Kauhean hyvä ei täydy olla, että olisi tämän kauden Tepsiä parempi. Että sillee ei nyt ihan mahdottoman kova vaatimus ole ottaa sitten vaikka kolmeakin voittoa. Mutta jos nyt se yks ees ensiksi.
Mitenköhän monta maalia Piiroisen taakse pitää tehdä että Hutchinson pääsisi kanssa näyttämään että osaan minäkin näitä kiekkoja tänme pömpeliin päästellä? Kohta se on liian myöhäistä, eli nyt sais Hutchi tulla kolmanteen peliin pitämään nollat.
Ja sitten lähteä Kanadaan synnyttämään ja siellä sairaalassa pientä nyyttiä sylissään hyssytellen katsoa VPN:llä kuinka Piiroinen päästää neljännessä pelissä taas joka neljännen vedon maaliin. Siinä voi samalla kuiskia että katso, lapsonen, isi pelasi tuosa jengissä, ja ne piti minua tuota mätisäkkiä paskempana maalivahtina. Ja arvaa mitä? Vielä meitäkin paskempana pidettiin täällä toisella kanavalla pelaavaa jamppaa, tuo tuossa, sen nimi on Filip Lindberg, katso, hänet lähetettiin tuonne oksennuksen värisissä housuissa pelaavaan joukkueeseen jotka juuri painelivat hänen avullaan jatkoon. Katso, vaihdetaan kanavaa taas, tuolla on se Piiroinen, se on tuo joka itkee ja tutisee tuolla kun on mennyt jo 7 kiekkoa maaliin, ja sitten vaihdetaan kanavaa, tuo voittoa oranssihousuisen joukkueensa kanssa juhliva, se on se Lindberg. Piiroinen, tutiseva mätisäkki, se oli se hyvä. Lindberg, voittava urho, sille ei ollut mitään käyttöä. Ja sitten on isi, minä, minä vain tulin ja pilasin kaiken omalla olemassaolollani. Semmonen isi sinulla on. Minä olen pelannut NHL:ssä. Mutta ei nyt mennä siihen. Olet sinä kyllä sellainen pakkaus, onneksi tulin tänne sinun syntymääsi katsomaan, enkä ole tuolla noiden köyhien epäonnistujien kanssa itkemässä tappiota.