Paras MM-kisojen pelijärjestelmä kautta aikain?

[Thusberg]

Mikä MM-Kisojen pelijärjestelmä on Jatkoajan forumistien mielestä paras kautta aikain?

Äänestystä luotaessa on voinut mennä jotakin vikaan. Peliformaateista puhuttaessa jätin väliin Olympiavuosina pelattujen kisojen ja Jääkiekon EM-kisojen peliformaatit vanhemmilta ajoilta. Toivottavasti tämä äänestyksen teko meni oikein ensikertalaiselta, mutta virheistä oppii!

 

[Hollanti]

Kyllä se tää nykyinen on. Jännitettävää riittää kun jokainen peli on tärkeä. Eikä ole mitään typeriä välisarjoja, joissa tarvitsee voittaa vaan 1 peli ja oot pudotuspeleissä.

Puhumattakaan siitä, että A-sarjasta putoaminenkin on tehty mielenkiintoiseksi, koska häntäpään joukkueillakin on se 7 peliä aikaa kehittää peliään. Eikä kisat ole ohi heti 3 pelin jälkeen. Jonka jälkeen alkaa karsintasarja.

Ehkä ideaa voisi kehittää vielä siihen suuntaan, että molempien lohkojen 2 vikaa laitettaisiin karsintalohkoon samalla tavalla kuin oli ennen.

Muoks. Olisi kiva kuulla myös ketjun avaajan mielipide...

 

[Thusberg]

Aah. Ihmeessä toki!

Jokaisessa noissa järjestelmässä tietysti tavallaan on omat hyvät ja huonot puolensa ja omasta mielestänikin paras on tuo nykyinen järjestelmä tietyin muunnoksin jo vuodesta 1992 eteenpäin. Myös 1930-luvunkin peliformaatit olivat hyviä sikäli kun ne sisälsivät loppuottelun.

Vuoden 1939 osalta pitää hieman taustoittaa lisää siinä, että pronssiottelu ja loppuottelu olivat olemassa varalta turnaukseen mikäli ratkaisuun ei olisi muutoin Loppusarjassa päästy voittajien osalta. Lopulta itse asiassa ivallisesti pelattiinkin pronssiottelu katkaisupelinä yhdessä ottelussa, mutta ei loppuottelua kun muutoin Loppusarjan parhaimmat eivät olleet tasoissa keskenään. Tuo jäi laittamatta koska tila loppui ehdotuksesta kesken.

Tietysti tavallaan Välisarjan aikoina kyse oli joillekin maille ja etenkin Jääkarhuille usein se Tärkeä Paikka eli tavallaan kyse oli Välisarjasta puhuttaessa Neljännesvälieräsarjasta. Helpoin tapa tuohon olisi ollut tietenkin laittaa Välisarjan tilalle selkeät Neljännesvälierät joista tietyn putoajamäärän jälkeen olisi ollut seuraavaksi vuorossa Puolivälierät kuten muutoin olikin. Välisarjassa nähtiin muutamana vuonna todellisia paukkuja kuten esimerkiksi Venäjän tippuminen kokonaan vuonna 2000 ratkaisupeleistä ja Suomen oma jännittäminen paikastaan Latvian takia ja Ruotsin kannustaminen sen takia. Lähtökohtaisesti sillä ei kuitenkaan ollut isoille kiekkomaille paljonkaan väliä kun yleensä ne kyettiin selvittämään voitollisesti jo kauan ennen uhkaavaa rajaa.

Nykypäivänä jääkiekon keskikastin maiden tason noustua tilanne ei olisi välttämättä niin helppo isoille maille kuin mitä vielä vuosina 1998-2011 Välisarjoja pelatessa muutoin oli. Toisaalta taas keskikastin maita, mutta tavallaan etenkin pieniä maita on paljon auttanut tuo Alkuerien tai Alkusarjan ottelumäärien kasvattaminen. Karsintaottelut tai Karsintalohko olisikin kieltämättä mukava nähdä myös.

 

[teemu73]

1983-1990 systeemi on paras, paitsi otteluohjelman ei olisi tarvinnut noudattaa sitä parhaat vastaan huonoimmat logiikkaa, mikä aiheutti esim Bernin kisoissa sen, että mitalisarjajoukkueet oli selvillä jopa 3 kierrosta ennen alkusarjan loppua. Siihen tuli liuta merkityksettömiä pelejä.

