Sanovat, että omien lasten myötä joulu alkaa taas tuntua samalta kuin omina lapsuusaikoina. Näin kuudetta lapsellista joulua viettäessä, uskallan jo esittää eriävän mielipiteeni.
Tottakai hammasta purren peitetään omat fiilikset tämän juhlan suhteen ja annetaan lapsille sellainen joulu, josta nauttia, mutta onhan tää nyt aivan helvetin raskasta aikaa. Onpahan sentään jotain, mitä omaltakin elämältä odottaa, kun venailee vielä toista vuosikymmentä, että kaikki lapset on täysikäisiä ja tämä materialistinen juhliminen saa jäädä osaltani lopullisesti taakse.
Kasvotusten toivotan kaikille hyvää joulua, mutta täällä ja vain teille, rakkaat palstatoverit, todella pahaa joulua!