Paras rumpali?

[wade]

Eric Singer ,Rhino ja Nicko McBrain hakkaa nuo kaikki listalla olevat. Singer kuitenkin ylivoimainen ykkönen.

 

[Mr. Penguin]

Neil Peart (Rush) on ylivoimainen ykkönen. Äijä on aivan uskomaton.

 

[Chespa]

Omat suosikkini

Nathan Jonas "Joey" Jordison (Slipknot)

Bill Ward (Black Sabbath)

Brann Dailor (Mastodon)

Vincent Paul Abbott (Pantera)

 

[Miksu00]

En ala listaamaan tähän omia suosikkejani, mutta pistämpä linkin jossa on Modern Drummer Magazinen lista tämän hetken kovimmista metallirumpaleista.
http://www.imperiumi.net/news_2.php?id=4740

 

[Tietsi]

Gene Hoglan - SYL ja kotimaisista ehdottomasti Kuoppamäen Sami

 

[Prt Sc]

Haake & Lovgren, ei pöllömpi komppikaksikko.

 

[Kaivanto]

BUDDY RICH on ylivoimainen. Sitten tulee Gene Krupa - molemmat jazz puolelta.
Bonham oli kuuntelemassa Richin keikkaa, poistuessaan paikalta bogasi toimittaja Bonhamin. Toimittaja kysyi mielipidettä keikasta? Vastaus: LUULEN ETTÄ OLEN LIIKUNTAKYVYTÖN.

Tässä pätkä, jossa kyseiset herrat ottavat yhteen. Joskin tämä on melkeinpä vielä parempi!

 

[Eino_Mies]

Nyt olisi tällainen rumpaliaiheinen kysymys. Tätä udeltiin joskus kauan sitten jossain radio-ohjelmassa, mutta vastausta en muista ja se jäi minua vaivaamaan silloin. Elikkä, biisi on Tapani Kansan R-A-K-A-S. Siinä kuullaan muutaman kerran ainutlaatuinen rumpufilli. Kappale myös loppuu sellaiseen. Kukahan tämä lyömäsoittaja on, joka tuon fillin aikanaan Tapsan levyllä soitti?

 

[JuhaZ]

Oliskohan se Tourniquetin Ted Kirkpatrik maailman paras rumpali? Yhtä on vaikea sanoa, mutta kyllä tämä mies ainakin maininnan tässä ketjussa ansaitsee.

Pitää kompata tätä Näkkärin parin vuoden takaista viestiä. Maailman parasta on vaikea sanoa ja varmaan tuolta Jazz-puolelta löytyy melkosen nopeita kavereita, mutta oman musiikkimakuni puolelta ei ole löytynyt Ted Kirkpatrickin voittanutta. Tourniquetin 90-luvun musiikki potkii vieläkin aika kovaa.

 

[Fordél]

LARS ULRICH / Metallica : Ehkä paras kaikista, jos joku pitää valita. Monipuolinen ja taitava soittaja joka ei mielestäni "kikkaile" liikaa.

Tän täytyy olla huumoria? Mies joka vetää peruskomppia semmosella ilmeellä kun olisi parru vedetty perseestä läpi, ei kyllä saa mun respektejä. Kaverin tuskastahan kertoo se, että eräänkin Metallican levyn julkaiseminen venyi pelkkien rumpujen takia yhdeksän kuukautta. Ei saanut Lars peruskomppiaan vaan millään kohdilleen. Ei kuulu mun mielestä tähän listaan kun kuitenkin kait on tarkoitus puhua hyvistä rumpaleista. Toisaalta, onhan siellä Sipekin aika korkealla, joten fiilishommiahan nämä ovat.

Itse annan kuitenkin ääneni Kuoppamäelle.

 

[Hescu]

Kyllä mulle kaksi kovinta ovat Jeff Porcaro (joka on jo edesmennyt), sekä Steve Gadd. Molemmat soittavat uskomattoman musikaalisesti, ovat hienoja muusikoita, ja osaavat jättää kikkailut pelkän kikkailun takia omaan arvoonsa.


Molempien parhaita paloja voisi listata lyhyesti:

- Porcaron half-time shuffle (kuuluisin esimerkki Toton Rosanna) on upeaa kuultavaa, ei sitä noin ole muut saaneet rullaamaan.