Mutta tuossa ei ollut mahdollisia esim mitkään tulevien sopivien vastustajien taktikoinnit tahallisen häviämisen muodossa, joskin toki keskustelua aiheutti muutamat muut oudot tulokset, joissa autettiin/kiusattiin jotain muuta joukkuetta. Tasapelikin oli tulos siinä missä muukin, ei tarvinnut ratkoa pelejä väkisin rankkareilla.

Ei mikään järjestelmä tosiaan täydellinen ole, mutta mulle kelpaisi edelleen tuollainen 8 joukkueen kisat. B-sarjakin olisi kohtalaisen kovatasoinen nykyään.

 

[pernaveikko]

Ottamatta sen enempää kantaa parhaimpaan tai huonoimpaan totean, että miten tuokin voi aivan koko ajan muuttua. Miksi joskus on joku systeemi kehitetty, jos sitä taas kohta muutetaan? Leopardihatut vain sähläävät.

Kunnon pleijarit yhdellä jatkoerällä ja yhdestä poikki. Esimerkiksi nämä kaksi finaalia -sekoilut olivat aivan käsittämättömiä ja kuka ne päätti ja ennen kaikkea hyväksyi.

 

[Thusberg]

Vaikka tämä nyt vanha viesti ja aihealueen äänestys olikin niin pikaisen katsastamisen jälkeen löytyi yksi periaatteessa aikanaan merkitsemättä jäänyt pelijärjestelmä mikä ei mahtunut vaihtoehtojen joukkoon selkeämmin ja toinen on niillä rajoilla.

Vaihtoehtona oli ainoastaan vuoteen 1982 jäänyt yhden vuoden kokeilu siten, että jo heti Alkuerien/Alkusarjan jälkeen viimeiseksi jäänyt putosi välittömästi B-sarjan MM-kisoihin ja muilla paitsi neljällä parhaalla maalla Mitalisarjassa alkoi kesäloma.

Vaihtoehtoisesti tuon vuoden 1982 mallin olisi yksinään voinut nimetä myös Alkusarjaksi ja Mitalisarjaksi ilman Putoamissarjaa.

Toinen ja tuo rajoillaan oleva pelijärjestelmä olisi ollut kaksilohkoinen Alkusarja/Alkuerät joka oli siis vuosina 1979 ja 1981 käytössä ja joiden voittajat pääsivät Mitalisarjaan ja häviäjät Putoamissarjaan vaikka välillä jo noinakin vuosina piti kokeilla tuota vuoden 1982 järjestelmää eli pelaamista ilman Putoamissarjaa suoralla putoajalla heti Alkuerien/Alkusarjan jälkeen.

Mielenkiintoisesti tuolla Suomen MM-kisojen 1982 Alkusarjan suoran putoamisen paikalla olisivat olleet seuraavat vuosina 1950, 1959, 1976-1978, 1983, 1985-1987 ja 1989-1990 kun Suomen MM-kisoissa 1991 ei olisi voinut pudota MM-kisojen laajenemisen takia mihinkään kun oli vain Sijoitussarja ja ellei sitten vielä erikseen olisi pudotettu kerralla vuosina 1979 ja 1981 juurikin myös kaksilohkoisen Alkusarjan häviäjiä:

1950: Ranska (Alkusarjassa muutoin putoajat olisivat olleet Ranska, Belgia ja Hollanti ja sitten keskinäisellä Putoamissarjassa olisi pudonnut Ranska joskin sitten alkoi empiminen vielä koko uuden B-sarjan MM-kisojen muodostamisen kanssa kun Ranskassa päätettiin pitää MM-kisat ja pitkään vaikutti siltä, että Ranska olisi omat kotikisansa pelannut kuitenkin MM-kisojen A-sarjassa vuonna 1951 ennen viime hetken vetäytymistään ja B-sarjan MM-kisojen pelaamista sittenkin ihan kokonaan omina kisoinaan ensi kertaa.

