Paras maa asua?

[cottonmouth]

Vapisevalla sotaveteraanin äänellä kahjataa: *Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille*, mutta onko se oikeasti näin?

Jatkoaikaa yhtään seurannut törmää varmasti usein virkkeisiin, jotka alkavat:

*maassa x* ei ole tätäkään ongelmaa, koska...

Sen verran on tullut matkailtua, että *maassa x* nämäkin asiat...

Jos vain voisin, niin muuttaisin täältä *maahan x*

Olen asunut *maassa x* x vuotta ja...

Tällöin tulee usein mietittyä kuinka paljon ko. henkilöllä mahtaa olla oikeaa kokemusta maasta ja miten paljon mielikuvat vievät miestä/naista? Ja toisaalta voiko tällaista asiaa edes mitata? HDI? BKT? Ihmisoikeudet? Vai miten?

Siksipä avasin tämän leikkimielisen äänestyksen, jossa vastaajat voisivat miettiä valtiota, johon haluaisivat syntyä uudestaan, samaan sosio-ekonomiseen tilanteeseen kuin nyt Suomessa tai ihan yleensä vain. Ylevä tarkoitus on, että ei äänestettäisi suoraan sitä "trooppista paratiisisaarivaltiota", vaan mietittäisiin edes sekunnin miten asiat todella eri puolella maailmaa ovat. Eli haluaisiko asua maassa sellaisena henkilönä kuin nyt Suomessa(?) ja millaiset mahdollisuudet olisi ehkä muuttaa asemaansa yhteiskunnassa? Erityisesti perustelut kiinnostavat, jos olisi mahdollisuus lähteä ns. puhtaalta pöydältä.

 

[Evil]

Bahama. En ole koskaan siellä asunut enkä käynytkään, mutta heti kun lotossa voitan miljoonia niin kirjat siirtyy sinne enkä Suomeen päin enää kusekaan.

Himmeämmät mitalit Australialle ja Espanjalle. Tärkeintä on se, ettei maassa ole koskaan tai melkein koskaan lunta nähtykään, ja pakkanen on jotain mistä ei tiedetä mitään.

 

[Lunatico]

mutta heti kun lotossa voitan miljoonia niin kirjat siirtyy sinne enkä Suomeen päin enää kusekaan.

Tärkeintä on se, ettei maassa ole koskaan tai melkein koskaan lunta nähtykään, ja pakkanen on jotain mistä ei tiedetä mitään.

Samat on unelmat mullakin. Kun minusta tulee miljönääri, niin Espanja kutsuu kukkuluuruu ja sen jälkeen korkeintaan pieraisen Suomeen päin. No okei, jouluksi tulisin perheen luokse, mutta muuten viettäisin laatuaikaa vain ja ainoastaan Espanjassa.

Kaliforniakin kiinnostaisi, mutta olisiko se jenkeissä asuminen sitten järkevää. Mene ja tiedä.

 

[Snakster]

Maailman eri maista ei ole tullut asuttua kuin Suomessa ja Boliviassa, joista tässä elämäntilanteessa juuri nyt parempi on Suomi.

Sitten joskus, kun lapsetkin ovat ehkäpä jo omillaan ja työura sellaisessa pisteessä, että voi alkaa vähitellen luovuttaa, niin vahvoilla ja ihan vakavassa pohdinnassa on erityisesti Peru ja ehkäpä lähinnä sen pääkaupunki ja ehkäpä lähinnä ihan muutamat kaupunginosat.

 

[scholl]

1. Baijeri
2. Saksa
3. P-Italia
4. Sveitsi

 

[scholl]

Bahama. En ole koskaan siellä asunut enkä käynytkään, mutta heti kun lotossa voitan miljoonia niin kirjat siirtyy sinne enkä Suomeen päin enää kusekaan.

Itse olen käynyt. Missään en ole nähnyt yhtä sekaisin olevaa porukkaa. Iso osa porukasta kaduilla jossain huumeissa. No tietysti kun banaaneja voi korjata vain tietyn ajan vuodesta niin muukin aika täytyy keksiä jotain tekemistä.

