Eipä jäänyt viimeisestä runkosarjan pelistä juuri mitään muuta käteen kuin samat vanhat ongelmat. Puolustuspelaaminen ihan karmealla tasolla ja vielä tässä vaiheessa kautta. Sen pitäisi nyt olla tiivistä, jossa jokainen kentällä oleva tietää miten siellä sijoitutaan ja pelataan missäkin tilanteessa mutta ei. Säntäillään missä sattuu ja tuplataan vastustajaa. Jaa niin, mutta täähän olikin merkityksetön peli...Joo, niin oli mutta, kun toi sekoilu on jatkunut enemmän ja vähemmän koko kevään ajan.
Mun mielestäni HPK hyökkää liian innokkaasti. Siellä on liian kiire kääntää ja avata peliä nopeasti ja se näkyy sitten puolustupäässä liiallisena kiireenä. Rauhoittamalla hyökkäyksiin lähtöjä myös oman pään pelaaminen selkiytyisi, näin uskon.
Hyvää oli, että edes muutama onnistuminen tuli maalien muodossa. Lisäksi ylivoima toimi ihan mallikkaasti joskin KK antoi paljon tilaa sitä pyörittää. Kapasen vahvuus tuli taas esille oivaltavissa syötöissä.