Päihderiippuvuus

[ms.qvist]

Yksinkertaisesti; alkoholismi aiheuttaa sairauksia, mutta alkoholismi ei ole sairaus. Viinanhimon sairaudeksi nimeäminen on kuitenkin nyky-yhteiskunnan halipusi-linjan mukaista.

En nyt ottaisi näin jyrkkää linjaa kun ei todellakaan tiedetä kaikkia taustoja - ei sitä mitkä vaikutukset geeneillä on tms. Jos niillä on suurikin vaikutus sekä aivojen eri osa-alueiden toiminnalla niin mikä tuolloin on kyseessä kuin sairaus? Tai jos sitä ei voi kutsua sairaudeksi niin moni muu sairaus saa sen statuksen?

Se jos ennen ei pidetty juoppoutta sairautena ei tarkoita sitä etteikö se sitä todellisuudessa olisi. Ei ennen pidetty hulluuttakaan sairautena vaan jumalallisena rangaistuksena, näin esimerkkinä, mutta nykyisin mt-ongelmat ovat sairauksia tai seurauksia joistain sairauksista - tällöin kyseessä ovat lähinnäkin traumaattisista tapahtumista seuraavat stressireaktiot, masennukset tms. Minusta juoppoudessa - alkoholismissa tjsp. on otettava huomioon kaikki tekijät ennenkuin ryhdytään erottelemaan mikä on mitäkin. Tietty kaikilla kyseessä ei välttämättä ole sairaus vaan samalla tavaa seuraus kuin esim. joidenkin mt-ongelmien kohdalla. Mutta minusta on väärin sanoa, ettei alkoholismi voi olla sairaus koska se ei sitä joskus ollut.

Se on sitten aivan toinen asia kuinka alkoholismiin on suhtauduttava. Minusta työpaikoilla linjan tulisi olla tiukemman, tehdä selväksi rajat ja noudattaa niitä kaikkien kohdalla. Edelleen liian monessa työpaikassa on näitä tuurijuoppjoa etc. joille kertyy lyhyitä sairauslomia milloin sattuu - joko varsinaisten lomien päätteeksi kun ei se putki katkeakaan, tai kun se viikonvaihde vierähti liian pitkäksi eikä maanantai kyetä töihin - joten soitto terkkarille ja homma on hoidossa. Linjan on oltava tiukka ja tasapuolinen, jos yksi pääsee lipsumaan niin pian lipsuvat muutkin, ja linjan tulee todellakin kohdella kaikkia tasapuolisesti työntekijäistä johtoon saakka.

Voin sanoa etten itsekään ole ollut täydellinen, mutta ainoatakaan sairauspoissolopäivää ei johtunut humalatilasta - jonkin verran kyllä seuraamuksista ts. kaatumisia sun muita. Pahimmat kauden minulla ajoittuivat 90-luvun lopun ja tämän vuosituhannen alun sairauslomiin (ensimmäiset vakavat masennusjaksot), jolloin olin sairauslomalla reilut ½-vuotta ja sen jälkeen vuorotteluvapaalla saman verran. Tänä aikana luisuin aika syvälle viinanhuuruiseen elämään, ja se jatkui sitten töihinpalattuanikin. Sen jälkeen kun viina, puukko ja lääkkeet oli viedä minut lopullisesti, päätin, että nyt saa riittää. ½-vuotta ilman alkoholia ja sen jälkeen todellakin opettelin käyttämään alkoholia "sivistyneesti". Näiden vuosien aikana olen repsahtanut muutaman kerran - jokaisen kerrna jälkeen soimaan itseäni mutta samalla myös totean, että kukaan meistä ei ole täydellinen.

vlad.

 

[Evil]

En nyt ottaisi näin jyrkkää linjaa kun ei todellakaan tiedetä kaikkia taustoja - ei sitä mitkä vaikutukset geeneillä on tms. Jos niillä on suurikin vaikutus sekä aivojen eri osa-alueiden toiminnalla niin mikä tuolloin on kyseessä kuin sairaus?

Vaikuttavathan geenit moniin muihinkin asioihin, eivätkä ne ole sairauksia. Vasen- tai oikeakätisyys, pituus, silmien väri... ja persous viinalle. Piirteitä ihmisessä, ominaisuuksia.

Mitä tulee riippuvuuteen ilmiönä, olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että toisille riippuvuudesta pääseminen on huomattavasti helpompaa kuin toisille. En kuitenkaan usko, että kyseessä olisi joku "riippuvuusgeeni" tai "alkoholismigeeni" - toiset yksinkertaisesti ovat lujatahtoisempia ja kovemmalla luonteella varustettuja. Sitten on näitä henkisiä vässyköitä, jotka eivät uskalla kohdata todellisuutta ja tarrata todellisia ongelmiaan niskasta, joten he pakenevat itse luomansa ongelman, autuaan turtuneisuuden usvaan rypemään itsesäälissään.

Niinhän vlad tuossa kirjoitti päättäneensä, että nyt riittää. Siihen tarvitaan henkistä munaa että se onnistuu. Geenien taakse on kuitenkin turha piiloutua ellei onnistu.

Juoppous on ihan OK, jos juomisestaan ei syyllistä muita. Sitten jos juominen on geenien, vaimon, pomon, maailman, naapurin Ranen tai jonkun muun syy, pistää minulla vihaksi. Trenchtown tuossa peräänkuulutti vastuuta, olen samaa mieltä.

 

[Trenchtown]

...mikä tuolloin on kyseessä kuin sairaus?

Se vaan on vaikeaa mieltää sairaudeksi, kun juominen kuitenkin on itsestä kiinni. Joo, perintötekijät jne. mutta silti, edelleen, kukaan ei sitä viinaa kurkuusi kaada. Tai sitten voidaan tehdä makeanhimosta tai vaikka nikotiinikoukustakin sairauksia. Vähän on mutkat suoriksi-malli, myönnän.