 

[sampio]

Käsitin aluksi kai hiukan väärin, ja poissuljin Suomen vaihtoehdoista. Eli finaaliin pikaisissa pohdinnoissani menivät Sveitsi, Ruotsi, Kanada ja Saksa. Ruotsi olisi periaatteessa aika kova sana, mutta ei ehkä kiinnostaisi syntyä jonnekin pohjoiseen pikkukylään jäätymään palleistaan kiinni ikiroutaan. Saksa ja Sveitsi vaikuttavat hyviltä paikoilta, tai Saksa on sitä ihan kokemuksienikin mukaan. Sveitsin vauraus, maisemat ja ilmasto vaikuttaisivat ihan kivoilta. Valitsin kuitenkin Kanadan, koska käsittääkseni sillä pyyhkii ihan kohtalaisesti niin talouden, kulttuurin kuin urheilunkin saralla. Ja NHL-optio olisi tietenkin ihan jees.

Mutta pakko silti sanoa, että jos ihan randomina syntyisin tellukselle uudelleen, niin kai tämä Suomi on aika tolkuttoman hyvä paikka. Jos sosioekonomisen asemansa saisi valita, niin sitten löytyy parempiakin vaihtoehtoja. Mutta en valita, todellakaan. Duunariperheestä, jota lama puraisi 90-luvulla todella kovaa, on noussut jo kolme ylioppilasta ja neljäs tulee ensi vuonna. Kahdella on kk-tutkinto, kolmas opiskelee parhaillaan ja neljäs tähtää lääkikseen. Ei ehkä olisi ollut mahdollista kovin monessa muussa maassa käytännössä koko 90-luvun työttöminä olleiden vanhempien lapsille.

 

[alwahla]

Tärkeimmät kriteerini tulevalle uudelle kotimaalleni ovat terveydenhoidon laadukkuus, koulutustaso, elintaso, yleinen turvallisuus, demokraattisuus, yleinen siisteys sekä hyvät liikenneyhteydet myös lämpimimmille seuduille. Näin ollen Kanada sai ääneni.

Yhdysvallat (huolimatta kohtuullisen suuresta kristillisestä kansanosasta) on myös korkealla listallani. Sen asemia kuitenkin heikentää etitoten etelärannikolla aika ajoin riehuvat tornadot sekä turvattomuuden tunne suurimmissa kaupungeissa.

Uusi-Seelanti on aina houkuttanut minua ja uskon näin olevan myös tulevaisuudessa. Hieno maa, jonka geologinen asema Tyynenmeren tulirenkaassa enemmän kuin vähän arveluttaa. En haluaisi viettää loppuelämääni sellaisessa maassa, jossa aina vähän väliä maankuori tärähtelee (siis oikein kunnolla) tahi jossa vulkaaninen toiminta saattaa yhtäkkiä kasvaa eksponentiaalisesti.
Lisäksi minua hieman ahdistaisi asua noinkin pienellä pläntillä keskellä aavaa merta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Paras paikka on varmasti jokin kääpiövaltio, ei kahta sanaa.

Jos nyt pitäisi syntyä uudestaan jonkin maan kansalaiseksi ja suunnilleen vastaavaan kohtaan sosioekonomisessa koordinaatistossa kuin missä nyt olen Suomessa, niin valintani saattaisi olla hyvinkin Arabiemiraatit. Upporikas valtio ei peri työ- eikä pääomatuloveroja kansalaisiltaan käytännössä lainkaan. Sen sijaan syntyperäisille kansalaisille on tarjolla viljalti kaiken maailman tukiaisia ja muuta mukavaa. Vastapainoksi yhteiskunnalliset ja poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat mitättömät, mutta paskaako valittamaan kun valtio on omilleen tuollainen hyväntekijä.

Ihan kaikille Arabiemiraatit ei ole paratiisi. Matalasti koulutettujen vierastyöläisten liksat ovat kehnonpuoleiset, työlainsäädäntö on tyly eikä järjestäytymisoikeutta ole. Lakkoilu on ankarasti kriminalisoitu, ja työpaikan vaihtaminenkin on tehty hankalaksi. Silti tuonnekin riittäisi tulijoita jonoksi etenkin Intiasta, Pakistanista ja Bangladeshista, koska lähtömaassa tilanne on usein paljon huonompi ja palkatkin vain murto-osa Emiraattien tasosta. Kaikki on kovin suhteellista.

