 -2,27
3-1 V Jukurit 2,5 -4,36
1-2 H KooKoo 3,21 -1,65
3-4 H KooKoo 4,37 -2,08
5-3 V Lukko 4,59 -2,86
4-2 V HPK 3,38 -2,35
Voitot otannassa jäivät 4-3 meille. Eli sen mukaan jatkoon
Maaliodottama erotus meidän eduksi +6,6 ja vain yhdessä pelissä vastustajalla oli enemmän kuin meillä. Ironista kyllä, se juurikin voitettiin Jukureita vastaan.
Seitsemän pelin maaliodottama oli siis 24,35 - 17,25 meille. Oikeiden maalien toteutuma 24-17 jos lasketaan myös rankkaritulos KooKoolle maaliksi. Tilastot ovat nyös siitä hienoja, ettei niitä kiinnosta tuleeko maali ensimmäisellä minuutilla vai viimeisellä sekunnilla. Ne vain katsovat isoa kuvaa ja todennäköisyyksiä. Niiden perusteella ollaan minusta edelleen vahva pleijaritiimi eilisen viime hetken tasoituksesta huolimatta.
Ennen tätä tutkielmaa olin sitä mieltä, että olisimme jotenkin tehottomia, mutta itse asiassa ollaan tehty tasan niin monta maalia kuin ollaan "ansaittukin". Jäljelle jääkin enää parantaa sitä miten puolustetaan johtoa paremmin johtotilanteessa. Siihen auttaa varmasti jos ei anneta eteen levon määrässä tai materiaalin kapeudessa.