Pelicans kaudella 2020–2021

[Tuparoni]

Taitaa tämä pienikokoisuus liittyä jääkiekkoilun tulevaisuuteen. Ketterien ja nopeiden vauhtilajiksi tämä on kovaa tahtia muuttumassa. Tässä on pienikokoisemmilla raskastekoisiin kavereihin etu. Nykyaikainen jääkiekkoilija ei taida olla enää se punttisalin mörkö vaan enemmän all-around crossfitt urheilija, jolta löytyy vauhtikestävyyden, räjähtävyyden ja ketteryyden lisäksi voimaa.

 

[Jarna90]

Taitaa tämä pienikokoisuus liittyä jääkiekkoilun tulevaisuuteen. Ketterien ja nopeiden vauhtilajiksi tämä on kovaa tahtia muuttumassa. Tässä on pienikokoisemmilla raskastekoisiin kavereihin etu. Nykyaikainen jääkiekkoilija ei taida olla enää se punttisalin mörkö vaan enemmän all-around crossfitt urheilija, jolta löytyy vauhtikestävyyden, räjähtävyyden ja ketteryyden lisäksi voimaa.

Elias Vilen tästä tyyppiesimerkki. Vielä vähän lisää voimaa niin hyvä tulee. Kokoisekseen pärjää hyvin kaksinkamppailuissaan ja aloitusprosentti lähes 52% IFK peleissäkin vei lähes kaikki nallekarkit hesalaisilta aloituksissa. A. Jämsenin pelejä en ole nähnyt, mutta kyllä. E. Vilenillä on mahkat jo ensikaudella ottaa suurin ruutu omista junnuista.

 

[Jari66]

Pelicansin osalta pleijareissa menestymisen ratkaiseva tekijä on Kangasniemen ja Chlapikin mahdollinen pelikunto. Molemmat ennen loukkaantumistaan alkoivat osoittamaan todella lupaavia otteita. Varsinkin Iikka oli parissa viime pelissään ihan kurko. Eikä nyt voi väheksyä panostaan ylivoimallakaan.

Jukurit nurin niin saadaan pojille lisää toipumisaikaa.

 

[Moonchild]

Pelicansin osalta pleijareissa menestymisen ratkaiseva tekijä on Kangasniemen ja Chlapikin mahdollinen pelikunto. Molemmat ennen loukkaantumistaan alkoivat osoittamaan todella lupaavia otteita.

Jos Chalpikin kausi loppuu tähän loukkaantumiseen, niin hänen visiitistään tänne tulee vahvasti mieleen Pavel Rosa silloin Aran viimeisellä kaudella. Rosakin tuli kesken kauden huomattavan nimekkäänä vahvistuksena, mutta kesken kuntoisena. Molemmista näki alussa, että pelimiehen taidot, mutta tuntuman puute ja vajavainen liike estää tuloksen teon. Molempien kohdalla kun alkoi näyttää, että nyt alkaa saada vähän juonesta kiinni ja sieltä saattaa kuoriutua loppu kaudeksi vielä hyvä vahvistus, niin tulee loukkaantuminen. Ja homma pakettiin. Toivottavasti ei kuitenkaan Chlapikin kohdalla.

 

[Jarna90]

Jos tuo Chlapik ja Iikka saadaan takas niin olisiko järkevää pitää kuitenkin nyt hyvin toiminut kakkosketju kasassa. Vilen tuo siihen rutkasti taitoa ja aloitusvoimaa. Toisaalta jos Chalapikin iskis Roineen ja Haatasen keskelle saisi vääntö/ratkaisu voimaa levitettä useamaan ketjuun eli
1.Iikka-Hanu-Merelä 2.Tyrsky-Vilen-Rudy 3. Haatanen-Chlapik-Roine 4. Niemimen-Hämäläinen-Jämsen

Miltä nuo kuulostaisi?

 

[I own your face]

Erikoistilanteet tulee luultavasti olemaan isossa roolissa pleijareissa ja ali- sekä ylivoiman suhteen on kyllä rutkasti parannettavaa. Itse lähtisin ylivoimakoostumuksia rakentamaan jotenkin noin, jos saadaan kaikki terveiksi. Merelän paikka on ylivoimalla ja Bergmanin 1. yvn viivamiehenä, sinne ei Toivolat ja Hämäläiset kuulu.

