Kun oot mielestäni väärässä...
Miksi tämä on niin vaikeaa myöntää Raumalla?
Ehken viimeinkin meihin raumalaisiin on kasvanut pieni positiivisuuden siemen ja halutaan uskoa parempaan kuin tuhkan päälle sirotteluun ja itkuvirteen: "Pojat, me ollaan hävitty tää peli." vaikka kiekko ei ole vielä edes pudonnut poffien finaalijäähän. Ehken me ollaan pikkuhiljaa opittu voittamaan, sillä onhan (aasinsiltamaisesti otsikkoon viitaten) taistelu jo luovutettu jos lähdetään jokaiseen peliin anteeksi pyytämään ja voittoa
toivomaan. Peliin pitää mennä voitontahtoisesti uhkuen, voitto taistellen hakemaan.
Kuten RD Jyskälästä tuumasi Jypin pahimmassa mestaruuskrapulassa nähtyään Vesku Loirin konsertin (erittäin vapaasti lainaten), että kaikessa tekemisessä on eri tunteen asteita. Tämän jälkeen Jyppi otti ja voitti muistaakseni seitsemän (korjatkaa ketkä muistavat tarkemmin) ottelua putkeen kunnes törmäsi Lukkoon. Tunne, millä ollaan liikenteessä erottaa jyvät akanoista, taistelijan luovuttajasta, voittajan häviäjästä. Minä en halua olla akana, luovuttaja tai häviäjä. Siksi en usko kaiken maaliman ennustajaeukkoihin, jotka itse eivät ole menestyneet ja oppineet itse voittamaan oman historioittensa aikana. Varmasti ovat ammattilaisia, niin kuin monet muutkin SM-liigan valmentajat, mutta heiltä puuttuu vielä se pieni jokin. Onko se tuo voittamisen oppi, vai joku muu, niin ainakin em. pari asiantuntijaa ovat kyllä minulle kertoneet näillä lausunnoilla mitä heiltä puuttuu. Jokainen tulkitkoon kuten parhaaksi näkee.
Olen aina ollut sitä mieltä, että jääkiekko on maalintekopeli. Eli se joukkue joka tekee enemmän maaleja on voittaja. Ei se joka päästää vähemmän. Sanasta säilää jne, mutta jos noita lauseita katsoo isommassa mittakaavassa, niin ymmärtänette mitä ajan takaa. Toki maalivahti mahdollistaa hyvillä torjunnoillaan voiton, mutta jos näin ei käy, pitää lopulta 18 äijältä löytyä sen verran enemmän taistelua, että tilanne paikataan. Ja se, että nyt annetaan Tellanin harjoitella kun mahdollisuuksia on, osoittaa tämä joukkueen johdolta harkittua, mutta järkevää taktikointia, olivat jumalia tai eivät. Ja tämä taktikointi avittaa ehdottomasti joukkueen strategiaa. Mitä sitten tehdään jos Raanta loukkaa poffien kynnyksellä tai niiden aikana? Mihin punttiin sitä sitten pissitään kun on kova kaveri luukkua availemassa, mutta ei ollenkaan riittävästi pelanneena?
Edelleen toistaisin aikaisemmin kirjoittamaani. Lukolla viimeisissä peleissä oli voitonnälkäinen maha täynnä kun häviöstä ei suoranaista rangaistusta tule. Toki valmentaja voi hetken asiaa toisin ruotia, mutta psykologinen juttu taustalla on eri asia. Kyllä kun on tarpeeksi täkyä on peli sellaista taistelua ollut tällä kaudella (niin alkukaudesta kuin viimeisilläkin kierroksilla, JYP, HIFK) että oksat pois. Itse en ole huolissani ollenkaan. Ehken ei voiteta runkkaria, mutta kyllä siellä parhaiden seassa ollaan. Poffit on ihan eri maailma ja siellä on jokaisessa pelissä niin paljon pelissä, että uskon Lukon taisteluun sielläkin.
Puhhh. Tulipas paatosta, mutta joskus vaan ottaa koville kaiken negatiivisuuden keskellä. Joku toinen voisi sanoa, että kasva aikuiseksi ja kato ympärilles. Ei sun pyristely auta. Kun oot ite näin vanha kuin mä oon niin sitten näät. Ja v***t sanon minä ja aion edelleen uskoa mitä haluan vaikka jotkut toisin haastavat. Näin olen aina sanonut ja sanon vastakin.