Mietteitä illan pelistä
Pakkovoitto, eikä mitenkään kuvainnollisesti. Vaikka asiaa pyörittelisi miten, olisi Jypin tippuminen pronssiotteluun selkeä pettymys. Ei nyt ihan katastrofi, mutta kova pettymys kuitenkin.
Toisaalta tämän ottelun voitto ei vielä pelasta kautta. Voittoja pitää sen jälkeenkin ottaa vielä kaksi lisää. Yhdestä täytyy kuitenkin lähteä eikä pelaajien pitäisi tänään miettiä seuraavia otteluita. Minä sen sijaan voin aivan hyvin tehdä niin, mutta siitä vasta tuonnempana.
Itse asiassa Jypillä ei pitäisi tämän illan pelissä olla suurempaa hätää. Kotiottelu, tupa täynnä ja kaksi ihan kohtalaisen hyvää peliä alla. Edellisessä ei vain saatu tulosta aikaan. Minua huolestuttaakin vain yksi asia: riittääkö usko tämän sarjan voittoon. Viime vuoden välieräsarjan ratkaisupeli oli niin paha romahdus, että se kummittelee mielessäni vieläkin. Selkäranka katkesi silloin todella helposti. En tiedä miten Dufva pystyy estämään tuon ottelun uusinnan.
Jyp tarvitsisi avausmaalin todella kipeästi. Jos Blues pääsee tuurimaalilla johtoon, saattaa naksahdus kuulua. Kyllähän se varmaan syö miestä, kun vastustaja tekee aina ensimmäisen häkin. Loistavaa yksilösuoritusta kaivattaisiin, mutta oikeastaan uskallan odottaa sellaista vain muutamalta pelaajalta: Pesonen, Virtanen (A), Tuppurainen ja Asplund.
Muutaman maalin voitto tänään ja sarja on vielä täysin avoin. Silloin Jyp pääsee vielä viimeisen kerran kokeilemaan voittamista Espoossa. Kaksi kertaa siihen on ollut ihan hyvät saumat, mutta vielä ei ole natsannut. Kolmas kerta saattaisi hyvinkin sanoa toden. Selvällä erolla otettu voitto voisi tuoda tarvittavaa itseluottamusta enemmän kuin joku jatkoajan taisteluvääntö. Pohdin tällaisia siksi, että Jypin voitolla tänään ei ole mitään väliä, jos sunnuntaina tulee tukkaan. Minulle ainakin on aivan sama putoaako Jyp 4-1 vai 4-2.