Ollaan melkein kauden lopussa ja yhtäkkiä meidän toimivin ja dominoivin kenttä onkin omista kasvateista koottu trio. En muista milloin näin olisi tapahtunut oman kannattajahistorian aikana. Huikea kasvutarina. Aatusta muuten näkee kilometrin päähän, että lapa on nyt kuuma. Siellä vedetään myös melkoisia kikkakolmosia kaikkien kolmen osalta.
Samaan aikaan muut kentät tuntui tänään tasapainoisemmilta kuin aikoihin.
Oma salainen mancruch-kenttä on Haatainen - Hämäläinen - Roine, joka repii ja raastaa jokaisessa vaihdossa. Roine on tehnyt blokkaamisesta taidetta ja asenne on tarttunut tällä kaudella moneen muuhun kärkiblokkaajaan. Hämäläinen on hyvällä tavalla hiekkeapaperia ja erityisesti Haatainen tuntuu olevan monen vastustajan ihon alla.
Jotenkin hämmentyneenä seuraan Jasekin "hyytymistä". Viime kierrokset ovat olleet luvalla sanoen vaikeat. Tehojen osalta maali siellä täällä ei muuta kokonaiskuvaa. Taitoa ja peliä edistäviä syöttöjä tulee paljon, mutta vastapainona Jasekin kenttä on oman mututuntuman perusteella usein vastaanottavana osapuolena puolustusalueella, josta on pitkä matka maalintekoob.
Tuntuu että kolmosen kovin menijä on tällä hetkellä Killinen, joka tuntuu - noh - oudolta.
Tekee mieli nostaa vielä Kelleher esiin. Lopulta tämän kauden kokonaistehot on se noin 30p. Jotenkin tuntuu, että on enää pienestä kiinni, että "will dominate" -ilmiö iskee päälle. Ensi kausi on suurella todennäköisyydellä iso läpimurtokausi. Toivottavasti jatkaisi Lahdessa.
Runkosarja on peliä vaille pelattu. 60 peliä on siitä kiva määrä, että se tasaa tehokkaasti kaiken onnenkantamoisen sekä huonon onnen pois ja kertoo lahjomattomasti miten joukkue on pärjännyt. Lopputulos on neljäs tai viides ansaitusti. Ollaan tehty maaleja neljänneksi eniten ja päästetty maaleja 3-4 vähiten. Juuri sen verran kuin sarjasijoitus antaa ymmärtää.
Harvassa on ollut illat, että oltaisiin aikaisessa vaiheessa jo oltu tappiolla niin paljon ettei voitosta olisi voinut taistella. Siksi tämä kausi on ollut harvinaisen tunteikasta seurattavaa.
Seuraavaksi päästään taas kerran kampeamaan puolivälieriin. Unelma elää toisesta välieräpaikasta vielä ainakin reilun viikon. Kiitollisuus on kuitenkin juuri nyt päälimmäisin tunne tässä vaiheessa tähän mennessä koetusta.