1. ylivoima:
Merelä-Björninen-Cerveny
Bergman-Kangasniemi

2. ylivoima:
Tyrväinen-Vilèn-Chlapik
Haatanen-Jürgens

 

[Vessaharja88]

Erikoistilanteet tulee luultavasti olemaan isossa roolissa pleijareissa ja ali- sekä ylivoiman suhteen on kyllä rutkasti parannettavaa. Itse lähtisin ylivoimakoostumuksia rakentamaan jotenkin noin, jos saadaan kaikki terveiksi. Merelän paikka on ylivoimalla ja Bergmanin 1. yvn viivamiehenä, sinne ei Toivolat ja Hämäläiset kuulu.

1. ylivoima:
Merelä-Björninen-Cerveny
Bergman-Kangasniemi

2. ylivoima:
Tyrväinen-Vilèn-Chlapik
Haatanen-Jürgens

Itse laittaisin E. Vilenin 1 yv ja Merelä 2 yv ja Chlapik 2 yv sentteriks

 

[I own your face]

Itse laittaisin E. Vilenin 1 yv ja Merelä 2 yv ja Chlapik 2 yv sentteriks

1. ylivoimalla olisi jo Kangasniemi peliä pyörittämässä niin Vilèn sopisi mielestäni 2. ylivoimaan paremmin, kun on joukkueen toiseksi paras aloittaja vielä.
1. ylivoimalle tarvitaan kätisyydet kuntoon muutenkin, Kangasniemi voi heittää lättyjä Bergmanille viivaan ja sitten vasemmalla laidalla olisi Merelän onetimer myös käytössä, johon rightin pakin on helpompi syöttää.

 

[Vessaharja88]

1. ylivoimalla olisi jo Kangasniemi peliä pyörittämässä niin Vilèn sopisi mielestäni 2. ylivoimaan paremmin, kun on joukkueen toiseksi paras aloittaja vielä.
1. ylivoimalle tarvitaan kätisyydet kuntoon muutenkin, Kangasniemi voi heittää lättyjä Bergmanille viivaan ja sitten vasemmalla laidalla olisi Merelän onetimer myös käytössä, johon rightin pakin on helpompi syöttää.

Merelä menisi ylivoimalla myös maskissa.

Ja nyt olisi se tilanne et on 2 hyvää ylivoima kenttää

 

[I own your face]

Merelä menisi ylivoimalla myös maskissa.

Ja nyt olisi se tilanne et on 2 hyvää ylivoima kenttää

Merelä olisi hyvä maskiin myös joo, ei Hanukaan huono siinä hommassa ole. Kunhan Bergman nyt tajuttaisiin laittaa 1. ylivoimalle ja hyödyntää sitä laukausta. Lisäksi Hämäläiset ja Toivolat pois sieltä, eivät tuo mitään lisäarvoa ylivoimaan.

 

[Vessaharja88]

Merelä olisi hyvä maskiin myös joo, ei Hanukaan huono siinä hommassa ole. Kunhan Bergman nyt tajuttaisiin laittaa 1. ylivoimalle ja hyödyntää sitä laukausta. Lisäksi Hämäläiset ja Toivolat pois sieltä, eivät tuo mitään lisäarvoa ylivoimaan.

Ehdottomasti Bergman pitäisi olla 1 yv niin saisi hyvän viivapelotteen sinne koska kun se ruoska lähtee niin se lähtee sitte kunnolla.

Kyllä tossa ylivoimassa näkyy paljon Kangasniemen poissaolo vaikka se välillä on ollutkin ihan hyvää mutta kyllä se magic iken vaatii

 

[aatelisode]

Ottaen huomioon lähtökohdat tähän kauteen niin ainakaan itse en uskonut suoraan pudotuspelipaikkaan oikeastaan missään tapauksessa. Nyt se sitten kuitenkin tapahtui. Tästä eteenpäin kaikki on aivan saatanan isoa plussaa. Toki odotan täyttä taistelua puolivälierien jokaiseen peliin ja kyllä jos ihan rehellisiä ollaan, niin TPS on todennäköisesti se "paras" vaihtoehto näistä kaikista mahdollisista. Yllätys olisi silti iso jos siitä sarjasta mennään eteenpäin. Toki jos siteerataan lahtelaisen joukkueen mitaleille valmentanutta henkilöä niin tulkoon vastaan vaikka New York Rangers.

