Jos euroviisuja ruvetaan listaamaan, niin ketjuhan täyttyy pelkästään niistä... Tässä Saksan toissavuoden lastenlaulu. Haluan samoja sieniä kuin Günther ja Dieter ovat vetäneet, sen verran psykedeelinen lopputulos.
Tämä ei ole euroviisu, vaikka siihen genreen helposti sopisikin. En sano että Tean alkuperäinen biisi mikään mestariteos oli, mutta siitä jopa nostalgisessa mielessä voi nauttiakin. Tästä ei voi. Boeliuksen ääni on ensinnäkin ihan superärsyttävä ja kireä ja sanoitus on ah niin "rohkea". Mukamas isoja pippeleitä jee.