Parhaat/heikoimmat biisit ”coverina”

[ernestipotsi]

Hyvä cover ei ole imitaatio vaan persoonallinen tulkinta alkuperäisestä.
Esimerkki tällaisesta:

Youn Sun Nah - Enter Sandman
http://www.youtube.com/watch?v=dVehcCuwZeA

 

[Joe Plop]

Nyt mä olen kuullut ihan kaiken: Paul Di'Anno - Running Free ja kyllä, se on Maidenista aikanaan lähteneen vokalistihemmon tuorein näkemys tästä yli 30 vuotta vanhasta Maiden-klassikosta.

KYSYN VAAN ETTÄ MIKSI

Niin siis Di'Annohan aikanaan levytti tuon kappaleen Iron Maidenin ekalle levylle eli saa kai tuo sen uudelleenkin tehdä jos siltä tuntuu.

 

[Tadu]

Hyvä cover ei ole imitaatio vaan persoonallinen tulkinta alkuperäisestä.
Esimerkki tällaisesta:

Youn Sun Nah - Enter Sandman
http://www.youtube.com/watch?v=dVehcCuwZeA

10 pistettä kymmenestä. Mainio.

 

[-OO-]

Niin siis Di'Annohan aikanaan levytti tuon kappaleen Iron Maidenin ekalle levylle eli saa kai tuo sen uudelleenkin tehdä jos siltä tuntuu.

Toki saa tehdä, mutta tuntuisi vaan että jos tekee uusintaversion vanhasta biisistä niin kannattaisi tehdä jo saman tien parempi kuin se alkuperäinen. Tästä ei kyllä todellakaan voi sanoa sitä, aivan hirveä versio jos minulta kysytään.

 

[Joope]

BBC:n Radio 1 Live Loungessa on esitetty useampiakin hyviä covereita uudemmista biiseistä, ja omana suosikkina ehdottomasti Marina & the Diamonds - Starstrukk (Youtube). Siinä on onnistuttu täysin mitäänsanomattomasta rallatuksesta tekemään kerrassaan loistava versio. Iskee vaikkei noin muuten oikein omaan musiikkimakuun sovikaan.

 

[Jack Sparrow]

En tiedä onko jo täällä mutta laitanpa silti koska tykkäsin kovasti.
Tästä kipaleesta on lukematon määrä hyviä ja vielä enemmän vähemmän hyviä yrityksiä mutta tämä toimii, minun mielestäni.

http://www.youtube.com/watch?v=CURc-xFDCYU

 

[-OO-]

Tämä David McWilliamsin Days of Pearly Spencer on muuten siitä mielenkiintoinen biisi että siitä on tehty älyttömän paljon covereita ja käännöksiä, ja monet noista covereista edustaa ihan erilaista musiikkityyliä kuin alkuperäinen mutta lähes poikkeuksetta nämä coverit vaan jostain syystä toimii. Kun biisi on hyvä niin se vaan ilmeisesti yksinkertaisesti kestää vaikka minkälaisen väännöksen.

Eddyn (Tapani Lehikoinen) alkuperäiselle uskollinen suomennos:
Eddy - Ei itkut enää auta

Seppo Tammilehdon beat-iskelmäversio:
Seppo Tammilehto - Kuin helminauhaa

Kamillen reggae-versio:
Kamille - Days of Pearly Spencer

Ana Belenin espanjankielinen disco-versio:
Ana Belen - Vuelo blanco de gaviota

The Jailbirdsin Rock n' Roll versio:
The Jailbirds - Days of Pearly Spencer

Ja vielä pari lisää:
Avengers - Days of Pearly Spencer

An Pierlé & White Velvet - Days of Pearly Spencer

 

[Surprise Me]

- Scorpions- Children Of The Revolution
http://www.youtube.com/watch?v=eV2YytfbYUg&ob=av2e

 

[Kihaus]

Lonely Boy by the Black Keys covered by Shields Brothers

Näissä veijareissa on jotain, mikä saa ainakin meikäläisen hyvälle tuulelle.

 

[Ötökkä]

Imogen Heap - Thriller

Jostain syystä tykkään pirusti! Liveveto vielä.

 

[Skeletor]

Mistään kappaleesta ei ole varmaan koskaan tehty näin lyhyessä ajassa näin suurta määrää covereita kuin kaikkien suosikista Frontside Olliesta.

Parashan on tämä: Mekanism vs Robin - Frontside Ollie

 

[Aunt Wang]

Linkin Park - Rolling in the deep

Biisistä en aikaisemmin juuri välittänyt, mutta jotenkin tuosta versiosta tykkään ja aika helvetin paljon. Benningtonin ääni sopii biisiin loistavasti, tuumaan ma.

 

[Cemetery Gates]

Taas yksi esimerkkitapaus, missä cover hakkaa alkuperäisen mennen tullen.

Alkuperäinen: Bon Iver - Skinny Love.

Cover: Birdy - Skinny Love.

 

[ufon_kaakao]

Led Zeppelin When The Levee Breaks by Zepparella

Tytöt vetää Zeppeliiniä. Ja selvennyksenä, tämä ei mene siis tuohon heikon cover-kategoriaan.