 

[Tounaii]

Mahtaa isä Lamberttia nyt vituttaa kun HIFK ei ollutkaa se the seura, JYP jäi viimeiseksi ja Lahessa olis menestyksen, valmennuksen, peliajan/roolin ja puitteiden puolesta ollutkin varmasti Bradille paras paikka kasvaa.

 

[Jarnan Rysty]

Tosiaan laitoin jo suoritusketjuun, että oma odotus tähän kauteen oli sijat 8-10 maksimissaan ja nyt kun isketään top-6 sijoille rankkarin mitalla, niin kaikki tästä eteenpäin on oikeastaan plussaa. Toivottavasti joukkueessa myös otetaan se samalla tavalla ettei lähdetä liikaa puristamaan mailaa, jotta peli pysyy kasassa. Toivottavasti myöskään ei lähdetä pelkäämään ja peruuttelemaan. Ihan sama mennäänkö jatkoon vai ei kunhan kaadutaan sitten tyylillä. Toki jos mennään top-4 sijoille niin onhan se jo sitten 10+ suoritus ja enemmän

 

[Tuparoni]

Mahtaa isä Lamberttia nyt vituttaa kun HIFK ei ollutkaa se the seura, JYP jäi viimeiseksi ja Lahessa olis menestyksen, valmennuksen, peliajan/roolin ja puitteiden puolesta ollutkin varmasti Bradille paras paikka kasvaa.

Itse taaskin veikkaan että isäpappa hymäilee kohtuullisen tyytyväisenä siirtoa Jyväskylään. Eiköhän Brad olisi ollut esimerkiksi Lahessa Peliittojen miehiä valta-osan kaudesta. Ainakaan kausi tuskin olisi alkanut liigamiehistöstä. Bradin paikka U20 kisajengissäkään tuskin olisi ollut mahdollista ilman vakituista liigassa pelaamista. Nuorten MM-kisat oli pojan brändille menestys, jotka nosti hänet viimeistään koko maailman tietoon. Kun tiedetään miten vahvasti isä Lambert kontrolloi poikansa treenaamista, onko sillä päivittäisellä tekemiselläkään loppupeleissä niin väliä. Tämä spekulaatio taitaa olla kuitenkin muiden palstojen aiheita, joten jätän tämän tähän..

 

[Wenzel]

Tulee näistä "TPS on se 'paras' vaihtoehto" puheista kovin mieleen kausi 16-17, jolloin myös muuten varmistettiin puolivälieräpaikka ja kuudes sija vasta runkosarjan viimeisessä pelissä erittäin vaikean pelin saattelemana Mikkelissä Jukureita vastaan, ja saatiin se 'paras' vaihtoehto eli kolmanneksi tullut KalPa vastaan. Loppu onkin sitten historiaa sen sarjan osalta.

Anywho, erittäin upea suoritus joukkueelta. Ei tosiaan kovin moni olisi uskonut suoraan puolivälieräpaikkaan vielä ensimmäisen kymmenen kierroksen jälkeen, puhumattakaan loppukesästä ja alkusyksystä, mutta niin vain nuo perkeleet sen raapivat itselleen. Onhan se tietyllä tapaa jopa romanttista, miten koko epävarman kauden niin maailmantilanteen kuin seuran taloustilanteen ja pelaajaliikenteen maustama kasvutarina kulminoituu siihen viimeisen runkosarjaottelun rankkarikisaan, jossa ratkaisun ja ultimaattisen palkinnon ratkaisee kuka muukaan kuin koko tuon joukkueen sydän ja sielu sekä ilmentymä, itse kapteeni Hannes Björninen.

 

[Bobby]

Mahtaa isä Lamberttia nyt vituttaa kun HIFK ei ollutkaa se the seura, JYP jäi viimeiseksi ja Lahessa olis menestyksen, valmennuksen, peliajan/roolin ja puitteiden puolesta ollutkin varmasti Bradille paras paikka kasvaa.

En usko että häntä vituttaa, tyhmä kun lienee.

