Hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan ja nimenomaan tähän kohtaan haluan ehdottomasti tarttua.
Kun mietitään Paajasen urakehitystä ja siinä ohessa viime kautta, niin osoittaahan se aika selkeästi, miten tärkeää Kerhon kaltaiselle seuralle on se, että junioritoiminta on laadukasta. Enkä nyt tarkoita pelkästään fyysisen lahjakkuuden jalostamista, vaan ehkä enemmänkin tuota henkistä puolta: että sieltä tulee pelaajia, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa oman kehittymisensä eteen, laittamaan itsensä likoon, pelaamaan logolle ja johtamaan esimerkillään.
Paajanen ei ole mikään Sebastian Ahon kaltainen nuorisotähti (vaikka lahjakas hänkin toki), vaan hänen kehittymisensä perustuu riittävän lahjakkuuden lisäksi nimenomaan yllämainittuun.
Otto on toki poikkeusyksilö eikä se tietenkään mene niin helposti, että "tehdään tuosta muutama Paajanen lisää". Mutta noin niinkuin periaatteellisella tasolla: Koska sebastianahoja, mikkorantasia, miroheiskasia tai juusesaroksia tulee lopulta aika harvoin ylipäätään mistään, Kerho tarvitsee omista junioreista pelaajia, joilla - tietenkin - on riittävät fyysiset valmiudet, mutta erityisesti järkkymättömän kova itseluottamus omaan kehityspotentiaaliinsa sekä henkiset valmiudet ulosmitata se. Nämä ovat kehitettävissä olevia ominaisuuksia.