Vaikka tämä nyt vanha viesti ja aihealueen äänestys olikin niin pikaisen katsastamisen jälkeen löytyi yksi periaatteessa aikanaan merkitsemättä jäänyt pelijärjestelmä mikä ei mahtunut vaihtoehtojen joukkoon selkeämmin ja toinen on niillä rajoilla.
Vaihtoehtona oli ainoastaan vuoteen 1982 jäänyt yhden vuoden kokeilu siten, että jo heti Alkuerien/Alkusarjan jälkeen viimeiseksi jäänyt putosi välittömästi B-sarjan MM-kisoihin ja muilla paitsi neljällä parhaalla maalla Mitalisarjassa alkoi kesäloma.
Vaihtoehtoisesti tuon vuoden 1982 mallin olisi yksinään voinut nimetä myös Alkusarjaksi ja Mitalisarjaksi ilman Putoamissarjaa.
Toinen ja tuo rajoillaan oleva pelijärjestelmä olisi ollut kaksilohkoinen Alkusarja/Alkuerät joka oli siis vuosina 1979 ja 1981 käytössä ja joiden voittajat pääsivät Mitalisarjaan ja häviäjät Putoamissarjaan vaikka välillä jo noinakin vuosina piti kokeilla tuota vuoden 1982 järjestelmää eli pelaamista ilman Putoamissarjaa suoralla putoajalla heti Alkuerien/Alkusarjan jälkeen.
Mielenkiintoisesti tuolla Suomen MM-kisojen 1982 Alkusarjan suoran putoamisen paikalla olisivat olleet seuraavat vuosina 1950, 1959, 1976-1978, 1983, 1985-1987 ja 1989-1990 kun Suomen MM-kisoissa 1991 ei olisi voinut pudota MM-kisojen laajenemisen takia mihinkään kun oli vain Sijoitussarja ja ellei sitten vielä erikseen olisi pudotettu kerralla vuosina 1979 ja 1981 juurikin myös kaksilohkoisen Alkusarjan häviäjiä:
1950: Ranska (Alkusarjassa muutoin putoajat olisivat olleet Ranska, Belgia ja Hollanti ja sitten keskinäisellä Putoamissarjassa olisi pudonnut Ranska joskin sitten alkoi empiminen vielä koko uuden B-sarjan MM-kisojen muodostamisen kanssa kun Ranskassa päätettiin pitää MM-kisat ja pitkään vaikutti siltä, että Ranska olisi omat kotikisansa pelannut kuitenkin MM-kisojen A-sarjassa vuonna 1951 ennen viime hetken vetäytymistään ja B-sarjan MM-kisojen pelaamista sittenkin ihan kokonaan omina kisoinaan ensi kertaa.
Ranska olisi pudonnut muutenkin kaikkiaan Alkusarjan huonoimpana vuonna 1950 Englannissa järjestetyissä MM-kisoissa keskinäisen pistejaon turvin Alkusarjassa ilman Putoamissarjaakin kun ei ollut maalin maalia siinä missä Belgialla oli kolme ja Hollannilla edes yksi tehty maali.)
1959: Puola (Alkusarjassa muutoin putoajat olisivat olleet Puola, Itä-Saksa ja Italia ja kaikkiaan Putoamissarjaan matkasivat Puola, Itä-Saksa, Italia, Sveitsi, Norja ja Länsi-Saksa ja Putoamissarjan päätteeksi varma putoaja oli Sveitsi. Puola olisi pudonnut muutenkin kaikkiaan Alkusarjan huonoimpana vuonna 1959 Tsekkoslovakiassa järjestetyissä MM-kisoissa keskinäisen pistejaon turvin kun ei ollut pisteitä ja vain neljä tehtyä maalia Itä-Saksan kuutta tehtyä maalia vastaan.)
1976: Itä-Saksa
1977: Romania
1978: Suomi (Toden totta oli se, että Suomi olisi pudonnut B-sarjan MM-kisoihin 1979 tällä menetelmällä. Putoamissarjassa Tsekkoslovakiassa 1978 pidetyissä MM-kisoissa Suomen putoaminen B-sarjan MM-kisoihin jäi yhden pisteen päähän kun Länsi-Saksa meni ja voitti Putoamissarjan ja Yhdysvaltojen kanssa jäätiin tasoihin. Putoaja oli Itä-Saksa joka oli Alkusarjassa Suomen edellä kuten myös Yhdysvallatkin tasapelistä huolimatta kun keskinäiset muut suhdeluvut eivät riittäneet.
