Kuudesosa runkosarjaa takana, joten jonkinlaista yhteenvetoa ehkä voitaneen jo tehdä. SaiPan kauden alku on kyllä ollut huolestuttavan nihkeä. Ennen kauden alkua oli jopa varovaista toiveikkuutta paremmasta menestyksestä, koska joukkue pysyi hyvin kasassa ja viime kaudella laatikossa nähtiin varsin mukavannäköisiä peliesityksiä (pl. kauden viimeinen ottelu, jota kukaan ei halua muistella) ja taisteleva joukkue.
Viime kausina Kisapuisto oli pääsääntöisesti vastustajalle varsin hankala paikka hakea täysiä pistepotteja. Tällä hetkellä viidestä kotipelistä on vastustaja hakenut täyden pistepotin jo neljästi. Tämä on mielestäni todella huono asia sekä joukkueelle henkisesti, mailaa puristetaan varmasti seuraavassa kotipelissä entisestään, että taloudellisesti seuralle. Tuntien lappeenrantalaisten ”suurten massojen” kannattajakulttuurin, jossa väki äänestää varsin nopeasti jaloillaan jos voittoja ei tule. Kotona peliesitykset ovat tosin olleet pääsääntöisesti sen näköisiä, että satunnaiset pelissä kävivät, eivät varmasti raahaudu räntäsateisena arki-iltana hallille ellei vastustajana satu olemaan joku liigan ”suurista” joukkueista. Kotivoittoja ja pian siis, kiitos.
Sitten huomioita alkukauden peleistä, en nyt lähde Tami tai sihvosmaiseen syväluotaukseen, koska ekspertiisini ei siihen riitä, vaan listaan aktiivikatsojan silmään pistäneitä seikkoja.
- Taisteluilmeen puute: Joukkue on ajoittain vaikuttanut ihmeen haluttomalta surffailijajoukolta. Mielestäni tässä kohtaa tulee ikävä Yli-Torkkoa, joka parilla kunnon niitillä aivan selvästi sai viime kaudella sytytettyä koko joukkuetta taistelemaan.
- Pelin sekavuus: Ajoittain peli on sen näköistä touhua, että kiekkoa ei meinata saada kontrolloidusti millään vastustajan päätyyn. Johtuuko tämä sitten vastustajien hyvyydestä vai siitä, että joukkueen materiaali ei tällä hetkellä mahdollista tasapainoisia ketjukoostumuksia. Tähän jälkimmäiseen viitannee ainakin Atun kommentit joiden mukaan yhdessä kentällisessä on kolmea erilaista pelaajaa: taistelevaa, luistelevaa ja väistelevää.
- Materiaalin kapeus: Tällä hetkellä SaiPa saa kokoon periaatteessa kaksi toimivaa ketjua. Kohon ketju sekä yksi ketju veljistä a la kanadalaiset ja Koskirannat, siis periaatteessa yhden täyden hyökkäystrion, jonka pääasiallinen tehtävä on pisteiden teko. Joukkue tarvitsisi tällä hetkellä ainakin yhden varman laiturin, jotta saataisiin kaksi vaarallista pistelinko-trio kasaan. Samalla voitaisiin heittää sitten Capo, ja Jasko sinne neloskenttään, johon he tämän hetken esitystensä perusteella voidaan juuri ja juuri kelpuuttaa.
+ Maalivahtipeli: Myllyniemi on pelannut hyvällä tasolla ja antanut näin joukkueelle mahdollisuuden taistella voitoista. Vaikka muutama helpohko onkin mennyt, mutta niitä nyt tulee kauden mittaan kaikille, niin Jerelle puhtaat paperit alkukaudesta.
+/- Puolustus: SaiPa on kuitenkin päästänyt 7. vähiten maaleja, joten pistesarakkeen laihuus ei johdu täysin huonosta puolustuspelaamisesta. Tosin maalejakaan pakit eivät ole juurikaan mättäneet, kuten viime kauden alkupuolella varsinkin Pauke ja Tuominen takoivat tärkeitä kaappeja yllättävän paljon. Lisäksi muutamissa peleissä pakkien avauspeli on kyllä ollut luokatonta räiskimistä ja näin haitannut hyökkäysten rakentelua. Fakta on myös, että veljet a la Koponen, Savilahti-Nagander ja ehkä myös Lippojoki eivät vielä ole sillä tasolla, että he pystyvät suoriutumaan hommistaan isoilla minuuteilla illasta toiseen. Yksi varma liigatason pakki ei olisi pahitteeksi, jotta saataisiin kasaan kolme laadukasta pakkiparia olettaen, että kaikki luottomiehet ovat terveinä.
Täältä tähän, toivottavasti joukkueessa saadaan palikat pian kohdalleen ja päästään taas voittojen tielle ja ajamaan kiinni keskikastia. Torstaina siihen taas tarjotaan mahdollisuutta ja toivotaan, että Tapparasta napataan sitten se kauden ensimmäinen kolmen pisteen voitto.