 

[aatelisode]

Tulee näistä "TPS on se 'paras' vaihtoehto" puheista kovin mieleen kausi 16-17, jolloin myös muuten varmistettiin puolivälieräpaikka ja kuudes sija vasta runkosarjan viimeisessä pelissä erittäin vaikean pelin saattelemana Mikkelissä Jukureita vastaan, ja saatiin se 'paras' vaihtoehto eli kolmanneksi tullut KalPa vastaan. Loppu onkin sitten historiaa sen sarjan osalta.

Anywho, erittäin upea suoritus joukkueelta. Ei tosiaan kovin moni olisi uskonut suoraan puolivälieräpaikkaan vielä ensimmäisen kymmenen kierroksen jälkeen, puhumattakaan loppukesästä ja alkusyksystä, mutta niin vain nuo perkeleet sen raapivat itselleen. Onhan se tietyllä tapaa jopa romanttista, miten koko epävarman kauden niin maailmantilanteen kuin seuran taloustilanteen ja pelaajaliikenteen maustama kasvutarina kulminoituu siihen viimeisen runkosarjaottelun rankkarikisaan, jossa ratkaisun ja ultimaattisen palkinnon ratkaisee kuka muukaan kuin koko tuon joukkueen sydän ja sielu sekä ilmentymä, itse kapteeni Hannes Björninen.

On näissä kausissa toki se ero, että siltä joukkueelta pystyi vähän odottamaankin jotain kun oli Hodgmanit ja Kousat messissä. Tämän kauden joukkueelta taas harvempi odotti varmaan varsinkaan näin isoa suoritusta, vaikka se olikin todella ison tuskan takana ja ehkäpä juuri siksi se tuntuu nyt aika hyvältä. Jotenkin vaikea uskoa, että moista kyykkäystä tapahtuisi kuin silloin, koska joukkueen henki oli murentunut jo hyvän matkaa ennen pudotuspelejä ja karisi lopullisesti sitten play-offeissa. Toki mikään ei tässä taas yllättäisi...

 

[aave]

Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Tai ainakin saa toivoa. Jotenkin tuo 16-17 oli hävettävin sarja mitä muistan. Tämä on aivan uusi tarina. Itselleni riittää, että nautitaan, tehdään sovitut asiat ja toteutetaan ylärekisterissä.

 

[hoseeee]

Tulee näistä "TPS on se 'paras' vaihtoehto" puheista kovin mieleen kausi 16-17, jolloin myös muuten varmistettiin puolivälieräpaikka ja kuudes sija vasta runkosarjan viimeisessä pelissä erittäin vaikean pelin saattelemana Mikkelissä Jukureita vastaan, ja saatiin se 'paras' vaihtoehto eli kolmanneksi tullut KalPa vastaan. Loppu onkin sitten historiaa sen sarjan osalta.

Mietin juuri samaa. KalPaa pidettiin (pidin myös) ihan mikkihiiriporukkana, mutta taklasivat enemmän kuin Pelsu tuossa sarjassa. Oltiinko sitten vaan niin hitaita ettei tilanteisiin ennätetty :D Osittain samaa vibaa oli toissa vuoden IFK-sarjassa. En juhlinut kun IFK asettui vastaan, mutta lähtökohdan piti olla melko hyvä kun oltiin sentään runkosarjan kolmansia ja voitettu kaikki kauden keskinäiset matsit. Lopputuloksena Pelsu karvattiin lamaannukseen, johon ei millään löydetty lääkkeitä.

Noh, vuodet eivät ole veljiä keskenään ja jos jotain halutaan saavuttaa niin katseen tulisi olla tämän hetken oleellisissa asioissa eikä peräpeilissä.

 

[J-H]

Jos tuo Chlapik ja Iikka saadaan takas niin olisiko järkevää pitää kuitenkin nyt hyvin toiminut kakkosketju kasassa. Vilen tuo siihen rutkasti taitoa ja aloitusvoimaa. Toisaalta jos Chalapikin iskis Roineen ja Haatasen keskelle saisi vääntö/ratkaisu voimaa levitettä useamaan ketjuun eli
1.Iikka-Hanu-Merelä 2.Tyrsky-Vilen-Rudy 3. Haatanen-Chlapik-Roine 4. Niemimen-Hämäläinen-Jämsen

Miltä nuo kuulostaisi?