Arabiemiraateissa vallitsee järjestys. Infrastruktuuri on Dubaissa ja Abu Dhabissa suht laadukas ja arkielämä on puitteiden puolesta sujuvaa. Rikollisuutta esiintyy vain pienessä mittakaavassa. Emiraatit on muihin islamilaisiin maihin verrattuna kovasti liberaali, mutta ei sielläkään suvaita julkijuopottelua eikä varsinkaan tajusteita. Jos pienikin hitunen höpöheinää löytyy tullissa tavaroista, niin nelisen vuotta linnaa on kuulemma tavallinen taksa. Eipä tuolla sitten pahemmin tarvitse katsella känniääliöitä ja sekopäitä. Tosin ei-muslimi voi hankkia viinalisenssin, joka oikeuttaa tekemään ostoksia paikallisissa viinakaupoissa.

 

[Silkkeri]

Sveitsi, Kanada, Ruotsi, Saksa, Belgia, Hollanti, Tanska ja varauksin Yhdysvallat ovat maita, joissa voisin kuvitella asuvani tulevaisuudessa. Kriteereinä elintaso, terveydenhuolto ja suhteellisen samanlainen kulttuuri Suomen kanssa. Kauempana voi käydä lomalla, mutta Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolelle en muuttaisi kirveelläkään. Etelä-Eurooppa myöskin pois laskuista ihan vaan helvetisti liian kuuman ilmaston takia. Suomessakin on kesällä sen pari kuukautta helteet päällä ja se riittää aivan erinomaisesti minulle. Ehkä olen sikäli onnekas, että osaan arvostaa syntymämaani ilmastoa, ainakin siitä päätellen että käytännössä kukaan näissä keskusteluissa ei ikinä näe siinä mitään hyvää. Talvessa ei vituta kuin pimeys ja se on aika pientä.

 

[Rod Weary]

Uusi-Seelanti on aina houkuttanut minua ja uskon näin olevan myös tulevaisuudessa. Hieno maa, jonka geologinen asema Tyynenmeren tulirenkaassa enemmän kuin vähän arveluttaa. En haluaisi viettää loppuelämääni sellaisessa maassa, jossa aina vähän väliä maankuori tärähtelee (siis oikein kunnolla) tahi jossa vulkaaninen toiminta saattaa yhtäkkiä kasvaa eksponentiaalisesti.
Lisäksi minua hieman ahdistaisi asua noinkin pienellä pläntillä keskellä aavaa merta.

Hyvä kun muistutit. Tämähän se oli. Eikä nuo huonot puolet liikaa haittaa. Maa, joka on antanut meille Braindeadin ja Bad Tasten, ei voi olla väärä valinta.

 

[Iker]

Kokemusta on 25 vuotta Suomessa ja 5 vuotta Tanskassa asumisesta, molemmat kelpaavat hienosti kotimaaksi eli jompikumpi noista lienee omalta osaltani se paras maa asua.

Toki mieleni on avoin moneen suuntaan, ja mitä nyt on matkoilla kiertänyt niin voisi sitä ihan hyvin jonnekin muuallekin päin muuttaa vaikka keskemmälle Eurooppaa. Ei joku Saksa, Itävalta tai Sveitsi kuulostaisi ollenkaan paskemmalta jos esim. duunin perässä pitäisi lähteä maisemaa vaihtamaan. Jenkit ei välttämättä asumisen kannalta sytytä mutta mikä ettei sitäkin voisi kokeilla jos nyt ei keskelle jotain pientä maissipeltokylää tarvitse lähteä koiria ja variksenpelättejä nussimaan.

Kuitenkin, jos sitä jonnekin täältä Suomesta vielä jonain päivänä muuttaa, niin aikanaan rotan lailla syönyt ikävä takaisin Köpikseen pitänee sillä siirrolla parantaa ja palata muutamaksi vuodeksi sinne.

Kesäilta Nyhavnilla, pari tuoppia ja istuskelemista ja käppäilemistä pitkin Köpiksen keskustaa, noi on ne hetket kun sieltä ei halua lähteä enää ikinä pois.

