Mike Patton mainittu yllättävän harvoissa viesteissä. Faith No Moren King for a day, fool for a lifetime levy ei olisi puoliakaan niin hyvä ilman Pattonin uskomatonta suoritusta. Myös Mr.Bunglessa ja Fantomasissa varsinaista ääniakrobatiaa.
Muita kovia mieleen tulevia Akercocken Jason Mendonca, Max Cavalera Sepultura-vuosinaan, Chris Barnes (Six feet under, Torture killer ym.), Pasi Koskinen, Marko Annala. Nämä siis parhaimpia omaan musiikkityyliinsä sopivia ja peruskurasta erottuvia.
Monta kovaa laulajaa jo mainittu edellisissä viesteissä. Osan ymmärrän, osan en. Makuasioitahan nämä ovat. Tuskinpa kovin moni noista mainitsemistani mitään kummoisia laulajia ovat-sopivat kuitenkin musiikkityyliinsä kuin nyrkki siihen kuuluisaan rektumiin.