- Gaddin pelkistetty shuffle kulkee kuin juna. Samoin jazz- ja lattarijutuissa todellinen huippu.

Kolmantena voisi vielä heittää Max Weinbergin. Siinä mallia, miten rumpuja soitetaan asenteella.

 

[Freddie Freeloader]

Musiikkimakuja on monia ja jokaisella on omat suosikkinsa, eikä tällaiseen kysymykseen varmasti ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta.

Mutta kun kuuntelee eri soittajia yrittää tuota rumpujen soiton "parhautta" jotenkin objektiivisesti analysoida erilaisilla mittareilla ja summaa tulokset yhteen, niin kyllä silloin minusta Neil Peart nousee päätä pidempänä ylitse muiden.

On tuota kannujen soittoa tullut aikanaan itsekin harrastettua, joten luulen kyllä ymmärtäväni aiheesta enemmänkin kuin sika moottoripyörästä.

 

[TmiT]

Mielestäni suht laajan musiikkimaun omaavana ei oikeastaan tule kuin yksi nimi mieleen omista suosikeistani: Dream Theaterin Mike Portnoy.

Jokaisella musiikkityylillään ja alalajillaan on loistavia rumpaleita, joten ei ole mielestäni kovinkaan tilastokelpoista vertailla tällaisia keskenään. On tosiaan vähän erilaista verrata jonkun suomalaisen perus-rock-bändin rumpalia johonkin progerockia tms. vastaavaa soittavaan rumpaliin, sillä komppeja on niiiiin pirusti enemmän. Larry Mullen on hyvä rumpali, Aku Syrjä on hyvä rumpali.. jne... Jokainen omassa lajissaan hyvä.

 

[Freddie Freeloader]

Jokaisella musiikkityylillään ja alalajillaan on loistavia rumpaleita, joten ei ole mielestäni kovinkaan tilastokelpoista vertailla tällaisia keskenään... Jokainen omassa lajissaan hyvä.

Minä lähestynkin kysymystä parhaasta rumpalista siten, että huomioidaan kaikki rumpujen soiton osa-alueet (tempo, tarkkuus, energisyys, luovuus jne) sekä eri musiikkityylien hallinta. Sitten pyritään antamaan jokaiselle rumpalille niistä arvosana ja lasketaan todistuksen keskiarvo.

Portnoy on loistava rumpali ja joillakin osa-alueilla minustakin Peartiakin edellä. Siitä olen varma että tällä tavalla arvioituna finaalissa kohtaavat nimenomaan Peart ja Portnoy. Luulen kuitenkin Peartin vievän tässä kisassa voiton tällä hetkellä, mutta on tietenkin täysin mahdollista että Portnoy hänet jonakin päivänä ohittaa.

Eräs mittari paremmuutta arvioitaessa on tietenkin tarkastella mitä palkintoja kunkin urheilijan kaappiin on kertynyt. Rumpaleista puhuttaessa usein viitataan "Modern Drummer Magazinen" lukijaäänestykseen "Best Recorded Performance". Tämän palkinnon Neil Peart on voittanut 16 kertaa ja Mike Portnoy 5 kertaa. Muista rumpaleista ainoastaan Dave Weckl on onnistunut voittamaan palkinnon useammin kuin kerran ( 2 krt). Toki Portnoyn ura on huomattavasti lyhyempi kuin Peartin ja voihan hän joskus tämän ennätyksen rikkoa.

Yhteenvetona, mestarin viitta kuuluu mielestäni tällä hetkellä Peartille mutta on todennäköistä, että kun tulee aika siitä luopua niin sen seuraava haltija on nimenomaan Portnoy.

 

[Evil]

Mutta kun kuuntelee eri soittajia yrittää tuota rumpujen soiton "parhautta" jotenkin objektiivisesti analysoida erilaisilla mittareilla ja summaa tulokset yhteen, niin kyllä silloin minusta Neil Peart nousee päätä pidempänä ylitse muiden.

On se ainakin lähellä, kun soittoa arvioidaan teknisin, taidollisin, tyylitajullisin tms. "aikuisin" perustein. Sitten kun puhutaan luonnonvoimien tavoin jylläävistä fiiliksellä vetäjistä, nousevat mieleen herrat Moon, Bonham ja Motörheadissa takonut Philthy Animal Taylor.