Jos riippuvuusherkkyys (onko tommosta sanaa edes?) tulee äidinmaidossa, niin juoppojen ei pitäisi olla yksin jalustallaan, vaan sinne pitäisi nostaa myös kaikki narkkarit. Ei mielestäni aineen laittomuus ole mikään syy kääntää selkää, vaikka se yhteiskunnassa onkin hyväksyttävää. Toisaalta perintötekijöiden merkitykseen juoppoudessa olisi mukava saada selvyys, jotta voitaisiin kertoa lapselle jo ennen ensimmäiseen pulloon tarttumista, että älä leiki poika, siltä tieltä ei ole paluuta.

Ei kun niin, niinhän on tehty minullekin ja varmaankin kaikille muillekin. Valistettu ja kerrottu vaaroista. Itsellä löytyy myös lähisuvusta hyvä esimerkki, varmaan monelta muultakin. Pulloon/piikkiin/piippuun tarttuminen kaikesta huolimatta on sulaa tyhmyyttä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun riippuvuus aineeseen on syntymässä, pitäisi osata lopettaa. Paitsi jos on sairas, silloin ei voi lopettaa. Mutta olisi voinut riskit tiedostaen olla kokonaan koskematta myrkkyihin. Silloinkin kai sairaus olisi ollut olemassa, mutta vain piilevänä jossain pään sisällä.

Onko tyhmyyskin sitten sairaus?

Keuhkosyöpäkin on sairaus, mutta röökaajille itse aiheutettu sellainen. En sääli heitäkään, itsepähän ovat itsensä myrkyttäneet.

*edit*

Se jos ennen ei pidetty juoppoutta sairautena ei tarkoita sitä etteikö se sitä todellisuudessa olisi.

Se jos nykyään ei osata ottaa vastuuta omista valinnoista ei tarkoita, etteikö niin pitäisi tehdä.

 

[ms.qvist]

Vaikuttavathan geenit moniin muihinkin asioihin, eivätkä ne ole sairauksia. Vasen- tai oikeakätisyys, pituus, silmien väri... ja persous viinalle. Piirteitä ihmisessä, ominaisuuksia.

Niin ja kuten havaitset, ominaisuudet joidin geenit vaikuttavat ovat usein "pysyviä" ja osa niistä on myös sairauksia (esim. diabetes on sairaus ja ainakin aikuistyypin diabeteksen taustalta löytyy geenivirhe, joka lisää sairastuvuuden riskiä 30 %) - eivät kaikki. Jos/kun alkoholismin tai muiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden taustalla on geenivirhe tai aivotoiminnallinen häiriötila, tuolloin ongelman ratkaiseminen on huomattavasti vaikeampaa kuin tilanteessa, jossa alkoholismi on itseaiheutettua. En siis väitä, että kaikissa tapauksissa alkoholismi tai alkoholin liikakäyttö on geeneistä/perimästä johtuvaa mutta joidenkin alkoholisiten taustalla se on. Vastaavasti osa oppii käyttämään alkoholia ulkoisten syiden tähden, malliesimerkki tms. - minulla kävi osaltaan näin vaikka samalla hain tyydytystä tuskalliseen oloon viinasta. Mutta omalla kohdalla en missään nimessä voi piiloutua geenien tms. taakse koska sukuun ei tietääkseni kuulu ainoatakaan juoppoa (ei edes tuurijuoppoa) - pari mt-ongelmaista minun lisäksi kylläkin.

vlad.

 

[mjr]

Vaikuttavathan geenit moniin muihinkin asioihin, eivätkä ne ole sairauksia. Vasen- tai oikeakätisyys, pituus, silmien väri... ja persous viinalle. Piirteitä ihmisessä, ominaisuuksia.

Mitä tulee riippuvuuteen ilmiönä, olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että toisille riippuvuudesta pääseminen on huomattavasti helpompaa kuin toisille. En kuitenkaan usko, että kyseessä olisi joku "riippuvuusgeeni" tai "alkoholismigeeni" - toiset yksinkertaisesti ovat lujatahtoisempia ja kovemmalla luonteella varustettuja. Sitten on näitä henkisiä vässyköitä, jotka eivät uskalla kohdata todellisuutta ja tarrata todellisia ongelmiaan niskasta, joten he pakenevat itse luomansa ongelman, autuaan turtuneisuuden usvaan rypemään itsesäälissään.

Minusta näin ei kyllä voi yksinkertaistaa, jos siis ollaan todettu tämä geneettinen taipumus. Et kai sanoisi sellaista henkilöä henkiseksi vässykäksi, joka ei pysty muuttumaan ruskeasilmäisestä sinisilmäiseksi? Eli jos toiselle saavutus on objektiivisesti, fysiologisesti vaikeampi niin emme voi pitää tätä "henkisenä vässykkänä" pelkästään sen takia, ettei hän pysty sellaiseen saavutukseen, johon ne pystyvät joille se on helpompi. Lähinnä tämä siis tarkoittaa sitä, että kysymys on monitahoinen, ja vaikka monet epäilemättä voisivatkin ottaa "itseään niskasta kiinni" eivätkä ota jonkinlaisen mukavuudenhalun tai heikon tahdon vuoksi niin toiset taas ovat niin vaikeassa tilanteessa, objektiivisesti, ettei pelkkä epäonnistuminen riitä tälläiseen leimaamiseen. Kuten yleensäkin inhimillisen toiminnan suhteen, ei mustavalkoinen ajattelu toimi tässäkään asiassa.

