Muisti mulla ei ryyppäämällä ole lähtenyt (heh, muistaakseni) koskaan, vaikka olisi kyllä joskus saanut lähteä. En toki ole ikinä ollut kovinkaan innokas viinamäen mies, vaikka kyllä se joskus nuorempana maistui vähän liiankin kanssa. Kenellepä ei.
Nykyään juon humalahakuisesti niin harvoin, että minkäänmoista toleranssia ei ole ja pari terävää baarissa saa pään humisemaan, neljällä olen jo reilusti kännissä. Sietokykyni alkoholin suhteen on siis siellä jossain 13-vuotiaan pikkutytön tasolla. Kaljaa tai muita mietoja en juurikaan jaksa ottaa, alkaa vain kusettamaan, Jaloviina (*) on yleensä valintani. Koska perussairauden takia mm. kipulääkitykseni on ns. isollaan, niin joka ikinen juomiskertani on kai laskettavissa sekakäytöksi. Tämän takia on ihan hyväkin, etten tykkää olla humalassa. Vastasin tuon sikspäkki-vaihtoehdon.
Sanottakoon vielä, että laivalla käyn usein ( ehkä sellaiset 6 krt/vuosi) ja siellä yleensä juon sen 4-5 drinkkiä tai terävää illassa, harvalukuisilla ulkomaanreissuilla otan myös vähän vapaammin, mutta en vedä itseäni kaatokuntoon. Kotona ei alkoholia ole käytännössä ikinä.
*e* "Tämän takia on hyväkin, etten tykkää olla humalassa". Selvennettäköön, että kylläpä tykkään, kunhan humala pysyy hyvällä tasolla eikä mene örveltämiseksi. Kyllä te tiedätte.