Niin, itsehän näen, että tämä sarja tulee noudattamaan samaa kaavaa 2011 Stanley Cup-finaalien kanssa, eli HPK parantaa koko ajan peliään Raksilassa, kun taas Hämeenlinnassa Kärpillä ei tule olemaan mitään saumaa. Ainoana poikkeuksena tuohon mainittuun SC-finaalisarjaan Kerho hakee tarvittavan vierasvoiton jo viimeistään sarjan viidennessä pelissä ja passittaa miljoonamiehistön ansaitulle kesälomalle sitten kuudennessa pelissä Hämeenlinnassa.
Kas, muistinpa kyseiset finaalit aivan toisin. No, onnea toki Kerholle myös näihin karkeloihin.
Itse ottelussa Kärpät jäi aluksi täysin telineisiin. 1. erässä HPK vei korkealla karvauksella eikä Kärppien liike toiminut ja avauspeli oli surkeaa. Etenkin Pokalta ja Masuhrilta surkea erä. Toisaalta hauska oli myös se vaihto, jossa Vallin - josta itse pidän kovasti pelaajana, vaikka kukaan muu ei pidäkään - pudotti vaatimattomasti kolme kertaa mailan käsistään. Vaikka erä oli Kerhon niin aika hyvin Kärpät piti heidät kuitenkin poissa parhailta maalipaikoilta.
2. erän alun Kärpät tuli selvästi paremmin ja siitä 1-0 maali. Saros ehti ottelun viidestä ensimmäisestä laukauksesta pomputtaa eteensä kolme, josta sitten tämä "kolmas toden sanoi", eli Kärppä oli kerrankin ensimmäisenä kiekossa. Maalin jälkeen ja etenkin yv:llä Kärpillä oli erinomainen paine hyökkäyspäässä. Tästä ei kuitenkaan tullut maalia. Lopulta paine kääntyikin hitaasti mutta varmasti toiseen suuntaan. HPK:lta Kärppien vääräaikaisen vaihdon ja merkkausvirheen sekä Laakson upean avauksen ansiosta tasoitus ja tuon jälkeen erä olikin sitten Kerhon.
3. erässä Kärpät pääsi jo selvästi paremmin mukaan peliin - jo ennen HPK:n jäähyjä. Mielestäni molemmat vihelletyt isommat rangaistukset (2+10 ja 5+20) menivät normaaliin SM-liigan tyyliin. Filmauksia tms. mistä täällä on puhuttu en näistä tilanteista löydä. Kukkonenkin nousi nopeasti vaarallisen näköisestä tilanteesta ylös enkä aivan ymmärrä Arvosen avautumista aiheesta. Todennäköistä joukkueen tsemppaamista ja tuomareiden psyykkaamista, ehkäpä? Kemppaisen jäähykin meni SM-liigan "perinteiseen tyyliin", eli mahdollisen kaventavan jäähyn tiesi olevan tulossa.
3. erässä Junttilan maali meni oikeaan osoitteeseen, sillä hän oli Kärppien ehdotonta parhaimmistoa. Ainoa, jonka luistin tuntui kulkevan lähelläkään samalla tavalla kuin ennen taukoa. Myös Kähkönen oli ottelussa 2. erän ja 3. erän aikana hyvin pelissä mukana, josta sitten palkintona 3-1 maali. Tuon maalin dynamo oli Ohtamaa (sekä Pokka), mutta ennen kaikkea vahvasti fyysisesti pelannut Huml.
HPK oli odotetun vahva ja pelasi hyvää vieraspeliä. Toisaalta aktiivinen karvaus ja hyvä liike eivät silti saaneet aikaan kovinkaan montaa todellista maalipaikkaa. Yksi uskomaton missaus toki tyhjästä maalista maalin kulmalta 3.erässä jäi toki erityisesti mieleen. Muutenkin hieman kädet jäätyivät ratkaisupaikoilta silloin kun niille päästiin. Kärpiltä siis sangen kypsää pelaamista tauon jälkeen ja jälleen hyvin vähillä eleillä - ja suorastaan vähillä teoilla - 3-1 voitto. Mielenkiintoista katsoa lähteekö Kärpät huomennakin todellakin pelaamaan nykyistä suorastaan inhorealistista vieraspeliään? Ainakin se on vastustajaa turhauttavaa, kotijoukkueen katsojia ärsyttävää, mutta toisaalta ehdottoman tehokasta. Tähtiloisto on kaukana, mutta voittoja tulee.
HPK:lta oli mielenkiintoista seurata Ville Järveläistä, Jere Karjalaista ja Rendulicia. Itselle hieman tuoreempia tuttavuuksia kaikki, mutta kaikki tekivät rohkeita ratkaisuja hyökkäyspäässä. Järveläisen 164cm kuulostaa jopa liioitellulta pituudelta! Rendulicin peli eteni mielestäni liian monimutkaisen kautta verrattuna muun HPK:n hyökkäyskaluston suoraviivaisempaan pörräykseen.
Kärpistä Karhunen pelasi erinomaisesti. Aaltonen väläytti hyökkäyspäähän pari kertaa, mutta ei jaksanut suuremmin puolustaa muun viisikon mukana tällä kertaa. Paikkoja tuttuihin takakarvauksiinkaan ei juuri tullut. Maxwell, Kähkönen ja Junttila olivat terävimmät. Kemppaisella vielä hieman vaisumpi esitys.