Varmasti hyvin yksilöllistä, että kuinka paljon kukakin arvottaa tuota uran aikana kertyvää kassaholvin sisältöä, mutta kyllä suurin osa NHL-pelaajista tuota tuntuu tekevän tuota enemmän rakkaudesta lajiin. Joka kausi löytyy toista tusinaa äijiä, jotka ovat muutamalla minimisopparilla kerryttäneet muutaman miljoonan ja sen ns. taloudellisen riippumattomuuden, mutta silti ne raatavat tuolla 10 minuutin peliajalla ihan yhtä pitkät 9-10 kuukautta, ilman että kutsusta tähdistöotteluihin tai henkilökohtaisista palkinnoista voisi edes uneksia. Sitten on vielä nämä Hörnqvistit ja Simmondsit, joita ihan varmasti turhauttaa hakea kymmenkunta mustelmaa ottelusta toiseen, kun joukkue kyntää suossa, mutta silti he tekevät sen likimain joka ilta. Ääripoikkeuksena sitten 42-vuotias Matt Cullen, jolta löytyy pari Stanley Cupia, varmasti helvetisti rahaa ja lapsiperhe. Silti se vaan taas syksyllä laittoi hokkarit jalkaan uusi sopimus kädessään.
Paljon puhutaan 2. overallin ynnä muun asettamista paineista, mutta itse en noihin juuri usko. Sen sijaan liian nuorena on saatu liikaa statusta ja syytä ylimielisyyteen, mikä sitten vie motivaatiota alaspäin kun ei kuljekaan totutulla tavalla. Toivotaan, että Laine löytää pian sen kipinän jääkiekkoon tajuamalla samalla, ettei kaukalossa tästä eteenpäin mikään tule yhtä ilmaiseksi kuin ennen NHL-uraa ja vielä tulokaskaudellakin on tullut.