Paras maa asua?

[Freddie Freeloader]

Miksi sellaista arvostaisi mistä ei pidä? Noista neljästä kesä on ainoa siedettävä täällä, kaikki muut on perseestä.

Suomi on myös siitä hyvä maa, että se ei ole Pohjois-Korea. Toisin sanoen täältä on mahdollista muuttaa myös muualle, jos ei ilmasto miellytä.

Kunhan nyt ensin maksat veroja tänne saman verran, minkä tämä yhteiskunta käytti sinunkin kouluttamiseesi, sen jälkeen olet moraalisesti vapaa lähtemään.

Voihan niitä veroja kait maksaa ulkomailtakin Suomeen, jos kovin kiire on. Vitsivitsi...

 

[ms.qvist]

Jos minun pitäisi valita minne muuttaa nyt, mikä maa minua kiinnostaisi eniten ja missä maassa uskoisin minulla olevan parhaimmat mahdollisuudet asua ja nauttia elämästäni niin ehdottomasti ensimmäinen vaihtoehto olisi Kanada. Asuisin mielummin siellä kuin Suomessa ja olisin valmis pistämään henkeni pantiksi kanadalaisten arvojen puolesta, joskin kanadanranskalaiset hiukan arvelluttavat, mutta muuten Kanada, sen kerran mitä siellä olen ollut, vaikuttaa hyvin miellyttävältä paikalta asua ja ehkäpä eniten kiinnostaisi juuri British Columbia tai sitten Pohjois-Amerikan siirtolaisvaltaisin kaupunki Toronto.

Seuraavat vaihtoehdot ovat sitten Australia ja Uusi-Seelanti. Australia olisi ilmastonsa puolesta Kanadaakin parempi vaihtoehto, mutta Kanadan puolesta puhuu kiekko. Uusi-Seelanti taan tuntuu muuten mielenkiintoiselta paikalta asua ja elää, mutta tiedä sitten kuinka kauan viihtyisin maassa, jonka lähin naapuri on tuhannen (?) kilometrin päässä.

vlad.

 

[Toejoen Veikko]

Jos minun pitäisi valita minne muuttaa nyt, mikä maa minua kiinnostaisi eniten ja missä maassa uskoisin minulla olevan parhaimmat mahdollisuudet asua ja nauttia elämästäni niin ehdottomasti ensimmäinen vaihtoehto olisi Kanada.

Pitkälti samoilla linjoilla. En ole asunut muualla kuin Suomessa, mutta Kanadassa viettänyt sukulaisten hoivissa muutaman viikon. Tuntemattomien kadunmiesten ystävällisyys ja vilpittömyys oli ihailtavaa.

Joka tapauksessa ensimmäinen valinta minulla olisi Ruotsi, pääosin sijaintinsa vuoksi ja osin siksi, että pienellä lisätreenillä saisin kielitaitoni nopeasti riittävälle tasolle. Ruotsin ja Kanadan kanssa kärkisijoilla olisi Saksa ja Tanska.

Suomessa on hyvä asua siksi, että maa on kohtalaisen turvallinen, täällä on läheiset ihmiset, osaan paikallisen kielen ja olen kasvanut tänne. Työntäviä tekijöitä on negatiivinen ilmapiiri ja epäoikeudenmukainen verotus. Ahkeruutta rangaistaan ja velttoutta romantisoidaan.

 

[#76]

Muuttokohdetta valitessa kyllä oma nykyinen kielitaito ratkaisisi paljon ja tietysti pitäisi saada perhe mukaan ajatukseen. Euroopassa siis mahdollisia olisi Irlanti, Ruotsi, Saksa ja Italia. Afrikkaan tai Lähi-Itään en lähtisi vahingossakaan ja etelä-Amerikankin skippaisi surutta. Aasian osalta kielimuuri nostaisi kynnystä muuttamiseen, joten pohjois-Amerikan ohella Uusi Seelanti olisi potentiaaliset. Pohjois-Anerikassa Kanada periaatteessa houkuttaisi enemmän kuin Yhdysvallat, mutta Yhdysvalloista olisi löydettävissä paremman ilmaston omaavia alueita.

 

[cottonmouth]

olisin valmis pistämään henkeni pantiksi kanadalaisten arvojen puolesta

Ihan mielenkiinnosta tyhmä kysymys, mutta mitä "kanadalaiset arvot" ovat ja miten ne eroavat konkreettisesti esim. suomalaisista arvoista?

 

[kiwipilot]

Uusi-Seelanti taan tuntuu muuten mielenkiintoiselta paikalta asua ja elää, mutta tiedä sitten kuinka kauan viihtyisin maassa, jonka lähin naapuri on tuhannen (?) kilometrin päässä.

Onhan se aika jeerassa, mutta toisaalta, Australiaan sekä saarille pääsee kolmessa tunnissa. Puolitoista vuotta tuolla asusteltiin ja aivan mahtava paikkahan tuo on: luonto ja maisemat ovat jotain sellaista, mitä ei varmasti löydy mistään tältä pallolta yhtä pieneltä alueelta kuin saaret kattavat. Ihmiset ovat mukavia, asiat hoituvat jämptisti ja maanjäristyksiä lukuunottamatta maa on todella turvallinen. Toki jostain Aucklandin saarelais- ja maorilähiöistä löytyy paikkoja minne en menisi edes keskellä päivää.