Itsellekkin kuulostaa noi kentät hyvältä. Eilisessäkin pelissä Hämäläinen saisi laittaa kiekkoa enemmän liikkeelle,kun laiturit hyvässä liikkeessä laidalla......mut kun ei prkl kiekko vaan irtoa lavasta. Noilla kentillä vaan nyt kokeilemaan.

 

[Tyrsky]

cama!

 

[Breeze Harbour]

Nyt kun pahin vitutus on laskeutunut ja tajuaa sen kuinka pienestä homma oli tänä keväänä kiinni - kiitos kaudesta 2020-2021 Pelicans ja kaikki palstan turkoosifanit! Syksyllä uudella rosterilla ja nälkäisempänä kohti kirkkaampia saavutuksia. Kiitos!

 

[Jägen_pelsut]

Hyvää jatkoa palstalaisille, palataan asiaan syksyllä.

Nyt alan seuraamaan raveja siinäkään lajissa ei pärjää aasit.

 

[Wenzel]

Kun tätä katsellaan näin kannattajan näkökulmasta, niin lähtökohtiin nähdenhän tämä oli erittäin onnistunut kausi. Juuri sellainen kasvojen pesu koko organisaatiolle, mikä viime kauden, viime kesän ja alkusyksyn pääomistajan törttöilyjen jälkeen todellakin tarvittiin, ja jollaista kukaan tuskin osasi edes arvata näkevänsä. Niemelä jo ensimmäisellä kaudellaan laittoi epäilijöille, allekirjoittanut mukaan lukien, jauhot ihan kunnolla suuhun. Samalla luotiin myös uskoa tulevaan: nuoret omat pelaajat, kuten Vilénin veljekset ja Juuso Jämsen nousivat ennakkoluulottomasti mukaan aikuisten peleihin, ja pärjäsivät todella kunniakkaasti. Ensi vuonna taas vuoden vanhempia, vuoden kehittyneempiä, ja toivottavasti myös parempia. Imu Pelicansiin on taas suurempi, eikä pelkästään sarjasijoituksen takia. Niemelä käänsi Pelicansin valmennuskulttuurin täysin ylösalaisin. Menestyminen on paljon helpompaa, kun hallille on mukava tulla töihin päivästä toiseen. Sen lisäksi saatiin nähdä hienoja persoonia tällä kaudella turkoosissa, kuten Bartosak, Chlapik, kaikki AHL-lainamiehet, mutta myös se kaikista kovin, eli Ryan Lasch. Ryanille nousee hattu päästä, ja olihan mahtavaa nähdä mies vielä kerran turkoosissa nutussa parhaina päivinään. Leijonan osa sarjapisteistä, jolla tuo paikka puolivälierissä kairattiin, menee Ryanin piikkiin. Jotenkin se syksyllä joukkueesta huokunut positiivisuus, riemu ja ilo näytti hieman kaikkoavan loppua kohden, kun pelaajia yksi toisensa jälkeen poistui Lahesta suurempiin ympyröihin. Positiivisena asiana tästä kaudesta käteen jäi myös tietenkin uusi suuromistaja, Valtteri Bottas. Aika näyttää, mitä kaikkea Bottas tuleekaan tuomaan pöytään mukanaan. Ennen kaikkea, se seura, minkä piti niiden suurimpien suurisuiden mukaan mennä konkurssiin jo viime keväänä, viimeistään kesällä, viimeistään syksyllä, viimeistään jouluun mennessä, taisteli kynsin ja hampain paikasta mitalipeleissä, ja pelasi tällä kaudella aivan uskomattoman upeaa jääkiekkoa. Se samainen seura selvisi koronasta, ainakin toistaiseksi. Lahtelaista sisua ja hulluutta? Ehdottomasti. Hattu siis päästä, ihan kaikille organisaation työntekijöille! Mutta ennen kaikkea erityis- ja kunniamaininta joukkueen sielulle, sydämelle ja kapteenille, Hannes Björniselle. Lyhyesti sanottuna, iso kiitos. Kiitos aivan helvetisti näistä menneistä vuosista, mutta etenkin tästä vuodesta. Se taakka, minkä kapteeni kantoi hartioillaan koko kalenterivuoden ympäri lomautus- ja palkkojenleikkausneuvotteluineen kaikkineen, kulminoituen aina tuohon hurjaan perjantaiseen "pallit pöydälle"-hetkeen. Ehdottomasti yksi Lahtelaisen kiekon suurista, vaikka ikää ei vielä paljoa ole. Kaikkea hyvää jatkoon, ja tule takaisin kotiin, kun sen aika on!