 

[Dee Snider]

Enoni on juoppo. Tai pultsari/spurgu on oikea nimitys. Koko elämänsä ryypännyt, ihmettelen vaan, että mikä vittu sitä pitää hengissä? Kropasta ei varmaan löydy yhtään sellaista luuta, mikä ei olisi murtunut. Naiset ovat lähteneet yksi toisensa jälkeen, kun ovat kyllästyneet äijän kuiville vetämiseen. Oli nuorempana helvetin komea jätkä, joten naisia riitti. Oli hyvä duuni Outokummussa, jossa vielä pomotkin tekivät kaikkensa auttaakseen kuivilla pysymistä ja olisi varmaan edennyt pomoasteelle itsekin. Mutta ei. Myös äitini, tätini ja varsinkin rakas mummuni ovat tehneet kaikkensa auttaakseen, mutta ei. Umpiluu on umpiluu. On nykyään niin järkyttävä ilmestys, että hyi saatana!

Muistan aina ne hyvät hetket mummulassa, kun eno oli selvinpäin ja pelattiin futista, korttia, grillattiin ja käytiin metsästämässä. Edelleen muistan aina sen, että huomasin välittömästi, kun oli ryypätty. Ei tietysti pikkupoikana oikein täysin käsittänyt, mutta silmät kertoo kaiken, lapsellekin.

Jääräpää on jääräpää. Ei sen päätä ole kukaan kääntänyt ikinä mihinkään suuntaan. En edes tiedä, mitä se lasolia se nykyään vetää. Edellinen muija kuoli(pulsu hänkin), kun oli itse sammunut ja jotkut mustalaiset olivat myyneet niille jotain tappometanolia. Oli sitten aamulla herännyt ja muija oli maannut kuolleena pöydällä. Joutui tietysti itse epäillyksi ja riehui itsensä hullujenhuoneelle muutamaksi kuukaudeksi. Sielläkään ei umpiluuhun tarttunut mitään ja kun pääsi pois, niin eka osoite oli Alko.

Noin ne hommat sitten vaan menee, eikä siinä ole mikään apu auttanut. Ja näitä tarinoita on Suomi täynnä.

 

[cottonmouth]

Vaikuttavathan geenit moniin muihinkin asioihin, eivätkä ne ole sairauksia. Vasen- tai oikeakätisyys, pituus, silmien väri... ja persous viinalle.

Ymmärrän kyllä, että tässä osa puhuu aidasta ja osa sen seipäistä, mutta lähinnähän tässä keskustelussa taidetaan pelata sairauden määritelmällä jonka esim. nimimerkki Krupieeri tuossa aikaisemmin tarjoili. Wikipedian määritelmä on:

fyysisen tai psyykkisen rakenteen tai toiminnan poikkeavuus, joka aiheuttaa yksilölle tai hänen ympäristölleen tilapäistä tai pysyvää haittaa tai toiminnanvajavuutta.

Kyllä minusta persous viinalle eli riippuvuus siitä tuon määritelmän täyttää. Jokaisesta joka viinaa maistaa ei tule juoppoa.

En kuitenkaan usko, että kyseessä olisi joku "riippuvuusgeeni" tai "alkoholismigeeni" - toiset yksinkertaisesti ovat lujatahtoisempia ja kovemmalla luonteella varustettuja.

Toiset uskovat vielä Martti Vainioonkin, mutta hieman ihmettelen kyllä ihan fiksujenkin nimimerkkien taipumusta trivialisoida sisäsyntyinen (siis geenien aiheuttama) merkitys alkoholismiin tämän "lujatahtoisuus"-aspektin taakse. Mistä se tahto lähtee? Miksi toiset ovat fiksumpia kuin toiset, vaikka molemmille vanhemmat tarjoaisivat samoja virikkeitä lapsena ja läksyt tehdään? Miksi joku tuikkaa puukolla puolittaisesta sanasta, kun saman tenuremmin toinen jäsen istuu vaan paikallaan? Miksi toisen on helpompi pistää korkki kiinni, kun toinen polkaisee sen päälle? Geenit, ympäristö ja sattuma määräävät kunkin meistä toimintaa, halusi sitä tai ei. Ihmettelen vain miksi sitä, että se oma päätös voikin olla vain oikein osunut välittäjäaineiden coctail, on omakohtaisesti niin vaikea myöntää. Tai näin nyt itse asian näen.

 

[ms.qvist]

Se vaan on vaikeaa mieltää sairaudeksi, kun juominen kuitenkin on itsestä kiinni. Joo, perintötekijät jne. mutta silti, edelleen, kukaan ei sitä viinaa kurkuusi kaada. Tai sitten voidaan tehdä makeanhimosta tai vaikka nikotiinikoukustakin sairauksia. Vähän on mutkat suoriksi-malli, myönnän.

Jos riippuvuusherkkyys (onko tommosta sanaa edes?) tulee äidinmaidossa, niin juoppojen ei pitäisi olla yksin jalustallaan, vaan sinne pitäisi nostaa myös kaikki narkkarit.

...

Onko tyhmyyskin sitten sairaus?

Väännetään nyt vielä kertaalleen - virallisesti alkoholismi on sairaus (samalla tavalla kuin moni muu riippuvuussairaus). Jos/kun alkoholismin taustalta löytyy geenien tai aivotoiminnan "virhe" niin ei enää voida pelkästään kutsua tilannetta itseaiheutetuksi ongelmaksi vaan kyseessä on ns. sisäsyntyinen ongelma - vastaavasti kaikilla alkoholisteilla taustalla ei ole sisäsyntyinen ongelma vaan heillä syyt ovat muut - mallioppiminen, mt-ongelma josta on seurannut alkoholisoituminen, tuurijuoppous mihin ei ole puututtu ja se on sitten edennyt alkoholismin tasolle. Mutta - mikäli taustalla on geenien aiheuttama virhe tai alkoholi vaikuttaa erityisen voimakkaasti dopamiiniin (on mielihyvähormoni) niin altistuminen alkoholismiin voi tapahtua huomaamatta ja henkilön koukuttuminen/addiktoituminen voi olla hyvinkin voimakasta, tällöin ongelma on ns. sisäsyntyinen eli sen syyhyn ei välttämättä voida vaikuttaa mutta seurauksiin kylläkin. Toisaiseksi ei ns. "addiktiogeeniä" voida muokata mutta aivojen välittäjäaineiden muokkaaminen onnistuu ja tällaista hoitoa olisi mahdollista käyttää alkoholistien hoitoon mutta en tiedä kuuluuko se hoitovalikoimaan Suomessa.