Ranska olisi pudonnut muutenkin kaikkiaan Alkusarjan huonoimpana vuonna 1950 Englannissa järjestetyissä MM-kisoissa keskinäisen pistejaon turvin Alkusarjassa ilman Putoamissarjaakin kun ei ollut maalin maalia siinä missä Belgialla oli kolme ja Hollannilla edes yksi tehty maali.)

1959: Puola (Alkusarjassa muutoin putoajat olisivat olleet Puola, Itä-Saksa ja Italia ja kaikkiaan Putoamissarjaan matkasivat Puola, Itä-Saksa, Italia, Sveitsi, Norja ja Länsi-Saksa ja Putoamissarjan päätteeksi varma putoaja oli Sveitsi. Puola olisi pudonnut muutenkin kaikkiaan Alkusarjan huonoimpana vuonna 1959 Tsekkoslovakiassa järjestetyissä MM-kisoissa keskinäisen pistejaon turvin kun ei ollut pisteitä ja vain neljä tehtyä maalia Itä-Saksan kuutta tehtyä maalia vastaan.)

1976: Itä-Saksa

1977: Romania

1978: Suomi (Toden totta oli se, että Suomi olisi pudonnut B-sarjan MM-kisoihin 1979 tällä menetelmällä. Putoamissarjassa Tsekkoslovakiassa 1978 pidetyissä MM-kisoissa Suomen putoaminen B-sarjan MM-kisoihin jäi yhden pisteen päähän kun Länsi-Saksa meni ja voitti Putoamissarjan ja Yhdysvaltojen kanssa jäätiin tasoihin. Putoaja oli Itä-Saksa joka oli Alkusarjassa Suomen edellä kuten myös Yhdysvallatkin tasapelistä huolimatta kun keskinäiset muut suhdeluvut eivät riittäneet.

Suomi olisi kohdannut vuoden 1979 B-sarjan MM-kisoissa Romaniassa pidetyissä, poikkeuksillisissa ja kokeiluluontoisissa 10 maan B-sarjan MM-kisoissa tietenkin Romanian kisaisäntänä, Itävallan, Tanskan, Unkarin, Hollannin, Norjan, Sveitsin, Japanin ja Kiinan.

Tosin tuolloin pelattiin myös kaksilohkoista B-sarjan MM-kisojen sarjajärjestelmää joten Suomi olisi joutunut kohtaamaan näistä maista vain oman Alkuerien lohkonsa maat eli ensin neljä kun viisi maata oli kussakin lohkossa ja siitä sitten olisi pelannut vielä hyvin varmasti Noususarjassa tai B-sarjan MM-kisojen omassa Mitalisarjassa.

Toki aina olisi ollut vaihtoehtona myös Putoamissarja jota tuolloin myös pelattiin B-sarjan MM-kisoissa. Tuo 10 maan kokeilu kieltämättä aiheutti harmaita hiuksia kun Itä-Saksankin lohkopelaamista arvuuteltiin viimeiseen asti toteutuneessa historiassa ja Suomen kanssa olisi varmaankin ollut sama juttu.)

1983: Italia

1985: Itä-Saksa

1986: Puola

1987: Sveitsi

1989: Länsi-Saksa (Länsi-Saksa oli tasoissa Puolan kanssa, mutta suhdeluvut olivat huonompia kuin Puolalla.)

1990: Länsi-Saksa

Vuonna 1979 putoaja olisi varmaankin kaksilohkoisen Alkusarjan vuoksi ollut joko Suomi tai Puola joista todennäköisemmin valitettavasti Suomi kun oli vähemmän tehtyjä maaleja, mutta muutoin vähän vähemmän päästettyjä maaleja kuin Puolalla. Toisaalta myös Länsi-Saksalla oli vain myös yksi piste kaksilohkoisessa Alkusarjassa jolloin sillä oli sama määrä tehtyjä maaleja kuin Puolalla ja vähän Suomea enemmän päästettyjä maaleja, mutta vähemmän kuin Puolalla.

Mikäli Suomi olisi pudonnut vuonna 1979 vuodeksi 1981 B-sarjan MM-kisoihin niin silloisten sääntöjen mukaan Suomen Talviolympialaisten 1980 matka Lake Placidiin ei olisi ollut vaarassa toisin kuin vuonna 1978 olisi ollut kun olisi pitänyt kuitenkin itse vuoden 1979 B-sarjan MM-kisat voittaa tai olla edes neljän parhaan joukossa mihin siihen Suomi olisi kyllä todennäköisesti pystynyt pahasti kontatessaankin.