Ruoka on todella hyvää, raaka-aineet tuoreita ja laadukkaita: erityisesti lihan, kalan ja äyriäisten tarjonta on hulppeaa. Isohko aasialaispopulaatio pitää huolen siitä, että kaikki Aasian ruokakulttuurit ovat kattavasti edustettuina, sama homma välimeren sapuskojen kanssa. Jos joku vituttava asia pitää oikein hakemalla hakea, niin paikalliset uutisaiheet ovat todellakin paikallisia: pääuutisten ykkösaiheena saattoi olla jonkun Bluffin Paua Housen (paikallisilla Paua -simpukoilla koristeltu omakotitalo) siirto uuteen paikkaan. Globaalimpia aiheita edustivat mm. Britney Spearsin kynitty kaali tai Syltyn hormonien viskely australialaisen hotellin ikkunasta. Myöskin aivan kaikki normi kännipuukotukset sekä jonkun piripää perheenäidin katoamistapaukset käsiteltiin TV-uutisissa, haastattelujen kera tottakai. Toisaalta taas Iltapulu -tyypisiä paskalehtiä ei tunneta (Kaikki skandaalikuona valuu uutislähetyksiin). Ja joo, paikalliset kiwimuijat eivät todellakaan ole mitään helmiä vaan edustavat lähinnä brittiläistä naiskauneutta.

Paikalliselle terveydenhuollolle on annettava vähintään 10+: muuttaessamme maahan keväällä 2005 olin seurannassa talvella löydetyn melanooman takia (joo, se löydettiin Suomessa, ennen tuohon ihosyöpien luvattuun maahan muuttamista) mitä piti tietenkin jatkaa NZ:ssä. Paikallinen ilmailulääkärini järjesti mulle sitten tapaamisen Christchurchin keskussairaalaan onkologille. Iso mutta oli tietenkin se, millä nuo kaikki magneettikuvaukset ja verikokeet kustannettaisiin. Ilmaisin tietenkin huoleni syöpälääkärille, sillä vakuutukseni ja opiskelijastatukseni eivät todellakaan oikeuttaisi tonnien kuvauksiin ja kokeisiin. Tämä onkologi kuunteli huoleni ja ilmoitti homman hoituvan täysin veloituksetta "sillä ei kukaan kysele jos hän henkilökohtaisesti varaa kokeet". Täytyy sanoa, että harvoin olen niin positiivisesti mistään yllättynyt. Hieno mies tämä Dr. Scott Babington.

Mutta joo, kyllä mä reilun puolentoista vuoden kokemuksella lipputtaisin Uuden-Seelannin puolesta. Ai niin, se ei ole sitten mikään Seelanti. Toinen vaihtoehto olisi varmaankin British Columbia tai siitä vierestä US Pac NW eli Washington tai Oregon.

 

[ms.qvist]

Ihan mielenkiinnosta tyhmä kysymys, mutta mitä "kanadalaiset arvot" ovat ja miten ne eroavat konkreettisesti esim. suomalaisista arvoista?

Kumpikin varmasti haluaa puolustaa omaa maataan mutta minulle kanadalaisuus merkitsee enemmän arvona kuin suomalaisuus. Olen tutustunut jonkin verran kanadalaisuuteen ja pidän sitä kokonaisuutena parempana kuin suomalaisuutta, joskin kanadanranskalaisuus hiukan mietityttäisi, minua mutta muuten kanadalaisuus tuntuu minusta sellaisena, jonka puolesta olisin valmis vaikkana uhraavani henkeni vrt. suomalaisuus arvona.

Kanadassa minua kiinnostaa enemmän kansainvälisyys, niin ihmeelliseltä kuin se voi tuntuakin niin monikulttuurisuus ja tietenkin minulle loppujen lopuksi hyvin tärkeä arvo eli kiekko, kuinka suhtautua kiekkoon ja ihmisiin, jotka arvostavat jääkiekkoa tavalla tai toisella. Olen nähnyt Toronton ja menettänyt "sieluni" sille!

vlad.

 

[Seymon]

Ihmettelen kyllä tuota Ruotsia. Olen asunut pari kertaa Tukholmassa ja täytyy sanoa, että harvassa paikassa ihmiset ovat niin lapasia ja täynnä vähän energiaa. Se heidän sana lagom symbolisoi koko touhua. Siellä on sosialidemokratia niin uskomattoman syvällä kaikissa, mutta silti hyväksytään luokkaerot. Jotenkin kummallisen kaksinaamainen paikka, jossa ei sitten saa sanoa suoraan kenellekään mitään ja suurissa firmoissakin toimitaan niin, ettei valmistella kunnolla mitään, vaan yhdessä tehdään kaikki sitten jonkun yhden tietokoneen ääressä. Se on niin gay se yhteiskunta, etten ainakaan itse pysty siellä asumaan.

Omien kokemuksien mukaan ainakaan Stokiksessa ei ole sosialidemokratiasta tietoakaan, varsinkaan jos liikutaan Stureplanin nurkilla. Sen vähän mitä olen Ruotsissa asustellut, olen viihtynyt mainiosti. Suomen jälkeen ehdoton kakkosvaihtoehto, koska homma toimii kutakuinkin kuten Suomessa. Onhan siellä paljon veteliä "tja! läget?" -tyyppejä, mutta ei läheskään kaikki.