 

[Troy]

Mike Portnoyn In constant motion DVD löytyy muuten lähes (tai täysin) kokonaan Youtubesta: http://www.youtube.com/results?search_query=in+constant+motion+mike+portnoy&search=Search

 

[Nakkikastike]

Dave Buckner - Papa Roach

 

[pete666]

Tsekkiläinen kaveri nimeltään Marthus. Oli aikaisemmin sessiomuusikkona ja nykyään vaikuttaa cradle of filthissä. Varsin tanakkaa tykitystä seuraavassa clipissä:

http://www.youtube.com/watch?v=0Iic4mPndLI

 

[BattleHymn]

Matti Johansson a.k.a Matson - Korpiklaani

 

[Pavlikovsky]

Listastahan puuttuu moni tunnettu nimi ja mm. Jazz-puolelta tulee todella taitavia rumpaleita, sanottakoon nyt Lenny White, jonka näin Porin Jazzeilla heinäkuussa.
Nyt tänä kesänä rumputadoillaan omien bändiensä keikoilla vaikutuksen tekivät jälleen kerran kyllä herrat Nicko McBrain ja Ian Paice. Vanhemman liiton rumpaleita brittien saarilta, hevimusiikin kehdosta.
Ian Paice, Purplen alkuperäisrumpali on iästään huolimatta todella hyvässä livekunnossa ja tekee minusta Deep Purplesta vielä nykyään sen Deep Purplen. Ei minkäänlaisia hidastumisen merkkejä ja soitto on niin vaivattoman ja helponnäköistä, että siinä silmälaseja nostetaan samalla ja pyyhitään tukkaa pois silmiltä, kun tahtia lyödään. Paicen rumpupatteristo ei ole myöskään ikinä ollut massiivinen, joten se tuo oman tyylikkyytensä Paicen työskentelyyn. Rytmi ja vauhti, siinäpä ne.
McBrain, toinen huumorimies, Maidenin kulmakivi. Samat sanat kuin Paiceen. Katsoin eilen tuon kesällä näytetyn Ullevin keikan vuodelta 2005 ja se vain muistutti minua, miten Nicko jaksaa virnuilla kameralle ja varmaan funtsia ensi viikon ruokaostoslistaakin samalla kun fillejä siinä vetelee. McBrain sopii Maideniin kuin nyrkki silmään. Ei siinä muuta.

Molempia herroja kuvaa se, että päälleppäin näkyy kauas kuinka paljon he nauttivat vielä varttuneemmallakin iällä rumpujen takomisesta.

 

[Rinksu]

Kaippa Gavin Harrisonkin ansaitsee tulla mainituksi tässä ketjussa. Itselle tuttu lähinnä Porcupine Treen rumpalina, mutta nyttemmin taitaa olla King Crimsonissa mukana?

 

[Ted Raikas]

Kaippa Gavin Harrisonkin ansaitsee tulla mainituksi tässä ketjussa. Itselle tuttu lähinnä Porcupine Treen rumpalina, mutta nyttemmin taitaa olla King Crimsonissa mukana?

Kyllä se Porcupine Tree:ssa soittaa edelleen.

Loistava mätkyttelijä kyllä. Katsoo vaikka Arriving Somewhere... DVD:n, niin ymmärtää mistä on kyse.

 

[Rinksu]

Kyllä se Porcupine Tree:ssa soittaa edelleen.

Niinpä tuo onkin. Soittelee KC:n mukana jonkun keikan ajan. Wikistä poimittua:

In 2008, Gavin will be joining King Crimson as part of a dual-drummer lineup with Pat Mastelotto, according to Robert Fripp's blog. This was latter confirmed by Gavin at a drum clinic in Geelong, Australia. Gavin will be playing a number of shows in the United States in August with the band.

Pistetään nyt äijän taidonnäytettäkin vähän:
Gavin Harrison

 

[grace]

Kaippa Gavin Harrisonkin ansaitsee tulla mainituksi tässä ketjussa. Itselle tuttu lähinnä Porcupine Treen rumpalina, mutta nyttemmin taitaa olla King Crimsonissa mukana?

Gavin Harrison. Ei tästä tarvitse edes väitellä. Kuvin rumpali ikinä, koskaan, missään.

 

[Buddha]

No less, no more: Sami Kuoppamäki!