 

[sampio]

Ehkä olen sikäli onnekas, että osaan arvostaa syntymämaani ilmastoa, ainakin siitä päätellen että käytännössä kukaan näissä keskusteluissa ei ikinä näe siinä mitään hyvää. Talvessa ei vituta kuin pimeys ja se on aika pientä.

Mua ei erityisemmin Suomen talvi ahdista. Loka-marraskuun loska ehkä hiukan, mutta se ei olekaan talvea. Itse asiassa kunnon tammikuinen pakkaskeli ulkoilun kera on oikeastaan aika hienoa. Pimeys ei ahdista tippaakaan. Enemmän melkein ahdistaa kevään ensimmäiset lämmöt, kun ei vielä loma ole alkanut. Yritä siinä lätkää katsoa, kun ulkona on +20 ja aurinko paistaa suoraan telkkuun. Kesällä nuo lyhyet helteet jo näin aikuisella iällä sietää ja jopa hiukan nauttiikin niistä.

Suomen ehdottomia etuja ovat toki myös taloudellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus sekä se, ettei tämä läntti juuri ketään kiinnosta Venäjää lukuunottamatta. Tokko enää heitäkään. Ja juu, luonto on monipuolista mutta sangen säyseää täällä. Löytyy merta, järveä, tasankoa ja vaaramaisemaa, mutta ei tarvitse pelätä, että joku tsunami pyyhkii aamupalapöydästä mukaansa.

 

[pehtoori]

Sveitsi, Kanada, Ruotsi, Saksa, Tanska ja varauksin Yhdysvallat ovat maita, joissa voisin kuvitella asuvani tulevaisuudessa. Kriteereinä elintaso, terveydenhuolto ja suhteellisen samanlainen kulttuuri Suomen kanssa...

Aika samoilla linjoilla. Jos jotain erityistä kaupunkia miettisi niin Kanadan Lontooseen tykästyin aikanaan, siellä olisi kiva asua. Todella mukava ja viihtyisä opiskelijoiden valtaama pikkukaupunki, josta ajaa hetkessä Detroitiin, Torontoon tai Niagaran kautta Buffaloon, jos haluaa nähdä NHL-lätkää tai muuten vaan päästä menoon ja melskeeseen. London Knights pelaa OHL:ssä ja näkyy katukuvassa. Ja kanukit on lunkia sakkia, varsinkin jos vertaa rajan eteläisellä puolella asuvaan kansaan. Mökki vielä siitä Erien rannasta kun kerran rahaa olisi ylettömästi.

On Suomikin ihan kiva mesta, en helpolla vaihtaisi.

 

[Zous]

Jos ulkomaille muuttaisin, niin sellaisia maita mihin voisi ajatella menevänsä olisi, ehkä Espania, Englanti, USA tai Kanada. Näistäkin kuitenkin suurin osa on sellaisia, että pitäisi olla itsellä rahapuoli loistavassa kuosissa, että viitsisi lähteä.

 

[Fordél]

1. Baijeri
2. Saksa
3. P-Italia
4. Sveitsi

Pitkälti schollin kanssa samoilla linjoilla. No ehkä Sveitsin poistaisin tosta ja sen tilalle vaikka Itävalta. Mutta siis tottakai ykköspaikka on aina Suomi enkä täältä halua lopullisesti muuttaa mihinkään. Olisihan se kuitenkin joskus mukava asua vaikka vuosi jossain muualla niin saisi edes pikkasen perspektiiviä kaikkeen. Tai ei siis ihan missä vaan vain jossain noista kolmesta maasta.

 

[Buffalo_1988]

1.Sveitsi/Itävalta
2.Ruotsi
3.Saksa
4.Kanada
5.Suomi

Tuli ensimmäisenä mieleen. Listaltani olen käynyt vain Ruotsissa ja Saksassa

 

[Jaws]

Listaltani olen käynyt vain Ruotsissa ja Saksassa

Ei saatana. Listalla Suomi etkä sielläkään ole käynyt?

Vastasin itse Suomi, kun en noista muista osaa juuri sanoa. Onhan Suomi tutkitustikin hyvä maa asua joten ihan perustellusti ääni. Kyllä täällä elää voi.

