Yritän vielä kerran muutamalla esimerkillä.
KOEAIKA = pelaajalla on jo olemassaoleva sopimus koko kaudesta. Koko sopimuksen ehdot ollaan sovittu, mutta koejan aikana sopimus voidaan purkaa molemmin puolin pulinoitta. Koeajan jälkeen sopimus jatkuu jo ennen sopimuksen allekirjoittamista sovituilla ehdoilla.
26.04.2011 - Matti-Pekka Pelkonen
"Kaikki sopimukset ovat pituudeltaan yksi vuotta. Matti-Pekka Pelkosen sopimus sisältää neljän kuukauden koejakson."
01.08.2011 - Mikko Viitanen
"Molempien sopimus on yksivuotinen. Viitasen sopimukseen kuuluu lisäksi tryout-pykälä elokuun osalta."
21.08.2012 - Brian Willsie
"34-vuotias Willsie siirtyy TPS-paitaan yksivuotisella pelaajasopimuksella, joka sisältää 22. syyskuuta asti kestävän try-out-pykälän."
08.07.2013 - Steven Seigo
"Seigon sopimus kattaa kauden 2013–2014, mutta sisältää SM-liigan alkuun asti kattavan try out -pykälän."
Neljä tapausta - neljä yhden vuoden sopimusta eri mittaisilla koeajoilla.
Kahden pelaajan sopimukset irtisanottiin koeaikojen aikana - kahden ei.
- Matti-Pekka Pelkonen - koeaika neljä (4) kuukautta
- Mikko Viitanen - koeaika yksi (1) kuukausi
- Brian Willsie - koeaika yksi (1) kuukausi
- Steven Seigo - koeaika kaksi (2) kuukautta
TRY OUT = pelaaja tulee antamaan valmennusjohdolle näyttöjä taidoistaan. Näytöt voidaan antaa joko ennen kauden alkua tai vaikkapa kauden ollessa käynnissä. Näissä saamissaan näytön paikoissa pelaaja yrittää vakuuttaa valmennusjohdon, että hän on loppukauden tai pidemmänkin sopimuksen arvoinen. Sopimuksesta voidaan käyttää myös nimitystä "määräaikainen työsopimus" ja sen pääasiallinen tarkoitus on vakuuttaa valmennusjohto. Mitään sopimusta koko loppukaudesta ei ole vielä olemassakaan eikä ehtoja neuvoteltu.
06.05.2010 - Robin Bergman
"Mestiksestä saapuvat Jussi Tapio sekä Robin Bergman tekivät try-out-sopimuksen."
01.09.2010 - Robin Bergman
"Sen sijaan Robin Bergmanin koeaikaa on pidennetty jatkumaan syyskuun loppuun asti."
07.10.2010 - Robin Bergman
"Turun Palloseura on tehnyt loppukauden pituisen sopimuksen hyökkääjä Robin Bergmanin kanssa."
07.09.2011 - Toni Mäkiaho
"Turun Palloseuran hyökkäys saa rutkasti lisäkokemusta, kun Mika Viinanen ja Toni Mäkiaho liittyvät joukkueeseen. Viinasen sopimus ulottuu kevääseen saakka, kun taas Mäkiaho on toistaiseksi koeajalla."
10.10.2011 - Toni Mäkiaho
"TPS:n paitaa alkukauden kantaneen laitahyökkääjä Toni Mäkiahon try-out-sopimusta on jatkettu kuukaudella. Jo yhden kuukauden verran näyttöjä turkulaisseuralle antanut Mäkiaho jatkaa siten TPS-paidassa ainakin marraskuuhun asti."
Kaksi tapausta - kumpikin oli "try outilla" vakuuttamassa valmennusjohdon taidoillaan.
Toinen sai sopimuksen loppukaudeksi - toinen ei.