Mutta sitten. Se raaka ja kylmä urheilullinen puoli. Vaikka lähtökohtiin nähden kausi olikin todella onnistunut, niin kyseessä kuitenkin on jälleen kerran yksi jo puolivälieriin päättyvä kausi. 11 kertaa on nyt seurahistoriassa pudotuspeleissä päästy puolivälierä vaiheeseen asti, ja tasan kerran on niistä edetty seuraavalle kierrokselle. Kuuden kauden sisään tämä oli nyt neljäs kerta, kun noutaja tuli jo puolivälierissä. Kun puhutaan kilpaurheilusta, niin lopulta fakta on se, että pelkkä pudotuspeleihin osallistuminen ei vaan riitä mihinkään riemun kiljahduksiin, olkoon lähtökohdat kauteen kuinka vaikeat tahansa. Pääomistaja Nurmisen johdolla aina muihin organisaation henkilöihin asti puhuttu isoon ääneen siitä, miten tavoitteena ei ole enää vain osallistua, vaan tavoitteena on voittaa tässä Liigassa jotain. Silti vuodesta toiseen yhä uudelleen ja uudelleen tehdään ne täysin samat virheet: kasataan mikki hiiri-armeija, millä kulkee mukavasti runkosarjassa, mutta sitten pudotuspeleissä kun tulee isot, pahat ja rumat vastustajat, jotka laittaa nämä mikki hiiret sellaiseen kouluun kaukalossa omalla fyysisellä preesensillään, ettei enää se pelkkä pyristely ja räpiköinti riitä. Kokoa ja voimaa tarvitaan kokoonpanoon, koska pelkällä jalkanopeudella ja näppäryydellä ei jääkiekossa oikeasti pitkässä juoksussa vain menestytä. Toisena virheenä joukkueen kasaamisessa on materiaalin laajuus. On ymmärrettävää, ettei Pelicansin kaltaisella pienseuralla ole varaa useampaan keihään kärkeen, mutta vähintään tasaisuutta tuohon joukkueen kasaamiseen on saatava. Jälleen kerran kauden tärkeimmässä paikassa Pelicansilla oli tasan yksi ketju, joka pystyi tekemään kiekolla jotain oikeasti vaarallista hyökkäyspäässä ja ihan oikeasti jopa lyömään vastustajaltakin paskat housuun sillä omalla tekemisellään. Kauden mittaan oli laajuutta lainamiesten ansiosta, mutta se laajuus hävisi juuri sopivasti kevään pelejä varten. Jossittelu on aina turhaa häviön jälkeen, mutta aina voidaan miettiä, olisiko venytty välieriin, mikäli joukkueessa olisi koko kauden pelanneet nämä lainamiehet Somppi, Ylönen, Laaksonen ja Honka. Näitä aukkoja ei saatu missään välissä paikattua, ja se lopulta koitui Pelicansin kohtaloksi, kun hienosti runkosarjassa pelanneet omat juniorit eivät olleet vielä valmiita pudotuspeleissä vaadittavalle tasolle. Taas kerran niissä kauden tärkeimmissä peleissä oltiin täysin samassa ansassa pelaajamateriaalin kanssa, missä oltiin myös kausilla 15-16, 16-17, 17-18 ja 18-19. Puutteita joukkueessa oli sekä hyökkäyskalustossa, että myöskin puolustuskalustossa. Siinä onkin tuleville vuosille urheilutoimenjohtaja Laukkaselle, ja koko muulle organisaatiolle, pohtimisen aihetta.


Kaikesta tästä huolimatta, nyt on aika vetää hieman happea, rauhoittua ja seurata silmä tarkkana, mitä kaneja organisaatio taikookaan hatusta tulevaa varten. Aihio on jo olemassa, ja nyt katsotaan, mihin ne paukut kokoonpanon rakentamisessa sitten lopulta riittää, ja onko menneistä opittu yhtään mitään vai toistetaanko samoja virheitä yhä uudelleen. Kiitos ja anteeksi kaikille muille turkooseille kannattajille tästä kaudesta, on ollut toisaalta aivan helvetin raskas kausi, mutta toisaalta myös aivan helvetin upeakin kausi.