Hanna-Maria Seppälä on uinut EM-kisojen alkuerissä Suomen ennätyksen 54.00, joka on sen verran kova aika, etten enää viime vuosien esitysten jälkeen olisi ikinä uskonut, että Seppälä sellaisiin aikoihin voisi pystyä. Tässähän alkaa jo pohtimaan sitä, että Seppälä voi olla mitaliehdokas Pekingissä, vaikka satasen vaparilla taso onkin kova.
Toisaalta viime aikoina on herännyt keskustelua siitä, että pitäisikö kisoja boikotoida. Kädet on melkein syyhynnyt innostuksesta. En pidä kommareista, enkä kiinalaisista, enkä heidän bisnestyylistään, enkä ihmisoikeus- tai ympäristöasenteistaan, joten olisihan se loistava kyykytys, että heillä olisi kisat, mutta siellä olisi mukana vain Chavezin, Castron, Putinin ja Pohjois-Korean Kimin joukkueet. Hartsport halleluujaa.
Toki voi olla, että ilo on ennenaikainen, mutta kyllähän se jossain määrin vituttaa, jos joutuu katsomaan kisoja, mitkä ovat Kiinassa. Ja toisaalta boikottiolympialaiset olivat hemmetin hyviä tapahtumia. Losin kisat mielestäni kaikkien aikojen mahtipontisimmat. Ne nostivat koko olympialaiset halutuiksi tapahtumiksi ja liike-elämä kiinnostui. Hieman eri tilanne kuin esim. Montrealin katastrofikisoissa. Lisäksi Losissa oli loistavia urheilijoita, hienot säät, hienot suorituspaikat ja rakettimies. Niitä kisoja oli aivan mahtava katsoa aina yöllä kesällä 1984. Varsinkin kun kommarit olivat poissa. Moskova oli sitten toisenlainen kokemus. Itsellänikin oli Mishka-karhu himassa ja Kaarlo Maaninka juoksi mitaleita. Karppinen. Coen ja Ovettin taistelu. Mutta ennenkaikkea jokainen hyvä maa boikotoi. Perhanan kommarit. Toivottavasti Pekingissä nähtäisiin taas boikottikisat. Tarkoitan nimenomaan, että länsimaat eivät lähettäisi joukkueitaan, enkä sitä, että Haile boikotoi marathonia.
Carro Klüft muuten jättää seitsenottelun väliin ja hyppää vaan pituutta ja tai kolmiloikkaa. Siinä saattaa Ruotsilta mennä yksi mitali kuuden tavoitteesta samantien seinään. Venäläiset olivat viime kesänä niin kovassa kunnossa, että 697 enkalla ei vielä kultaa vuolla. No onhan hänellä puoli vuotta aikaa parantaa. Tosin taitaa olla loukkaantuneena.
Toisaalta viime aikoina on herännyt keskustelua siitä, että pitäisikö kisoja boikotoida. Kädet on melkein syyhynnyt innostuksesta. En pidä kommareista, enkä kiinalaisista, enkä heidän bisnestyylistään, enkä ihmisoikeus- tai ympäristöasenteistaan, joten olisihan se loistava kyykytys, että heillä olisi kisat, mutta siellä olisi mukana vain Chavezin, Castron, Putinin ja Pohjois-Korean Kimin joukkueet. Hartsport halleluujaa.
Toki voi olla, että ilo on ennenaikainen, mutta kyllähän se jossain määrin vituttaa, jos joutuu katsomaan kisoja, mitkä ovat Kiinassa. Ja toisaalta boikottiolympialaiset olivat hemmetin hyviä tapahtumia. Losin kisat mielestäni kaikkien aikojen mahtipontisimmat. Ne nostivat koko olympialaiset halutuiksi tapahtumiksi ja liike-elämä kiinnostui. Hieman eri tilanne kuin esim. Montrealin katastrofikisoissa. Lisäksi Losissa oli loistavia urheilijoita, hienot säät, hienot suorituspaikat ja rakettimies. Niitä kisoja oli aivan mahtava katsoa aina yöllä kesällä 1984. Varsinkin kun kommarit olivat poissa. Moskova oli sitten toisenlainen kokemus. Itsellänikin oli Mishka-karhu himassa ja Kaarlo Maaninka juoksi mitaleita. Karppinen. Coen ja Ovettin taistelu. Mutta ennenkaikkea jokainen hyvä maa boikotoi. Perhanan kommarit. Toivottavasti Pekingissä nähtäisiin taas boikottikisat. Tarkoitan nimenomaan, että länsimaat eivät lähettäisi joukkueitaan, enkä sitä, että Haile boikotoi marathonia.
Carro Klüft muuten jättää seitsenottelun väliin ja hyppää vaan pituutta ja tai kolmiloikkaa. Siinä saattaa Ruotsilta mennä yksi mitali kuuden tavoitteesta samantien seinään. Venäläiset olivat viime kesänä niin kovassa kunnossa, että 697 enkalla ei vielä kultaa vuolla. No onhan hänellä puoli vuotta aikaa parantaa. Tosin taitaa olla loukkaantuneena.