On siis aina pidettävä mielessä se, että ongelma voi olla ulkosyntyinen tai vaihtoehtoisesti sisäsyntyinen, jälkimmäiseen on huomattavasti vaikeampi vaikuttaa ja se on huomattavasti ongelmallisempi. Ja jos taustalla on sisäsyntyinen syy on kyse usein sairaudesta, poislukien tietty Evil'in esille nostamat ominaisuudet - kuten kätisyys, silmien väri tms. Mutta diabetes, osa mt-ongelmista tms. kaikki ovat sisäsyntyisiä ja sairauksia.

Kuinka määrittelet tyhmyyden? Ihminen voi olla tyhmä/yksinkertainen ilman, että on sairas mutta vastaavasti ihminen voi olla "tyhmä" tiettyjen geneettisten tai muiden syiden (sairaus tms.) seurauksena - jolloin tyhmyyttä voidaan karusti kuvaten kutsua sairaudeksi. Tosin usein tällaista leimaavuutta vältetään koska sillä ei historiallisesti ole kovinkaan hyvä maine. Ennemminkin monissa tapauksissa puhutaan kromosomivirheistä (Downin oireyhtymä) etc.

vlad.

 

[Trenchtown]

Jos/kun alkoholismin taustalta löytyy geenien tai aivotoiminnan "virhe"

Toivottavasti löytyy, jotta aivojen välittäjäaineiden (dopamiini, serotoniini, substanssi P kai lähinnä) kanssa pelaamalla saataisiin juopot ja varmaan muutkin riippuvaiset kondikseen. Tähän mennessä en ole mieltänyt juoppoutta sairaudeksi enkä niin tee vieläkään, vaikka se olisi sellaiseksi luokiteltukin.

Kuinka määrittelet tyhmyyden?

Tarkoitin tuolla lähinnä sellaisia rassukoita, jotka ajautuvat elämässään ahdinkoon, tekevät vääriä valintoja, yleisesti sellaisia ihmisiä, joilla mikään ei tunnu onnistuvan. Jos Pertsa 15 v. on alkanut autovarkaaksi/pikkurosvoksi, niin tyhmyyttähän se on. Mietin vaan, että kai tuostakin ja hänen myöhemmin tekemistään, samankaltaisista huonoista ja tyhmistä valinnoista syytetään ennemmin kaikkea kasvatuksesta perintötekijöihin, kuin itse Pertsaa ja hänen hölmöyttään/tyhmyyttään.

 

[tant gredulin]

Juoppous on ihan OK, jos juomisestaan ei syyllistä muita. Sitten jos juominen on geenien, vaimon, pomon, maailman, naapurin Ranen tai jonkun muun syy, pistää minulla vihaksi. Trenchtown tuossa peräänkuulutti vastuuta, olen samaa mieltä.

Eivätkös nämä ole nimenomaan juovien ihmisten selityksiä?
Alkoholismi on siitä kummallinen tauti, että vain harva juova ihminen tajuaa sitä sairastavansa. Useimmat vasta raitistuttuaan ymmärtävät mitä 'pakkomielle' tarkoittaa. Ihmiset, jotka omalla tahdonvoimallaan pystyvät kontrolloimaan juomistaan, eivät sairasta alkoholismia. He voivat olla suurkuluttajia tai jopa ongelmajuojia, mutta eivät alkoholisteja. Tämä asia selviää yleensä vasta ruumiinavauksessa - googlatkaa 'Tetrahydrolsoqulnoline' tai THIQ.

Kuinka tuore diagnoosi on masennus? Oliskos parikymmentä vuotta vanha?

 

[Eino_Mies]

Kuinka tuore diagnoosi on masennus? Oliskos parikymmentä vuotta vanha?

Väittäisin, että kyllä depressio on luokiteltu lääketieteessä sairaudeksi vähintään sata vuotta. Tosin hoitomenetelmät ovat ajan saatossa muuttuneet paljonkin. Ainakin tuon parinkymmenen vuoden aikana lääkkeiden käyttö on länsimaissa lisääntynyt hurjasti.

Kun näistä diagnooseista oli puhe, niin joskus vain puhuttiin vanhuudenhöppänästä, muistamattomasta mummosta. Silloin kun ei vielä dementiasta ja Alzheimerista oltu kuultukaan. Samoin jotkut lapset vain olivat villimpiä ja kurittomampia kuin toiset lapset. Eikä kukaan silti puhunut ADHD:sta.

Tätä otsikkoa pitäisi laajentaa muutenkin koskemaan erilaisia riippuvuuksia. Nykyäänhän peliriippuvaisiakin hoidetaan osin samoin menetelmin kuin alkoholisteja. Länsimainen kulttuurimme on täynnä riippuvuuksille altistavia tekijöitä. Vai onko sittenkin kyse vain aivojen kemiasta vai "tahdon voiman" puutteesta? Tyhjentävää vastausta tähän tuskin saadaan koskaan. Mutta oma mielipiteeni on se, että alkoholismi, vakava sellainen on sairaus, josta ei tahdon voimalla parannuta. Samoin kuin ei vakavasta masennuksestakaan.

 

[tant gredulin]

Se vaan on vaikeaa mieltää sairaudeksi, kun juominen kuitenkin on itsestä kiinni. Joo, perintötekijät jne. mutta silti, edelleen, kukaan ei sitä viinaa kurkuusi kaada.

