Loistavaa!
Hienoa huomata suuren osan Pelicansin kannattajista vaipuneen katkeruuteen. SaiPa oli koko pelin ajan lukuunottamatta päätöserän alkukymppiä aktiivisempi ja pakotti Pelicansin virheisiin. Väite, että Toivola olisi jollain tapaa suosinut SaiPaa on naurettava.
Avauserä oli niin selvästi parasta SaiPaa vieraspeleissä tällä kaudella, ettei allekirjoittanut ollut uskoa silmiään. Pelicanskannattajien on turha itkeä Salosen jäähystä. Mies kopauttaa selvästi tilanteen jälkeen Myllyksen hanskaa, ilman minkäänlaista mahdollisuutta osua kiekkoon. Toivolalta harvinaisen suoraselkäinen suoritus, moni olisi kotiyleisön mieliksi tyytynyt vain nostamaan aloituksen siniviivalle.
Heiskanen osoitti pelissä suuruutensa heti alussa, ottamalla idioottimaisen jäähyn alivoiman aikana selvästä poikittaisesta ja SaiPa rankaisi. Osuma tuli tärkeällä hetkellä, sillä pari sekuntia myöhemmin syntyneenä ylivoima ei olisi jatkunut. Nyt jatkui ja Justin Forrest lahjoitti Qvistille niin maukkaan paikan, että oksat pois. Viileä suoritus Forrestilta kertakaikkiaan.
0-2 -osuman jälkeen kuumensimme Nurmista seula -huudoin eikä tähti tästä pitänyt. Nurminen osoitteli meidän ryhmän suuntaan ja näytti pariinkin otteeseen kaulan katkaisu -käsimerkkiä. Mitä lie tuolla sitten tarkoittanut.
Ehkä Nurmisen konseptit jonkun verran siitä sekosivat tai sitten SaiPa oli vain erityisen hyvä avauserän jatkossakin. Forrest täydensi eräänsä ensin erinomaisella nousulla maalille ja myöhemmin ylivoimalla napakalla siniviivavedolla. Jälkimmäisessä oli oikea-aikainen liikkuva maski, eikä Nurmista tuosta maalista voi kyllä syyttää.
Toiseen erään Pelicans kovensi peliään ja pääsi hommaan mukaan. Kavennus syntyi Jussi Pekkalan suosiollisella avustuksella, kun mies hävityn oman pään aloituksen jälkeen seikkaili käsittämättömästi b-pisteen kaaren päälle! Hieno maali Widingiltä toki.
Nokelaisen osuma hetkeä myöhemmin oli kaunista katseltavaa. Nousu Kermanin vapauttavasta syötöstä ja kiekko etuylänurkkaan napakalla rannelaukauksella. Nurminen oli tässä täysin aseeton.
Erän lopulla tulikin sitten pieni SaiPan tyylinen notkahdus, kun Pelicans päästettiin tekemään pari maalia. Notkahdus jatkui kolmannen erän alkuun, kun Pelicans nousi maalin päähän Kakon hirmulämärillä.
4-5 -kavennuksen jälkeen SaiPan konseptit sekosivat melkoisesti ja Pelicans pääsi vyöryttämään hurjasti. Myllys pelasi tässä tilanteessa huikeasti uhrautuvan puolustuksen avustuksella ja rynnistyksestä selvittiin taidolla, tahdolla ja tuurilla.
Lopullisen ratkaisun iski sitten snaipperi Skyttä, jolle namupaikan tarjosi kiekon pelicanspuolustajalta karvannut Kohon Ville.
Eipä tuohon muuta voi sanoa, kuin että kiitos SaiPa! Oli tätä odotettukin.
Hienoa huomata suuren osan Pelicansin kannattajista vaipuneen katkeruuteen. SaiPa oli koko pelin ajan lukuunottamatta päätöserän alkukymppiä aktiivisempi ja pakotti Pelicansin virheisiin. Väite, että Toivola olisi jollain tapaa suosinut SaiPaa on naurettava.
Avauserä oli niin selvästi parasta SaiPaa vieraspeleissä tällä kaudella, ettei allekirjoittanut ollut uskoa silmiään. Pelicanskannattajien on turha itkeä Salosen jäähystä. Mies kopauttaa selvästi tilanteen jälkeen Myllyksen hanskaa, ilman minkäänlaista mahdollisuutta osua kiekkoon. Toivolalta harvinaisen suoraselkäinen suoritus, moni olisi kotiyleisön mieliksi tyytynyt vain nostamaan aloituksen siniviivalle.
Heiskanen osoitti pelissä suuruutensa heti alussa, ottamalla idioottimaisen jäähyn alivoiman aikana selvästä poikittaisesta ja SaiPa rankaisi. Osuma tuli tärkeällä hetkellä, sillä pari sekuntia myöhemmin syntyneenä ylivoima ei olisi jatkunut. Nyt jatkui ja Justin Forrest lahjoitti Qvistille niin maukkaan paikan, että oksat pois. Viileä suoritus Forrestilta kertakaikkiaan.
0-2 -osuman jälkeen kuumensimme Nurmista seula -huudoin eikä tähti tästä pitänyt. Nurminen osoitteli meidän ryhmän suuntaan ja näytti pariinkin otteeseen kaulan katkaisu -käsimerkkiä. Mitä lie tuolla sitten tarkoittanut.
Ehkä Nurmisen konseptit jonkun verran siitä sekosivat tai sitten SaiPa oli vain erityisen hyvä avauserän jatkossakin. Forrest täydensi eräänsä ensin erinomaisella nousulla maalille ja myöhemmin ylivoimalla napakalla siniviivavedolla. Jälkimmäisessä oli oikea-aikainen liikkuva maski, eikä Nurmista tuosta maalista voi kyllä syyttää.
Toiseen erään Pelicans kovensi peliään ja pääsi hommaan mukaan. Kavennus syntyi Jussi Pekkalan suosiollisella avustuksella, kun mies hävityn oman pään aloituksen jälkeen seikkaili käsittämättömästi b-pisteen kaaren päälle! Hieno maali Widingiltä toki.
Nokelaisen osuma hetkeä myöhemmin oli kaunista katseltavaa. Nousu Kermanin vapauttavasta syötöstä ja kiekko etuylänurkkaan napakalla rannelaukauksella. Nurminen oli tässä täysin aseeton.
Erän lopulla tulikin sitten pieni SaiPan tyylinen notkahdus, kun Pelicans päästettiin tekemään pari maalia. Notkahdus jatkui kolmannen erän alkuun, kun Pelicans nousi maalin päähän Kakon hirmulämärillä.
4-5 -kavennuksen jälkeen SaiPan konseptit sekosivat melkoisesti ja Pelicans pääsi vyöryttämään hurjasti. Myllys pelasi tässä tilanteessa huikeasti uhrautuvan puolustuksen avustuksella ja rynnistyksestä selvittiin taidolla, tahdolla ja tuurilla.
Lopullisen ratkaisun iski sitten snaipperi Skyttä, jolle namupaikan tarjosi kiekon pelicanspuolustajalta karvannut Kohon Ville.
Eipä tuohon muuta voi sanoa, kuin että kiitos SaiPa! Oli tätä odotettukin.