Suomi olisi kohdannut vuoden 1979 B-sarjan MM-kisoissa Romaniassa pidetyissä, poikkeuksillisissa ja kokeiluluontoisissa 10 maan B-sarjan MM-kisoissa tietenkin Romanian kisaisäntänä, Itävallan, Tanskan, Unkarin, Hollannin, Norjan, Sveitsin, Japanin ja Kiinan.
Tosin tuolloin pelattiin myös kaksilohkoista B-sarjan MM-kisojen sarjajärjestelmää joten Suomi olisi joutunut kohtaamaan näistä maista vain oman Alkuerien lohkonsa maat eli ensin neljä kun viisi maata oli kussakin lohkossa ja siitä sitten olisi pelannut vielä hyvin varmasti Noususarjassa tai B-sarjan MM-kisojen omassa Mitalisarjassa.
Toki aina olisi ollut vaihtoehtona myös Putoamissarja jota tuolloin myös pelattiin B-sarjan MM-kisoissa. Tuo 10 maan kokeilu kieltämättä aiheutti harmaita hiuksia kun Itä-Saksankin lohkopelaamista arvuuteltiin viimeiseen asti toteutuneessa historiassa ja Suomen kanssa olisi varmaankin ollut sama juttu.)
1983: Italia
1985: Itä-Saksa
1986: Puola
1987: Sveitsi
1989: Länsi-Saksa (Länsi-Saksa oli tasoissa Puolan kanssa, mutta suhdeluvut olivat huonompia kuin Puolalla.)
1990: Länsi-Saksa
Vuonna 1979 putoaja olisi varmaankin kaksilohkoisen Alkusarjan vuoksi ollut joko Suomi tai Puola joista todennäköisemmin valitettavasti Suomi kun oli vähemmän tehtyjä maaleja, mutta muutoin vähän vähemmän päästettyjä maaleja kuin Puolalla. Toisaalta myös Länsi-Saksalla oli vain myös yksi piste kaksilohkoisessa Alkusarjassa jolloin sillä oli sama määrä tehtyjä maaleja kuin Puolalla ja vähän Suomea enemmän päästettyjä maaleja, mutta vähemmän kuin Puolalla.
Mikäli Suomi olisi pudonnut vuonna 1979 vuodeksi 1981 B-sarjan MM-kisoihin niin silloisten sääntöjen mukaan Suomen Talviolympialaisten 1980 matka Lake Placidiin ei olisi ollut vaarassa toisin kuin vuonna 1978 olisi ollut kun olisi pitänyt kuitenkin itse vuoden 1979 B-sarjan MM-kisat voittaa tai olla edes neljän parhaan joukossa mihin siihen Suomi olisi kyllä todennäköisesti pystynyt pahasti kontatessaankin.
Vuoden 1981 B-sarjan MM-kisoissa Italiassa Suomi olisi kohdannut sinne joutuessaan tietenkin itse kisaisäntä Italian, Sveitsin, Itä-Saksan, Romanian, Norjan, Jugoslavian ja Japanin kun pelattiin jälleen normaaleja 8 maan B-sarjan MM-kisoja.
Vuonna 1981 putoaja olisi ollut melkein varmasti kaksilohkoisen Alkusarjan vuoksi Hollanti kun maaliero oli huonompi myös pisteittä jääneeseen Länsi-Saksaankin nähden. Ijs-Leeuwilla oli viisi tehtyä maalia ja 30 päästettyä maalia kun Länsi-Saksalla oli edes 10 tehtyä maalia ja 20 päästettyä maalia.
Vuonna 1991 mikäli olisi ollut Putoamissarja ja jo myös Alkuerissä olisi voinut pudota niin Saksa olisi pudonnut ilman MM-kisojen laajentumista kummassakin tapauksessa.
Saa nähdä, että tekisikö myös uuden äänestyksen kaikkien aikojen parhaasta vaihtoehtoisesta Talviolympialaisten kisaisännästä niiden joukosta jotka eivät tulleet valituksi?