No eihän se nyt noinkaan ole. Perintötekijät on se toinen tekijä, toinen tekijä on se, että myös juomalla tulee juopoksi.

Olet kahdeksan, mutsi ja faijapuoli lähtevät kapakkaan ja jättävät sinut lapsenvahdiksi 1-vuotiaalle. Vanhemmat tulevat kännissä kotiin, faijapuoli ottaa väkisin kun mutsi nukkuu ja tarjoaa hömpsyt sen jälkeen tai sitä ennen. Onko 8-vuotiaalla vapaa tahto ja valinta?

Olet 10-vuotias ja sinulle jätetään pullo 'lapsenvahdiksi' kun jäät yksin kotiin. Mene kysymään 30-vuotiaalta mikset lopettanut - sulla oli vapaa tahto?

Olet 11-vuotias, isobroidi ja sen kaveri juottavat 'just for fun'. Saat pyöriä niiden seurassa, koska olet hauska pikkuveijari pikkukännissä. Joo, vapaa tahto.

Tätä tapahtuu paljon. Mm. insesti on yksi suurimmista ongelmista naisalkoholisteilla - isä, isäpuoli, veli, velipuoli... Hyvissäkin perheissä. Olen kuullut 400-500 tarinaa ja murto-osa on sellaisia, jossa alkoholinkäyttö on alkanut täysi-ikäisenä. Mutta on sellaisiakin, jotka ovat vasta aloittaneet kolmenkympin kieppeissä ja juoneet itsensä viidessä vuodessa spurgukuntoon. Joten alkoholisteissa on eroja - kuten viineissä :)

 

[tant gredulin]

Kun näistä diagnooseista oli puhe, niin joskus vain puhuttiin vanhuudenhöppänästä, muistamattomasta mummosta. Silloin kun ei vielä dementiasta ja Alzheimerista oltu kuultukaan. Samoin jotkut lapset vain olivat villimpiä ja kurittomampia kuin toiset lapset. Eikä kukaan silti puhunut ADHD:sta.

Jossain välissä oli vielä MBD:kin (minimal brain dysfunction). Se on kai nykyään lähinnä oppimishäiriö?

 

[ms.qvist]

Tarkoitin tuolla lähinnä sellaisia rassukoita, jotka ajautuvat elämässään ahdinkoon, tekevät vääriä valintoja, yleisesti sellaisia ihmisiä, joilla mikään ei tunnu onnistuvan. Jos Pertsa 15 v. on alkanut autovarkaaksi/pikkurosvoksi, niin tyhmyyttähän se on. Mietin vaan, että kai tuostakin ja hänen myöhemmin tekemistään, samankaltaisista huonoista ja tyhmistä valinnoista syytetään ennemmin kaikkea kasvatuksesta perintötekijöihin, kuin itse Pertsaa ja hänen hölmöyttään/tyhmyyttään.

Pertsan tapauksessa kyseessä on mukana varmasti tyhmyyttäkin mutta jos hän ei ole saanut kotonaan muuta roolimallia kuin väkivaltasen perhemallin johon kuuluu päihteidenkäyttöä ja holtitonta elämäjää, jossa vanhemmat eivät kanna vastuuta vanhemmuudestaan tms. niin onko odotettavissa muuta kuin samanlainen jälkikasvu? Mitä suurimmalla todennäköisyydellä on - ikävä kyllä. Mutta kaikesta huolimatta myös Pertsan on kannettava vastuu teoistaan, ei hänen vnhempia voi putkaan-linnaan-vankilaan pistää vaan Persta itse jos/kun tilanne niin pitkälle ajautuu. Tällaisissa tapauksissa yhteiskunnan tulisi puuttua tilanteeseen määrätietoisemmin, jotta näitä "pertsoja" ei kasvaisi nyt ja vasta enemmänkin - mitä huonommin yhteiskunta voi niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös "pertsojen" määrä kasvaa. Tästä liene tutkittua tietoakin.

Mutta tämä tästä näin aiheen ohi kirjoitettuna.

vlad.

 

[tant gredulin]

Toivottavasti löytyy, jotta aivojen välittäjäaineiden (dopamiini, serotoniini, substanssi P kai lähinnä) kanssa pelaamalla saataisiin juopot ja varmaan muutkin riippuvaiset kondikseen. Tähän mennessä en ole mieltänyt juoppoutta sairaudeksi enkä niin tee vieläkään, vaikka se olisi sellaiseksi luokiteltukin.

Tätähän me varmaan kaikki toivomme, koska muutoin terveydenhuoltomme on kusessa 10-15 vuoden kuluttua... Ongelmajuojahan 'tartuttaa' n. kymmenen läheistään joko läheisriippuvuuteen tai itse juovaksi, joten tämä ongelma koskee hyvin suurta osaa suomalaisista. Toki kaikilla on oikeus mielipiteeseensä, mutta voi se jonkun suurkuluttajan hengen joskus säästääkin, jos itse ymmärtää olleensa sairas eikä 'selkärangaton paskiainen'. Tällä palstalla ei tietenkään ole ketään selkärangatonta, paskiaista tai läheisriippuvuudesta kärsivää. Köh.

Ja vieläkin muistuttaisin alkoholin käytön ensimmäisestä fysiologisesta vauriosta - se tapahtuu aivoissa, ennen mitään muuta (maksa-arvot yms) oiretta. Joku tuolla aikaisemmin kommentoikin aivan aiheesta, että alkoholi on liuotin.

 

[Trenchtown]

Samoin jotkut lapset vain olivat villimpiä ja kurittomampia kuin toiset lapset. Eikä kukaan silti puhunut ADHD:sta.