 

[Everton]

Periaatteessa hyvä biisi, hyvä esittäjä ja alkuperäisestä poikkeava sovitus -yhtälön pitäisi tarkoittaa hyvää cover-vetoa, mutta ihan joka tapauksessa näin ei kuitenkaan ole.

Turbonegro versioi Black Flagin Six Packin ja rämpyttää taustalla jotain helevetin banjoa tai ukulelea(?). En välttämättä kehota edes kuuntelemaan.

Tai no. Enpä ole itsekään saanut aikaiseksi poistaa tai edes skipata biisiä mp3-soittimestani, vaikka se sieltä on ainakin useamman kymmenen kertaa randomilla jo pyörähtänytkin. Eli ehkä riittävän paskassakin biisissä on sitten alitajuntaista viehätysvoimaa.

 

[-OO-]

Tämä Flute of Shamen versio Celine Dionin siirappisesta balladista Think twice on kyllä varsin onnistunut. Sovitus toimii helvetin hienosti ja stemmalaulut kuulostaa pirun hyvältä kuten tällä bändillä aina, harmi vaan että videon laatu ei ole ihan huippu kun on livenä kuvattu jollakin kännykkäkameralla.

 

[Karpat46]

Mercenary nimisen bändin power metal versio Kentin Musik Non Stopista on aika terävä. Tykkään.

Mercenary - Music Non Stop

 

[w00kie]

Liekö ollut jo, haulla en löytänyt, mutta tämä coveri Bohemian Rhapsodysta iskee kyllä itselle hyvin:

Man plays every instrument and sings every part of Bohemian Rhapsody. [VIDEO][/VIDEO][VIDEO]

Kaveri siis hoitaa kaikki instrumentit sun muut itse tuossa.[/video]

 

[scholl]

Hyvä cover ei ole imitaatio vaan persoonallinen tulkinta alkuperäisestä.

Hyvä cover on sellainen, joka on parempi kuin alkuperäinen eli Whitney Houstonin I will always love you on loistava esimerkki, koska se on parempi kuin Dollyn esittämä versio.

 

[-OO-]

Nythän minulle vasta avautui että tuo Soundtrack of our Livesin uusi biisi Try again onkin cover tästä Dilba -nimisen artistin biisistä Try again.

Tässä tapauksessa ei voi enää puhua että cover olisi pelkästään parempi kuin alkuperäinen, vaan se suorastaan murskaa ja saattaa häpeään tuon alkuperäisen. Ei siinä etteikö tuota Dilbaa mieluummin katselisi kuin Ebbot Lundbergin partaista olemusta mutta musiikillisesti viedään kyllä alkuperäistä ihan 100-0.

 

[Eric Rooslind]

Nythän minulle vasta avautui että tuo Soundtrack of our Livesin uusi biisi Try again onkin cover tästä Dilba -nimisen artistin biisistä Try again.

Tässä tapauksessa ei voi enää puhua että cover olisi pelkästään parempi kuin alkuperäinen, vaan se suorastaan murskaa ja saattaa häpeään tuon alkuperäisen. Ei siinä etteikö tuota Dilbaa mieluummin katselisi kuin Ebbot Lundbergin partaista olemusta mutta musiikillisesti viedään kyllä alkuperäistä ihan 100-0.

Kiitos tästä, olipa hyvä biisi, siit tuo coveri. TSOOL on kyllä kova bändi mutta tämä on kyllä parasta mihin oon törmännyt. Soittoon.

 

[Karpat46]

Tässä tapauksessa ei voi enää puhua että cover olisi pelkästään parempi kuin alkuperäinen, vaan se suorastaan murskaa ja saattaa häpeään tuon alkuperäisen.

Mulla tuli vastaavat fiilikset kun kuulin The Knifen alkuperäisen version Heartbeats kappaleesta. Toki täysin eri genreä kuin Jose Gonzalezin koverointi, mutta eihän tuo The Knifen laulaja pysy edes nuotissa.

Originaali: The Knife - Heartbeats

Cover: Jose Gonzalez - Heartbeats

 

[Valioyksilö]

The White Stripesin hieno versio Jolenesta. Löytyy youtubesta ja spotifystä sitten paremmalla laadulla.

 

[Ignoramus]

Duunipaikan ämyrit on parin viime viikon ajan suoltaneet aivan järkyttävän paskaa versiota Whitesnake-klassikosta Is This Love. Ei mitään aavistusta esittäjästä, mutta ilmeisesti joku naispuolinen R&B-nekru kyseessä. Vitutus nousee aina parilla pykälällä, kun joutuu kyseistä Scheißea kuuntelemaan.

Ja hyvistä covereista puhuttaessa voin kompata tätä viestiä:

Mercenary nimisen bändin power metal versio Kentin Musik Non Stopista on aika terävä. Tykkään.

Mercenary - Music Non Stop

 

[Kai-Sakari]

Ryan Adamsin Wonderwall-apatia varmasti mainittu?