Sekä Tukka-Marko että Jere ansaitsevat paikkansa listalla aivan selkeästi. Listan laatija on katsonut asiaa hieman ohi liigavinkkelinkin. Fanit laskevat pelkkiä pinnoja ilmeisesti. Jeren merkitys ihan pelaajana HIFK:lle avautui paikallisessa viime torstaina - viisikkopeli parani heittäen, kun saatiin vihdoin kiekollista osaamista takalinjoille. Niinpä yli pinna/matsi tahdissa edenneen Laakkosen poissaolo näkyi tuskin ollenkaan. Kiekko on joukkuelaji. Kipru-hirvityskin on kiekollisena pakkina Euroopan huipputasoa, aivan pakko myöntää tämäkin, selkeää listakamaa. HIFKistä olisin ottanut itseoikeutetun Tonyn lisäksi listalle NHL:ssä jo aikaa sitten noteeratun Arttu Luttisen, joka kilpailee ainakin Ottawan miesten + Keklun mielestä "liigan aliarvostetuin pelaaja" -tittelistä, jos ei rupea pikkuhiljaa Westerlundkin kaveria huomaamaan. No, pääasia että maailman paras kiekkosarja on noteerannut Artun aikaa sitten. Kaveri on voimalaiturin prototyyppi; maalaa aina metrin säteellä maaliviivasta, ei valita kovasta kohtelusta maalin edessä, voittaa liki liigan parhaalla teholla (jo toista kautta peräkkäin) kaikki 1/1 -tilanteensa. Eipä ihme, että Keklu draftasi Artun jo ennen hänen liigauraansa. Muutenhan nämä ovat makuasioita ja Kariyan ykkössija liittynee enemmän A-lehtien UL-politiikkaan = herätetään keskustelua. Playoffeissa Kariya on pimennossa jälleen kerran. Bluesin oma Eriksson on kovempi. Muut mieleen jääneet liigasta ovat enimmäkseen noita listalla jo näkyviä. 10 seuraavaa olisi liki yhtä tasainen taulukko. Ville Viitaluoma kärsinee pikkuseuran syndroomasta, Voutilainen on omasta mielestäni Hauhtosta huonompi sentteri joka mittarilla ja Lumme todellakin pelaa huikeasti. Mutta yleisesti ottaen ei kauheaa valittamista, PS on asian ytimessä . Pk-seudun jätkistä annan vielä erityisplussat Petrellille, Tomekille ja Lepistölle ja jopa Markku Hurmeelle. Aivan saatanan kovia pelimiehiä, joista Lennu ja Sami pelannevat Pohjois-Amerikassa jo ensi kaudella. Kuten Luttinenkin. Nauttikaamme näistä heeboista siihen asti.