Vaikea sanoa mitään yksittäistä parasta päätöstä, mutta parhaita on varmasti ollut se, että lukion jälkeen päätin aidosti kuunnella itseäni, miettiä, mitä haluan ja sitten rauhassa, itseeni uskoen (välillä vähemmän, välillä enemmän) pyrkiä tavoitettani kohden. Tänä vuonna tuo vihdoin palkittiin ja sain haluamani opiskelupaikan alalta, jonne on aika kova tunku, kilpailu ja vaikea päästä sisälle. Nyt saan opiskella tiedettä, joka aidosti kiinnostaa ja motivoi, paikkakunta on sellainen, jossa uskon viihtyväni ja kaikki opintotukikuukaudetkin ovat vielä käytettävissä tutkintoa varten. Ei huonosti verrattuna siihen, että jotkut lähtevät paineen alla vain lukemaan jotakin, koska on vain "pakko" päästä jonnekin kouluun ja välivuodet ahdistavat, kun ei uskalleta toteuttaa itseä. Kuunnelkaa ihmiset itseänne älkääkä vain miettikö, mitä muut tekevät, siinä minun neuvoni.
Tosin, kaikesta ylläolevasta huolimatta, on pakko sanoa, että eräs toinen ala kolkuttelee välillä melko kovasti takaraivossa, vaikka nyt olenkin unelmapaikassani sisällä. Mutta otan tämänkin rauhassa ja aloitan nyt nämä opinnot kunnolla ja innolla. Jos tuo kolkutus voimistuu parin vuoden sisällä kovastikin, niin sitten täytyy varmasti vähän harkita asioita.