Ketjun nimi on paskat bändit ja täällä listataan bändejä kuten:
Pink Floyd, Metallica, Black Sabbath, Iron Maiden, AC/DC, Rolling Stones, The Doors, Eric Clapton, Led Zeppelin, Korn, Nightwish, Judas Priest, Pantera, Nirvana, Slayer, Clash, Ramones, Alice in Chains, jne.
Hetken vaikutti Jatkoajan musiikkimaku erittäin omituiselta, mutta seuraavanlaiset kommentit selittävät paljon:
"En ole kyllä kuin pari biisiä kyseiseltä bändiltä kuullut"
"ei osaa soittaa eikä laulaa, en voi kuunnella sellaista musiikkia"
"ei nappaa niiden meno, niin ei nappaa. Mitäs perustelemista siinä on?"
"Siihen on keratty musikaalisesti taysin lahjattomat pellet kasaan ja tuottaja sanonut: Tehkaa jotain, me nauhotetaan. Yks menee sit rumpuihin, toinen hajottaa skittaa ja kolmas orisee jotain hirveessa jurrissa. Loput pyorittaa tukkaa."
"Lisäksi en ymmärrä sitä, miten ko. musiikkilajeissa usein pitää soittaa mahdollisimman nopeasti. Mielestäni siitä syntyy usein sellaista sekametelisoppaa."
Ei ole näiden ihmisten vika, ettei heidän musiikilliseen rajoittuneisuuteen ole tartuttu ajoissa.
Lapsi on täysin syytön vanhempiensa musiikillisiin rikoksiin ja peruskoulun musiikkiopetuksen tason ollessa nykyinen, on selvää, ettei voida olettaa kaikkien ihmisten yhtenäiseen mahdollisuuteen ymmärtää musiikkia.
Vanhemmat, joko tyystin jättävät huomioitta tai aktiivisesti häiritsevät lapsen oman musiikillisen identiteetin muodostumisen prosessia, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Olen törmännyt koteihin, jossa näkyy selvästi, mitä todellinen musiikki-kurjimus on. Ne kokemukset jättävät pysyvät jäljet.
Siksi näiden musiikillisesti rajoittuneiden hyväksi olisi toimittava mahdollisimman nopeasti. Se on jokaisen kansalaisen ja kansakunnan velvollisuus pitää huolta lasten musiikillisesta kasvatuksesta. Valitettavasti musiikillisesti köyhä lapsuus ennustaa köyhää ja yksitoikkoista musiikki makua aikuisena.
Suomessa on ajauduttu tilanteeseen, jossa osa lapsista ei kotona saa muuta musiikillista vaikutusta kuin Smurffit. Tästä alkaa sitten vaarallinen alamäki, joka voi pahimmillaan johtaa Ronan Keating ja Sugar Babesin kautta Jamppa Tuomiseen. Analyyttinen tutkimukseni on osoittanut huonon musiikin kuuntelun lisäävaän mm. rikollisuutta, sukupuolitauteja, itsemurhia, väkivaltaa, masennusta, mielenterveysongelmia, avioeroja, huostaanottoja, rikkinäisiä perheitä...
Olen kauhukseni saanut huomata, että monet aikuisetkaan eivät tiedä musiikki maun oleva aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille.
Joidenkin kanssa musiikista keskusteleminen loppuu heti alkuunsa kun joudun selittämään musiikki taidon kolmesta kategoriasta: musisoinnista, musiikin kuuntelusta ja musiikin tuntemuksesta, joista musiikin kuuntelemisen taito on tietenkin perustana kaikelle musiikilliselle toiminnalle.
Jos ei nuori ole yläasteelle mennessä oppinut tunnistamaan orkesterin soittimet ja niiden sointivärit, eikä osaa kuunnella keskittyneesti musiikkia, tehden havaintoja sekä esittäen perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan, puhumattakaan musiikin eri lajien ja eri aikakausien tyylipiirteiden erottamisesta, voidaan puhua jo musiikillisesti jälkeenjääneestä yksilöstä.
Jotta tämä lisäksi pystyisi aikuismaisesti keskustelemaan musiikista on vähintään ymmärrettävä ja osattava analysoida musiikin elementtejä, rytmiä, melodiaa, harmoniaa, dynamiikkaa ja sointiväriä musiikin rakentumisessa sekä niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä.
Annan siis anteeksi teidän musiikillisen rajoittuneisuuden ja kehotan teitä hakemaan pikaisesti apua.