Pelkistä uutisista on mahdotonta tehdä päätelmiä varsinaisista sopimuspäivämääristä, mutta jokseenkin tuo Robin Bergmanin tapaus on lähes identtinen Tuomas Suomisen kanssa. Käsittääkseni siinäkin on ollut pakko olla olemassa kolme sopimusta ja jokainen uusi sopimus ollaan tehty, kun Bergman on ollut sopimuksettomassa tilassa.
Robin Bergman:
1. sopimus: 06.05.2010-01.09.2010 - määräaikainen työsopimus, josta vain käytetään nimeä "try out"
2. sopimus: 01.09.2010-30.09.2010 - määräaikainen työsopimus, josta käytetään nimeä "try out -jatko"
3. sopimus: 07.10.2010-30.04.2011 - määräaikainen työsopimus kauden loppuun saakka
Tules nyt Jay Low selvittämään tämä asia tyhmälle maalaiselle.
Liitän tähän nyt vastaavasti vielä kerran nuo omat näkemykseni Tuomas Suomisen sopimuksista. Niistähän käytit jo aiemmin nimitystä "ScheiBea".
Tuomas Suominen:
1. sopimus: 09.04.2013-05.09.2013 - määräaikainen työsopimus, josta vain käytetään nimeä "try out"
2. sopimus: 05.09.2013-07.10.2013 - määräaikainen työsopimus, josta käytetään nimeä "try out -jatko"
3. sopimus: 07.10.2013-30.04.2014 - määräaikainen työsopimus kauden loppuun saakka
KOEAIKA = pelaajalla on jo olemassaoleva sopimus koko kaudesta. Koko sopimuksen ehdot ollaan sovittu, mutta koejan aikana sopimus voidaan purkaa molemmin puolin pulinoitta. Koeajan jälkeen sopimus jatkuu jo ennen sopimuksen allekirjoittamista sovituilla ehdoilla.
26.04.2011 - Matti-Pekka Pelkonen
"Kaikki sopimukset ovat pituudeltaan yksi vuotta. Matti-Pekka Pelkosen sopimus sisältää neljän kuukauden koejakson."
01.08.2011 - Mikko Viitanen
"Molempien sopimus on yksivuotinen. Viitasen sopimukseen kuuluu lisäksi tryout-pykälä elokuun osalta."
21.08.2012 - Brian Willsie
"34-vuotias Willsie siirtyy TPS-paitaan yksivuotisella pelaajasopimuksella, joka sisältää 22. syyskuuta asti kestävän try-out-pykälän."
08.07.2013 - Steven Seigo
"Seigon sopimus kattaa kauden 2013–2014, mutta sisältää SM-liigan alkuun asti kattavan try out -pykälän."
Neljä tapausta - neljä yhden vuoden sopimusta eri mittaisilla koeajoilla.
Kahden pelaajan sopimukset irtisanottiin koeaikojen aikana - kahden ei.
- Matti-Pekka Pelkonen - koeaika neljä (4) kuukautta
- Mikko Viitanen - koeaika yksi (1) kuukausi
- Brian Willsie - koeaika yksi (1) kuukausi
- Steven Seigo - koeaika kaksi (2) kuukautta
TRY OUT = pelaaja tulee antamaan valmennusjohdolle näyttöjä taidoistaan. Näytöt voidaan antaa joko ennen kauden alkua tai vaikkapa kauden ollessa käynnissä. Näissä saamissaan näytön paikoissa pelaaja yrittää vakuuttaa valmennusjohdon, että hän on loppukauden tai pidemmänkin sopimuksen arvoinen. Sopimuksesta voidaan käyttää myös nimitystä "määräaikainen työsopimus" ja sen pääasiallinen tarkoitus on vakuuttaa valmennusjohto. Mitään sopimusta koko loppukaudesta ei ole vielä olemassakaan eikä ehtoja neuvoteltu.
06.05.2010 - Robin Bergman
"Mestiksestä saapuvat Jussi Tapio sekä Robin Bergman tekivät try-out-sopimuksen."
01.09.2010 - Robin Bergman
"Sen sijaan Robin Bergmanin koeaikaa on pidennetty jatkumaan syyskuun loppuun asti."