Totta ja hyvin pärjättiin, eikö? Tämä saattaa nostaa useammatkin karvat pystyyn, mutta en oikein osaa mieltää tuotakaan oikeastaan sairaudeksi, vaikka siitä toki on olemassa tutkimustietoa ja lääketieteellistä faktaa. Mutta mistä se on yhtäkkiä tullut, tuo niin sanottu sairaus? Minä olin erittäin vilkas ja moneen pahaan ehtivä lapsi, olin oppimisongelmainen ja häiriköin luokalla oikeastaan koko peruskoulun ajan. Silti olen tyytyväinen, ettei minulle koskaan ole syötetty venlafaksiinia tai vaikkapa dekstroamfetamiinia.

Kai minä olin sitten sairas, mutta olen onnellinen, ettei se silloin ollut sairaus, vaan pojat oli poikia. Ja jos joku haluaa kysyä, että entäs ne ihmiset joita toimillani häiritsin, häiriköin tai kiusasin, niin olen kyllä useammallekin "kohteelle" pahoitellut myöhemmin käytöstäni. Mutta jos sille tielle lähdetään, niin kohta syötetään sellaiset mömmöt kaikille, ettei kukaan häiritse sen kummemmin kuin puhu kenellekään. Noh, keskittyvät ainakin.

Ja ennen kuin joku kehottaa vetämään varsilenkkarit jalkaan, kasvattamaan takatukan ja hyppäämään aikakoneeseen, niin haluan todeta, että ei tuo ole mitään nostalgista kaipuuta kultaisiin lapsuusvuosiin. Fakta kuitenkin on, että silloin pärjättiin ihan hyvin, vaikka kukaan ei ollut kuullutkaan ADHD:stä. Jos se on sairaus, niin eikö se ole sitä sitten ollut aina? Vai tuoko lääketieteen kehitys mahdollisuuden luokitella ihminen sairaaksi? Vuonna -81 se oli vaan vilkas lapsi, jonka "ruotuun laittamiseen" löytyi lähes poikkeuksetta keinot, ilman lääkkeitä. Vuonna 2009:

"Joo, siis ei meidän Tauno-Liisa ole mitenkään erityisen pahatapainen, raukka pieni ei muuta voi, kun sillä on kato toi ADHD. No niin Tane, tuus alas sieltä verhoista ja tule ottamaan lääkkeesi."

Olet kahdeksan...Tätä tapahtuu paljon. Mm. insesti on yksi suurimmista ongelmista naisalkoholisteilla.

Ikävän kuuloista tarinaa, enkä ole kieltämässä sitä, etteikö tuollaista tai vaikka vähän kesympääkin läpikäynyt ihminen löytäisi pullosta tai piikistä lohtua. Omakohtaisesta kokemuksesta tiedän, että päihteet turruttavat kipua varsin hyvin. Jos on läpikäynyt tuollaisen kuvailemasi lapsuuden/nuoruuden, on tavallaan ymmärrettävää, että ihminen ei jaksa välittää mistään vaan mieluummin juo kivun pois. Lääkkeillä/viinalla/huumeilla olon saa paremmaksi. Toiset keinot ovat vaarallisempia kuin toiset, jotkut päihteet vievät kivun pois paremmin kuin toiset.

Onko tuosta insestistä alkoholistinaisien yhtenä suurimmista ongelmista jotain tutkimustietoa, faktaa siis? Paskoja asioita tapahtuu, sitä en kiellä, mutta yksi suurimmista ongelmista? Kuulostaa hurjalta. Tietenkin se, kuinka monta ongelmaa haluaa määritellä "suurimmaksi" on ihan ihmisestä kiinni. Ja siltikin, edelleen, viina on mielestäni keino turruttaa kipu, mutta halua sen juomiseen en miellä sairaudeksi.

Joku tuolla aikaisemmin kommentoikin aivan aiheesta, että alkoholi on liuotin.

Taisin olla minä. Faktaahan on, että alkoholin sijasta kansan laillisena päihteenä voisi hyvin olla joku terveelle vähemmän vaarallinenkin päihde. Alkoholi aiheuttaa väkivaltaa ja tappaa ihmisiä,. Esimerkiksi lempilapseni kannabis ei tee kumpaakaan. Muitakin miedompia päihteitä on olemassa. Alkoholi on yksi pahimmista, mutta sitä saa jokainen Tahvo Tavantallaaja kipaista pitkäripaisesta niin paljon kuin rahoillaan pystyy hankkimaan.

 

[mjr]

Totta ja hyvin pärjättiin, eikö? Tämä saattaa nostaa useammatkin karvat pystyyn, mutta en oikein osaa mieltää tuotakaan oikeastaan sairaudeksi, vaikka siitä toki on olemassa tutkimustietoa ja lääketieteellistä faktaa. Mutta mistä se on yhtäkkiä tullut, tuo niin sanottu sairaus? Minä olin erittäin vilkas ja moneen pahaan ehtivä lapsi, olin oppimisongelmainen ja häiriköin luokalla oikeastaan koko peruskoulun ajan. Silti olen tyytyväinen, ettei minulle koskaan ole syötetty venlafaksiinia tai vaikkapa dekstroamfetamiinia.

Ketkä pärjäsivät, ketkä eivät. Aiemmin ei ollut harmainta aavistustakaan likinäköisyyden syistä eikä keinoja sen korjaamiseen. Epäilemättä ajateltiin syytä noituudeksi tai jumalan rangaistukseksi tai vaan että tämä henkilö nyt oli huonompi näkemään. Ja silti pärjättiin. Jos tutkimuksessa todetaan, että kysymyksessä on fysiologinen tekijä, ja jos sitä pystytään lääketieteellisellä hoidolla parantamaan tai lievittämään niin miksi ihmeessä ei pitäisi? Varmasti on myös niin, että nykyaikana (kuten kaikkina aikoina) ihmisluonto on taipuvainen päästämään itsensä liian helpolla - ehkä nykyään myös on trendikästä löytää lääketieteellinen syy vähäisinkiin ja aivan normaalielämään kuuluviin ongelmiin. Esimerkiksi lievää alakuloa saatetaan mahtipontisesti pitää depressiona tai lievää, normaalia yliaktiivisuutta ADHD:na. Tämä ei muuta sitä tosiseikkaa, että vaikea masennus on äärimmäisen vaikea sairaus tai että vakavassa ADHD:ssä saattaa lääkitys olla huomattavan tehokas lievityskeino. Ei pitäisi heittää lasta pesuveden mukana pois.

