Mikä siinä ultras lakanassa on niin ihmeellistä? Huliganismi ei ole mikään itseisarvo.
Ultrat tarkoittaa urheilujoukkueen fanaattista kannattajaryhmää. Vahvimmin käsite liitetään
jalkapallokulttuuriin. Tämäntyyppiset kannattajaryhmät saivat alkunsa
Italiassa 1960-luvun loppupuolella seurojen alennettua tiettyjen katsomonosien pääsylippuhintoja. Vanhin olemassa oleva ultraryhmä on italialaisen
AC Milanin Fossa dei Leoni, joka on perustettu 1968. Sana
ultra on
latinaa ja tarkoittaa ”tuolla puolen”, viitaten siihen, että ultrien innokkuus on tavanomaisen tuolla puolen.
Ultraryhmille ominaista on
äänekkyys ja värikkyys katsomossa. Ryhmät sanoittavat omia kannatuslaulujaan ja suunnittelevat värikkäitä banderolleja ja korkeita lippuja, joita käytetään
tifojen toteuttamiseen. Myös soihtujen ja savupommien sekä erilaisten ”strobojen” polttelu on yleistä.
Ultratoiminnan pääpaino on oman joukkueen kannattamisessa, mutta 1990-luvulta lähtien toiminta on ajoittain yhdistetty
huliganismiin. Katsomossa ja areenoiden ulkopuolella on sytytetty soihtuja ja heitelty paukkupommeja, ja ultraryhmät ovat ottaneet väkivaltaisesti yhteen keskenään tai poliisin kanssa.
[1] Jotkut ultraryhmät tunnetaan myös kannattamistaan poliittisista aatesuunnista.
T.wikipedia