Pelipäivä on aina juhlapäivä!
Ollaanpa nyt kerrankin rehellisiä - kyllähän se vaan on hienoa, että jääkiekkoa pelataan kaiken huonon keskellä yleisölle. Tänään on hyvä päivä startata viikonloppu Hakametsästä, joten tervetuloa myös raumalaiset tänään Tampereelle! Millainen viikko sinulla on ollut? Itsehän pidän hybridilomaa, kun varsinaisesta päivätyöstäni olen lomalla, mutta opiskelut ovat jo käynnistyneet. Opintovapaaseen on aikaa vain muutama päivä, mutta tutkielmani suunnittelu etenee raiteillaan. Luojan kiitos se ei tällä kertaa liity jääkiekkoon ja tulee varmasti ajallaan valmiiksi.
Tappara - nyt sitä tunnetta näkyviin!
Tapparassa viime aikoina keskustelu on kääntynyt usein negatiiviseen. Syyt löytyvät sarjataulukosta, joten niiden avaaminen ei sinänsä liene millään lailla tarpeellista. Viimeisimpänä Tappara teki pikavisiitin Ruotsiin, häviten Skellefteålle peräti 6-1. Tätä ennenkin viime viikko saateltiin loppuun laskevalla käyrällä, kun parhaasta pelistä tuli rumasti 0-2 tukkaan Kookoolta ja tämän jälkeen myös KalPaa vastaan peli oli parhaimmillaankin ailahtelevaa.
Suurimmat tuloksellisen kriisin syyt löytyvät tietysti henkimaailmasta. Tuloksesta huolimatta Tappara on pelannut vähintään kohtuullista kiekkoa suhteessa vastustajaan pl. tämä lokakuinen visiitti Ruotsiin. Tappara on pysynyt tuloksessa kiinni ja esimerkiksi muutaman viikon takaiset henkilökohtaiset virheet ovat vähentyneet. Syyttävä sormi on joillakin kääntynyt valmentajiin, joillakin pelaajiin. Sportin nykyinen päävalmentaja sekä tunnettu filosofi Risto Dufva sanoi joskus kuuluisat sanat
"kun on vaikeaa ei ole helppoa." Näin Tapparan pelissä on myös käynyt, vaikkakin otsikossa kuuluttamaani tunnetta onkin nähty. Valitettavasti tunne suuntautuu tällä hetkellä myös joukkueessa erilaisten negatiivisten tunteiden käsittelyyn - kukapa siitä tykkäisi, kun itse ei osuta edes ladon seinään ja kaverit tuntuvat väreistä ja joukkueesta riippuvatta laittavan kumilaatan pussiin niin että viuhuna kuuluu.
Tänään olisi loistava hetki alkaa taas kääntää tunne kohti positiivista. Positiivisten tunteiden luominen alkaa yksinkertaisista asioista - kun paikka tulee, vedä. Kun on ylivoima, tee maali. Sen parempaa tai helpompaa konstia Tapparalle ei ole tulossa tänään eikä huomenna - ei edes ensi vuonna, jolla homma alkaa näyttää siltä kuin kuuluisi.
Lukko toivottavasti herättää pedon
Lukko on ollut Tapparalle viime kausina tuttu & raskas, mutta myös raskas vastustaja. Viimeinen visiiti Raumalla meni muuten hienosti, mutta Lukko laittoi n. 100 % paikoistaan sisään. Siinäkään pelissä Tappara ei nähdäkseni sortunut luulemaan mitään, mutta Lukon pitää nyt olla se vastustaja, joka saa Tapparan heräämään tähän kauteen. Toki aurinko nousee vielä huomennakin, mutta jos asenne ei ole tapissa Lukkoa vastaan niin ketä vastaan se sitten on tapissa? ALKAIS JO!
Kokoonpanot ovat jo julkaistu ja käytän oikeuttani kopioida suoraan ystävääni
@Virveliä kainaloon tässä:
Levtchi - Morley - Merelä
Tanus - Platzer - Bertrand
Henriksson - Virta - Kuusela
Moilanen - Rauhala - Puhakka
Vittasmäki - Salminen
Seppälä - Jürgens
Austin - Tuulola
Hamara
Heljanko
Vierailija
Pooley - Ilomäki - Hakulinen
Skalicky - Mattila - Pospisil
Petman - Päivärinta - Nyman
Ylitalo - Kainulainen - Suni
Piipponen - Saarijärvi
Abt - Laitinen
Pietilä - Gregoire
Säkkinen (?)
Lehtinen
Seuraa heitä (vain Tappara, koska en ala spekuloida, ketä Lukosta pitää seurata):
Kristian Kuusela - pl. omat juhlapelit Kuusela on loistanut poissaolollaan niistä asioista, joista hänellä vieläkin on lupa odottaa. Pelaaminen alkoi parantua, kun sai siirron Virran & Henrikssonin viereen, koska niin vähällä näytti kiinnostus sitä ennen olevan. Tänään on lupa taas johtaa!
Anton Levtchi - kulmassa pörrääminen on upeaa ja taitotaso on tiedossa. Jos Levtchille voisi kuvailla uraa jääkiekkouran jälkeen niin kuvittelisin, että sopiva ala löytyisi yksin yrittämisen saralta. Sen verran vahvat näytöt on tästäkin, koska Levtchi ei tällä hetkellä pysty juurikaan auttamaan kavereitaan missään. Yksin kolmea vastustajaa vastaan kulmassa on yksinäistä.
Charles Bertrand - osaa pelata suoraviivaisesti, mutta valitettavasti selässä on muun joukkueen tavoin kokonainen eläintarha. Kun ei edes vahingossa osu maaliin. On selvää, että Tappara tarvitsee Bertrandin, joka laittaa patonkia ranskalaisella tavalla uuniin. Jos uuni ei käy punaisena niin hyöty kentällä kääntyy joukkuetta vastaan.
Brady Austin - ylivoimalla lipsahtelee kiekko ikävästi yli, veto ei osu oikeaan kohteeseen ja pelaaminen on ollut jo useamman pelin puolittaista. Tapparan kärsiessä noin puolen joukkueen mittaisesta kiekollisten pakkien puutteesta niin nyt olisi hieno hetki kihauttaa kiekko vaikka ylähyllylle. Sinne samaan paikkaan, missä äiti säilyttää pipareita.