 

[Rod Weary]

Miksi nämä päihderiippuvuusketjut menevät aina ennemmin tai myöhemmin juupaseipäsleikiksi siitä, onko riippuvuus sairaus vai ei? Ettekö voisi edes kerran elämässänne sivuuttaa tämän ikuisuuskysymyksen ja jatkaa melko mielenkiintoisen aiheen käsittelyä? Vai onko tuo kinaaminen riippuvuutta aiheuttava sairaus? Siinä tapauksessa: jatkakaa.

 

[Nauha]

Alkoholi on yksi pahimmista, mutta sitä saa jokainen Tahvo Tavantallaaja kipaista pitkäripaisesta niin paljon kuin rahoillaan pystyy hankkimaan.

BBC Horizon on listannut 20 vaarallisinta päihdettä, ja alkoholi on sillä listalla sijalla 5, eli todellakin yksi pahimmista. Muistaakseni tästä aiheesta on tullut Suomessakin vähän aikaa sitten dokumentti, jossa käsiteltiin näitä. Siinä todettiin, että jos alkoholi keksittäisiin nyt, se ei todellakaan olisi sallittu. Se on kyllä helppo uskoa, sillä alkoholilla on paljon haittoja yksilölle ja yhteiskunnalle. Siitä vain on tullut melkeinpä ympäri maailmaa hyväksytty juttu ja Suomessakin puolipakollinen. Linkki sivustolle, jossa näkyy listaus.

Itse en päihteitä käytä, lukuunottamatta tuota viidenneksi vaarallisinta toisinaan, enkä silloinkaan tykkää vetää päätä täyteen. Suvustanikaan ei onneksi löydy päihderiippuvaisia. Olisi aivan kauheaa katsella, jos esimerkiksi oma isä, äiti, sisko tai veli olisi koko ajan pullossa kiinni. Muidenkin tarinat omien perheenjäsentensä päihderiippuvuuksista saa olon vaikeaksi.

 

[Trenchtown]

Ei pitäisi heittää lasta pesuveden mukana pois.

Olet oikeassa, ei pitäisi ei. Oma maailmankuvani on toisinaan ihan liian mustavalkoinen, eikä niiden näkemysten esittäminen totuutena kai ole sitä parasta mahdollista keskustelua. Tapanani on myös kärjistää, joskus jopa provosoida, jos se nyt tästä ketjusta ei ole jo kaikille tullut selväksi.

Ettekö voisi edes kerran elämässänne sivuuttaa tämän ikuisuuskysymyksen ja jatkaa melko mielenkiintoisen aiheen käsittelyä?

Niin varmaankin pitäisi, omalta osaltani aloitan sen nyt. Ihan juupaseipäsleikiksi en tätä keskustelua sanoisi, mutta voi olla, että se vaikuttaa mielenkiintoisemmalta kirjoittajan itsensä, eli ainakin yours trulyn mielestä. Varmaan muidenkin, jotka aiheesta vääntävät. Meikäläisen näkemyksiä ei hevin muuteta, vaikka ymmärrän kyllä muidenkin pointit. Anyhow, ohut OT loppuu ainakin minun osaltani nyt.

Uskoisin, että päihderiippuvaisten määrä on kasvussa koko ajan, tosin mitään tutkimustietoa mulla ei ole tästä esittää. Asiaa eivät auta yhtään aiemmassa viestissä mainitsemani, holtittomasti respoja kirjoittavat (pääasiassa) yksityislääkärit. Lääkkeidenmääräämisoikeutta voidaan rajoittaa, mutta miksi tuollaista moraalitonta toimintaa harrastavat lekurit eivät menetä lääkärilupakirjaansa, tai miksi sitä sitten kutsutaankin? Tuo kertomani esimerkki on sanasta sanaan totta, vaikka uskomattomalta kuulostaakin. Onko muilla eri puolella Suomea vastaavanlaisia kokemuksia?

 

[Evil]

Miksi nämä päihderiippuvuusketjut menevät aina ennemmin tai myöhemmin juupaseipäsleikiksi siitä, onko riippuvuus sairaus vai ei?

Miksi ylipäätään asioista kiistellään? Siksi, että kanssani eri mieltä olevat eivät ymmärrä/myönnä itselleen olevansa väärässä!

BBC Horizon on listannut 20 vaarallisinta päihdettä, ja alkoholi on sillä listalla sijalla 5, eli todellakin yksi pahimmista. Muistaakseni tästä aiheesta on tullut Suomessakin vähän aikaa sitten dokumentti, jossa käsiteltiin näitä. Siinä todettiin, että jos alkoholi keksittäisiin nyt, se ei todellakaan olisi sallittu.

Tuskinpa olisi sallittu. Ei varmaan olisi kahvikaan. Vaikkei sinällään kyse ole vaarallisesta aineesta (verrattuna alkoholiin ja muihin huumaaviin tuotteisiin), on kahvi kuitenkin voimakasta riippuvuutta aiheuttava piriste. Tämän palstan lukijoista suurella osalla lienee omakohtaisia kokemuksia.