Mitä mieleen tulee niin varmaan nuo Sveitsi ja Itävalta voisivat olla aika elinkelpoisia valtioita. Hyvää kuullut pelkästään ja omien tietojen pohjalta heittäisin, että jos ei Suomessa niin sitten näissä.

 

[Toke27]

Kyllä tätä rakas kotimaa vie voiton.

Norjakin ois aika kova vaihtoehto, Ruotsin oheella.

 

[Timbit]

Uusi-Seelanti on aina houkuttanut minua ja uskon näin olevan myös tulevaisuudessa. Hieno maa, jonka geologinen asema Tyynenmeren tulirenkaassa enemmän kuin vähän arveluttaa. En haluaisi viettää loppuelämääni sellaisessa maassa, jossa aina vähän väliä maankuori tärähtelee (siis oikein kunnolla) tahi jossa vulkaaninen toiminta saattaa yhtäkkiä kasvaa eksponentiaalisesti.

Jos tuo arveluttaa, niin ei kannata muuttaa Kanadan länsirannikolle. Tyynenmeren tulirengas kun kiertää juuri tätä kautta. Itse olen tuntenut vasta yhden maanjäristyksen vuoden aikana, mutta on niitä kuulemma enemmänkin ollut. Alaskassa ja Kaliforniassahan järisee ties kuinka ja monta kertaa päivässä, joten niihin verrattuna on seesteistä, mutta Mountit Helens, Baker ja Garibaldi lymyävät aivan tuossa vieressä.

Kanada ei ole pöllömpi maa ollenkaan. Pitää kuitenkin muistaa, että provinsseissa on eroja. British Columbian ohella Ontario tarjonnee aika mukavat asuinolosuhteet, mutta joku Manitoba tai pohjoisemmat provinssit eivät houkuta yhtään. Mitä olen kuullut, niin kanukit on rentoja heppuja kaikkialla.

 

[tiikeri]

Maailmassa on monia hienoja ja mielenkiintoisia paikkoja, joissa haluaisin mieluusti asua. Ainakin Kanada & USA, Australia ja Espanja siellä kärkipäässä. Vaihtaisin Suomen oitis mihin tahansa edellä mainittuun, mikäli sellainen mahdollisuus tarjoutuisi.

 

[finnjewel]

Äänestyksen otsikointi antaa siis mahdollisuuden ymmärtää sen kahdella tavalla, mikä on paras maa, jossa olet asunut tai sitten mikä on paras maa, jossa haluaisit asua.

Minulla on ollut tilaisuus asua Suomen lisäksi neljässä eri maassa, vähintään 3 vuotta kaikissa niissä, yhteensä 17 vuotta. Nämä viisi panisin tähän järjestykseen:

1. Ruotsi (nickinikin sen kertoo!)
2. Suomi (ihan kivaahan täällä on)
3. Viro (melkein kuin Suomessa, mutta 40 % halvemmalla)
4. Norja (kivat liksat, mutta koppavaa sakkia, vaikea kieli)
5. Venäjä (jännä paikka asua, kun tietää sen olevan tilapäistä)

Ruotsi on listalla ykkönen, koska siellä ovat arvossaan monet minulle tärkeät asiat ja harrastukset. Lisäksi siellä on erittäin toimiva yhteiskunta, palvelut pelaavat mainiosti. Ruotsin kieli on helppoa.

Maista, jossa en ole asunut, mutta mieli tekisi, nousee listan kärkeen Kanada.

 

[Isaskar]

Keski-Eurooppaan ei minua saisi millään. Parhaat vaihtoehdot ovat Australia, Uusi-Seelanti, Suomi, Kanada ja Ruotsi. Lyhyempi jakso menisi hyvin esim. Singaporessa, Etelä-Koreassa tai Thaimaassa, mutta ei noissa mitään vanhuutta haluaisi viettää.

 

[Tuusa]

Paras paikka on varmasti jokin kääpiövaltio, ei kahta sanaa.

Miten olisi Albania? PP Petelius ja Pedro Hietanen mainostivat aikoinaan, että Tule Albaniaan, siellä ei ole mitään.

Siellä hermot lepäisi, kun ei tarvitsisi stressiä ottaa mistään.

 

[Mdawg]

Tiedän yhden maan, missä en missään nimessä haluaisi asua ja se on Hollanti jo ruuankin vuoksi.