Joillakin faneilla on jostain ihmeen syystä hirveä kammo hieman erilaisia pelaajia kohtaan. Minulle ja monelle muulle se on juuri homman suola, että jengi ei koostuu 20:stä samasta muotista tulleesta pelaajasta.
En voisi olla enemmän samaa mieltä. Mun ihanne-HIFK:sta löytyvät yhtä aikaa liigan paras pelaaja, liigan ilkein pelaaja, liigan raivostuttavin taiteilija, liigan kovin taklaaja ja loput pelaajat ennemmin mallia Talaja kuin mallia Somervuori. Siihen päälle vielä huippuveska, niin hyvin menee! Kun HIFK on menestynyt, jengissä on aina ollut leveyttä ja syvyyttä. Vastustan sitä, että koko HIFK:n pelaajapolitiikkakin vedetään mahdollisimman riskittömäksi. Silloin saadaan joukkue täyteen pirteitä Hackereita.