Vuoden 1981 B-sarjan MM-kisoissa Italiassa Suomi olisi kohdannut sinne joutuessaan tietenkin itse kisaisäntä Italian, Sveitsin, Itä-Saksan, Romanian, Norjan, Jugoslavian ja Japanin kun pelattiin jälleen normaaleja 8 maan B-sarjan MM-kisoja.

Vuonna 1981 putoaja olisi ollut melkein varmasti kaksilohkoisen Alkusarjan vuoksi Hollanti kun maaliero oli huonompi myös pisteittä jääneeseen Länsi-Saksaankin nähden. Ijs-Leeuwilla oli viisi tehtyä maalia ja 30 päästettyä maalia kun Länsi-Saksalla oli edes 10 tehtyä maalia ja 20 päästettyä maalia.

Vuonna 1991 mikäli olisi ollut Putoamissarja ja jo myös Alkuerissä olisi voinut pudota niin Saksa olisi pudonnut ilman MM-kisojen laajentumista kummassakin tapauksessa.

Saa nähdä, että tekisikö myös uuden äänestyksen kaikkien aikojen parhaasta vaihtoehtoisesta Talviolympialaisten kisaisännästä niiden joukosta jotka eivät tulleet valituksi?

 

[Notsip86]

Nykyjärjestelmä on paras. Ottamatta kantaa joukkueiden määrän oikeellisuuteen, niin turnausssapluunassa yksinkertaisuus on hyve: parillinen määrä joukkueita, runkosarja ja siitä pleijarit kerrasta poikki. Monesti on nähty panoksellisia otteluita loppuun asti, oli kyse sitten pääsystä pudotuspeleihin tai putoamisen välttämisestä. Välisarjan puuttuminen tuo mukaan dramatiikkaa ja sattumanvaraisuutta, mikä on turnausmuotoisen arvokisaurheilun suola.

(OT: Maianittakoon, että kun tasapelit poistettiin, olin old schoolilainen ja inhosin, kunnes opin tottumaan ja nyt jopa ymmärtämään 3-2-1-0 -pistesysteemin viehätyksen. Olen myös tyytyväinen rangaistus- so. voittomaalilaukauskilpailun poistamiseen; mutta nämä statementit eivät siis liity turnaussysteemiin)

 

[Thusberg]

Vuosille 1979 ja 1981 MM-kisojen A-sarjaan olisi voinut soveltaa noina vuosina pelattuun kaksilohkoiseen Alkusarjaan myös B-sarjan MM-kisoista tosin noissa kisoissa vain hyvin tilapäisissä 10 maan kisoissa ollutta kaavaa siinä, että jo heti Alkusarjassa viimeiset olisivat pudonneet B-sarjan MM-kisoihin ja sitten erillisesti vielä Putoamissarjassa olisi pudonnut kaksi maata lisää sisältäen siis toiseksi viimeisen maan Putoamissarjasta.

Näistä tosin vertailu vuoden 1981 osalta on tuloksetonta koska huonoimmat maat olivat niin Alkusarjassa kuin Putoamissarjassa samat eli Länsi-Saksa ja Hollanti, mutta vuoden 1979 osalta vertailu olisi ollut mielenkiintoisempi:

Putoajat B-sarjan MM-kisojen 1979 säännöillä A-sarjan MM-kisoissa 1979 heti Alkusarjan viimeisten joukkueiden myötä B-sarjan MM-kisoihin 1981: Suomi ja Puola

Putoajat B-sarjan MM-kisojen 1979 säännöillä A-sarjan MM-kisoissa 1979 heti Putoamissarjan viimeisten joukkueiden myötä B-sarjan MM-kisoihin 1981: Puola ja Yhdysvallat

Olisi ollut Jään Ihme Yhdysvalloilta kyllä melkoinen sensaatio suorittaa vuodeksi 1980 omissa Yhteisissä Talviolympialaisissa ja MM-kisoissa sinä vuonna kun vuodeksi 1981 olisi pudottu MM-kisojen B-sarjaan!