Nikotiiniakaan tuskin sallittaisiin. Joskus jostain luin tutkimustuloksen/väitteen, että tupakista olisi hankalampi päästä eroon kuin monista huumeiksi luokiteltavista aineista. Jos joku muistaa nähneensä saman väittämän, voinee kertoa lisää kun en todellakaan kykene palauttamaan mieleeni enempää aiheesta.

miksi tuollaista moraalitonta toimintaa harrastavat lekurit eivät menetä lääkärilupakirjaansa, tai miksi sitä sitten kutsutaankin? Tuo kertomani esimerkki on sanasta sanaan totta, vaikka uskomattomalta kuulostaakin. Onko muilla eri puolella Suomea vastaavanlaisia kokemuksia?

Kyllä monet lääkärit ovat menettäneet vähemmästäkin. Varsinaisia kokemuksia aiheesta ei ole, mutta lehdistä olen saanut lukea silloin tällöin lääkärien edesottamuksista. Ei siitä pitkäkään aika ole kun joku välskäri tuomittiin ihan linnaan jostain morfiinisysteemeistä... Tätäkään en muista tarkemmin.

Mites se nyt niin pätkii...

 

[Freddie Freeloader]

Kannanpa minäkin lyhyesti korteni kekoon tähän ketjuun, jonkun verran kokemusta päihteistä, rauhoittavista ja mielialalääkkeistä elämäni varrella keränneenä.

Minulle avautui vasta hiljattain, että päihderiippuvuus ei ole geneettistä eikä sairaus sen enempää kuin tahdonvoiman asiakaan. Päihderiippuvuuden aiheuttaa riippuvuutta aiheuttava aine, ei mikään muu. Kaikki ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla tässä asiassa. Kullakin on sitten elämänsä varrella omat yksilölliset ulkoiset ja sisäiset olosuhteet, jotka saavat aikaan päihteiden käytön aloittamisen ja riippuvuuden syntymisen.

Jokaiselle, joka haluaa ymmärtää päihderiippuvuuttaan, sen syntymekanismia ja etenemistä suosittelen luettavaksi Allen Carrin kirjaa "Easy Way To Control Alcohol". Omalla kohdallani käytin alkoholia ensimmäisen kerran kuusitoistavuotiaana ja jäin välittömästi koukkuun henkisesti. En toki ryhtynyt samantien juomaan päivittäin, koska ulkoiset olosuhteet eivät sitä mahdollistaneet. Nyt lähes 25 vuotta myöhemmin olen jo pitemmän aikaa juonut liki päivittäin, tähän saakka. Luettuani tuon kirjan juominen loppui kuin seinään. Siihen ei yksinkertaisesti ole enää mitään syytä.

Kysymys "Kuinka kauan aiot olla juomatta?" on sisällöllisesti minulle suunnilleen sama kuin kysymys "Kuinka kauan aiot olla lyömättä itseäsi vasaralla peukaloon?". Varmaan joskus se tulee tapahtumaan mutta en odota sitä eikä minun ei todellakaan tarvitse käyttää tahdonvoimaa ollakseni lyömättä itseäni peukaloon.

 

[Ruutiveijari]

Tuskinpa olisi sallittu. Ei varmaan olisi kahvikaan. Vaikkei sinällään kyse ole vaarallisesta aineesta (verrattuna alkoholiin ja muihin huumaaviin tuotteisiin), on kahvi kuitenkin voimakasta riippuvuutta aiheuttava piriste.

Myös suuri osa vanhoista lääkkeistä olisi jäänyt sallimatta, kuten aspiriini. Se on vatsalle erityisen epäystävällinen lääke, mutta on saavuttanut legendan aseman joka pitää sen markkinoilla. Se voi myös aiheuttaa haimasyöpää sekä vahingoittaa munuaisia.

Jos alkoholia ei olisi sallittu, käytettäisiin väärin jotain muuta päihdettä. Sitä käytettäisiin liikaa ja siitä kehitettäisiin haitallisempia versioita markkinoille. Sellainen ihminen vain on.

 

[Evil]

Jokaiselle, joka haluaa ymmärtää päihderiippuvuuttaan, sen syntymekanismia ja etenemistä suosittelen luettavaksi Allen Carrin kirjaa "Easy Way To Control Alcohol".

Luettuani tuon kirjan juominen loppui kuin seinään. Siihen ei yksinkertaisesti ole enää mitään syytä.

Kiitokset vinkistä, tajuanpahan jättää lukematta. Minä haluan juoda alkoholia silloin tällöin ja kuvitella siihen olevan syy. Mikä milloinkin, vaikka rentoutuminen. Riippuvuutta en pelkää; elämässäni on riittävästi sisältöä muutenkin ja olen mukavasti riippuvainen monista tähän ketjuun kuulumattomista asioista. Voisi kai sanoa etten täytä alkoholilla mitään tyhjiötä elämässäni, koska sellaista ei ole. Välillä vain voitelen elämäni pintaa vähäsen.

 

[Freddie Freeloader]

Kiitokset vinkistä, tajuanpahan jättää lukematta. Minä haluan juoda alkoholia silloin tällöin ja kuvitella siihen olevan syy. Mikä milloinkin, vaikka rentoutuminen. Riippuvuutta en pelkää; elämässäni on riittävästi sisältöä muutenkin ja olen mukavasti riippuvainen monista tähän ketjuun kuulumattomista asioista. Voisi kai sanoa etten täytä alkoholilla mitään tyhjiötä elämässäni, koska sellaista ei ole. Välillä vain voitelen elämäni pintaa vähäsen.

Älä toki lue jos et koe tarpeelliseksi, silloinhan se on turhaa ajanhukkaa. Sittenhän asiat on mallillaan jos elämässä on riittävästi sisältöä niin ettei tarvitse lähteä viinan kanssa alamäkeen.

Luulen kuitenkin että tätäkin ketjua silmäilee moni kaltaiseni, joka saattaisi kokea tuon kirjan lukemisen tarpeelliseksi.