07.10.2010 - Robin Bergman
"Turun Palloseura on tehnyt loppukauden pituisen sopimuksen hyökkääjä Robin Bergmanin kanssa."
07.09.2011 - Toni Mäkiaho
"Turun Palloseuran hyökkäys saa rutkasti lisäkokemusta, kun Mika Viinanen ja Toni Mäkiaho liittyvät joukkueeseen. Viinasen sopimus ulottuu kevääseen saakka, kun taas Mäkiaho on toistaiseksi koeajalla."
10.10.2011 - Toni Mäkiaho
"TPS:n paitaa alkukauden kantaneen laitahyökkääjä Toni Mäkiahon try-out-sopimusta on jatkettu kuukaudella. Jo yhden kuukauden verran näyttöjä turkulaisseuralle antanut Mäkiaho jatkaa siten TPS-paidassa ainakin marraskuuhun asti."
Kaksi tapausta - kumpikin oli "try outilla" vakuuttamassa valmennusjohdon taidoillaan.
Toinen sai sopimuksen loppukaudeksi - toinen ei.
Pelkistä uutisista on mahdotonta tehdä päätelmiä varsinaisista sopimuspäivämääristä, mutta jokseenkin tuo Robin Bergmanin tapaus on lähes identtinen Tuomas Suomisen kanssa. Käsittääkseni siinäkin on ollut pakko olla olemassa kolme sopimusta ja jokainen uusi sopimus ollaan tehty, kun Bergman on ollut sopimuksettomassa tilassa.
Robin Bergman:
1. sopimus: 06.05.2010-01.09.2010 - määräaikainen työsopimus, josta vain käytetään nimeä "try out"
2. sopimus: 01.09.2010-30.09.2010 - määräaikainen työsopimus, josta käytetään nimeä "try out -jatko"
3. sopimus: 07.10.2010-30.04.2011 - määräaikainen työsopimus kauden loppuun saakka
Tules nyt Jay Low selvittämään tämä asia tyhmälle maalaiselle.
Liitän tähän nyt vastaavasti vielä kerran nuo omat näkemykseni Tuomas Suomisen sopimuksista. Niistähän käytit jo aiemmin nimitystä "ScheiBea".
Tuomas Suominen:
1. sopimus: 09.04.2013-05.09.2013 - määräaikainen työsopimus, josta vain käytetään nimeä "try out"
2. sopimus: 05.09.2013-07.10.2013 - määräaikainen työsopimus, josta käytetään nimeä "try out -jatko"
3. sopimus: 07.10.2013-30.04.2014 - määräaikainen työsopimus kauden loppuun saakka
ScheiBea kahdessa suhteessa:
a) Sopimukset on muutakin kuin mitä niihin kirjoitetaan, etenkin työoikeudessa, jossa halutaan suojella heikompaa osapuolta. Sopimuksen sanallisen sisällön suhteen merkittävämpää on sopimuksen tarkoitus ja tavoite. TPS ei varmasti ole rekrynnyt pelaajaa harjoittelemaan huhti-syyskuuksi, vaan sopimuksen tosiasiallinen tarkoitus on ollut selvittää, onko pelaaja kykeneväinen tekemään liigapelaajan työtä eli pelaamaan Liigassa.
b) Kyse on tarkoituksesta tai tavoitteista riippumatta määräaikaisten työsopimusten ketjusta. Työsuhteen ehtoja ei voida tässäkään tapauksessa heikentää yksipuolisesti, jos työ sisältö pysyy samana.
Ja haluan edelleen korostaa kaikille, että yksikään "Suominen suostui ehtoihin, ei tässä ole ongelmaa" -perustelu ei ole validi. Työsopimuslaki on pakottavaa oikeutta, eli siitä ei voida poiketa työntekijän vahingoksi, taustana heikomman neuvotteluosapuolen suojeleminen. Vaikka työntekijä suostuisikin tarjottuihin heikompiin ehtoihin, syyllistyy työnantaja lainvastaiseen toimintaan.