Lahdessa nämä isot mutta kankeat pelaajahankinnat ovat olleet todella usein todellisia floppeja ja turhaan viemässä niiden pelaajien paikkaa kokoonpanossa, joilla oikeasti pärjätään. Eikä mikään ei näytä muuttuvan. Yksittäisenä esimerkkinä Radek Smolenak on ollut todellinen syöpä Justin Hodgmanin ketjussa. Kaveri hidastaa peliä (tai ei ehdi mukaan tarpeeksi usein), eikä käsiä löydy ollenkaan vastaanottamaan passeja tarpeeksi hyvällä prosentilla, saati viimeistelemään ulkomaalaisvahvistuksen statuksen omaavaksi pelaajaksi. Pekka Jormakka toimi 100 kertaa paremmin nopeana ja energisenä pörrääjänä Hodgmanin rinnalla, toki paikkoja armottomasti hukaten ja toimi muuten eilen 3-ketjussakin paremmin kuin surkein hyökkääjämme, Toporowski vol. 2, Smolenak omassa ketjussaan. Ainiin ja suuri ilohan tuon ison ja ilkeän Platilinkin hankinnasta käteen jäi.
Tästä viisastuneena: ei ikinä enää hitaita voimapelaajia Lahteen. Jos voimaa tarvitaan, niin taitoa ja nopeutta pitää tulla myös mukana. Pienten, nopeiden ja taidon yhdistelmän omaavien pelaajien hankinnat ovat onnistuneet paremmin ja niitä vaan joukkue "täyteen", niillä playoffitkin voitetaan. Se että ratkaisupeleissä tarvitaan kovuutta, on hieman inflaation kärsinyt vanhanaikainen käsitys. Nykylätkässä taidolla ja ennen kaikkea nopeudella jyrätään, antaa hitaiden mutta kankeiden istua jäähyllä ja isketään yv:llä luu kurkkuun.
