Pelicans 2024–2025

[Wenzel]

Hyvinkään? Sehän on tossa matkallakin.

Saattaa olla puolisolle järkytys kun Olle ensin kertoo siirrosta Sveitsiin, ja sitten käkikellomaan sijaan päätyykin vain reilut 80 kilometriä Lahdesta lounaaseen. Ei mee huonosti, mutta ei mee Hyvinkää.

 

[Turkoosisalpa]

En ihan ymmärrä sitä, että sentterinä pelannu Tyrväinen pistetään laitaan ja laiturina pelannut Tukiainen keskelle. No, en ole koutsi.

Tuksuhan oli eilen ainoa voittava aloittaja 60% aloitusprosentti. Tosin otanta oli 5 aloitusta. Mutta omaankin silmään näytti aloitusympyrässä hyvältä. Hirvosella 0. Toki Hirvonen jatkaa sentterinä…

 

[Wenzel]

Tuksuhan oli eilen ainoa voittava aloittaja 60% aloitusprosentti.

No ei se nyt ihan ainoa ollut, Tyrväinen otti tuplat aloituksia Tuksuun verrattuna ja aloitusprosentti oli 66,7.

 

[Valonpisara]

Itselläni on valitettavasti usko lopahtanut tämän kauden tekemiseen ja yritän tiivistää ajatuksiani miksi.

Alkusyksyn takkuilut ei stressannut, luotin Ylliin ja Pelicansiin. Peli näyttikin siltä, että pian palaset alkavat loksahtelemaan paikoilleen. Luotin, että useamman vuoden työ "pelsukiekon" identiteetin rakentamiseen on saatu vakaalle pohjalle, mistä on hyvä jatkaa eteenpäin. Lyhyet nopeat syötöt, joilla saadaan vastustajan ankarampikin paine purettua omista, tiivis viisikkopelaaminen "kaikki viisi pelaajaa näkyvät samaan aikaan tv-ruudussa", pelin rytmitys ja aktiivinen vastakarvaus. Se oli kaunista katseltavaa. Usein jopa herätti säälin tunnetta katsella vastustajien pään hakkaamista seinään meidän pelitapaamme vastaan. Meidän pelaajistamme huokui itsevarmuus.

Edellisinä kausina heikkojen ja hävittyjen pelien jälkeen sapluunassa pysyttiin ja luotettiin prosessiin. Ei panikoitu, ei rankaistu joukkuetta, eikä vedetty kenttiä uusiksi jokaisen hävityn pelin jälkeen. Luottamus valmennusryhmän ja pelaajien välillä oli ilmiselvää. Pelaajia ei syyllistetty, vaan vastuun otti valmentaja. Monesti kuuli pelaajahaastatteluissa mainittavan, että pelaaminen tuntui hyvältä eivätkä virheet pelottaneet. Koska luotettiin pelitapaan, pelaajiin, valmennusryhmään sekä siihen, että tehdään oikeita asioita ja se lopulta alkaa tuottamaan tulosta. Ja niinhän se alkoi.

Pidin Pelicansin ajatuksesta pelaajien lisäksi "kasvattaa" omat valmentajatkin. Samaa pelityyliä juniorikiekossa ja seurajoukkueessa, jotta nuortenkin pelaajien, sekä valmentajien olisi helpompi astua liigakentille. On se pohja mihin nojata. Ennen kauttakin Ylli mainosti, ettei pelitapaan ole tulossa isoja muutoksia.

Yhtäkkiä edessämme on joukkue, jonka pelitavasta ei ota selvään niin katsojat kuin pelaajat itse. Peli-ilme sekä pelin taso on vaihdellut pitkin syksyä pelistä toiseen, erästä toiseen. Pelätään, haudotaan kiekkoa, kun tarjontaa ei tule viisikon ollessa hajallaan ja luovutaan kaksinkamppailuista tai niihin ei edes lähdetä. Sorrutaan yksilöiden sooloiluihin, ongelmia yritetään paikata fyysisyydellä, eikä yhteistä pelikieltä ei näy. Hyökkäykset näyttävät ei-suunnitelluilta ja jopa koomisilta, kuin eivät tietäisi mitä pitäisi tehdä. Pelin taso on mennyt ainoastaan heikompaan suuntaan kauden edetessä.

Seurauksena kukaan pelaaja ei pelaa sillä tasolla millä keskinkertaisenakin pystyisi, eivätkä pääse hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Penkin takana silminnähden hermostunut päävalmentaja, jonka työkalut tilanteen purkamiseen on kiukuttelu, pelaajien heittäminen bussin alle ja ilmeisesti raivoaminen sekä tavaroiden heittely pukukopissa. Lisäksi tuodaan joukkueen sisäisiä ongelmia julki lapsellisella videolla, eikä vain käsitellä niitä suljettujen ovien takana, toisin kuin edellisenä kautena. Jokainen voi itse miettiä, miltä tuntuisi, kun oma työnantaja toimisi samalla tyylillä. Tiivistäisikö se yhteisöä, kasvaisiko luottamus työnantajaan ja hänen tekemisiinsä ja hälvenisikö virheiden pelko?

Peliin peräänkuulutetaan tunnetta ja kamppailuhalua, mitkä ovat tietysti tärkeitä ja kaivattuja piirteitä. Mutta kuinka pitkälle fyysisyys ja uusien pelaajien hankkiminen kantaa, jos heikon menestyksen juurisyyt ovat valmennuksessa sekä heidän ja pelaajien välisessä luottamuksessa. Miten liigatasoa heikommista sarjoista hankitut uudet pelaajat tuovat nopeaa ratkaisua viisikkopelin sekavuuteen ja valmennuksesta johtuviin ongelmiin? Valmennuksen ja seuran tavat yrittää ratkaista ongelmia tuntuu itsestä samalta, kuin palavaa taloa yritettäisiin sammuttaa vuoroin bensalla, vuoroin pienellä desilitramitallisella vettä.

Olen mielelläni väärässä ja haluaisinkin joutua keväällä myöntämään sen. Mutta kun vuosien työllä rakentamaa pelillistä identiteettiä, ”pelsukiekkoa”, romutetaan kauden edetessä, en usko hetkeäkään joukkueen kurssin kääntyvän parempaan.

 

[Arsi Haakana]

No ei se nyt ihan ainoa ollut, Tyrväinen otti tuplat aloituksia Tuksuun verrattuna ja aloitusprosentti oli 66,7.

Eli ihan loogista siirtää paras aloittaja laituriksi tänään. Ylli on nero. Väärinymmärretty.

 

[Nilkkarallia]

Vähän tragikoominen tunnelma kun tota kokoonpanoa katsoo.