Ei ole Soulfly eikä nykyinen Sepultura sitä mitä Sepultura oli Chaos A.D.:n (parhaita metallilevyjä koskaan) aikoihin, mutta Max Cavalera oli tänään taas hyvässä vedossa ja kyllä heiltä nyt muutama hyvä biisikin löytyy.
Blackest Fuckin' Sabbath!
Aika 1:1 oli tuon BigRedBobin settilistan kanssa. Ei siis kauhean pitkä, about 1,5 tuntia, mutta...
Haukutaan ensin vaikka tällaisena iltana tulisi välttää negatiivisuutta.
Vituttaa yli kaiken lippujen kaupittelijat. Muutama saatanan nekipaakari tarpoo iso kasa lippuja vastaan ennen keikkaa. Varmaan ihan vahingossa sattuivat viemään muutamalta kymmeneltä oikealta fanilta nuokin paskat lipun, ahneet kusipäät.
Toisekseen, Jaffa-Areenalle oli taas tullut porukkaa tosi mielessä. Perk~hele lähdetään kesken Into the Voidin tai varsinkin Black Sabbathin aikana juoksemaan niitä portaita kaljalle tai vessaan tai johonkin, kesken biisin. Pyhien biisien aikana! Sitten kun se Paranoid on ainoa biisi mikä tiedetään juostaan takaisin. Kannattaako sinne keikalle edes lähteä jos ei kerran maistu The Wizard. Mitä ne oikein odotti? Sharonia lavalle?
Noh, eivät onnistuneet pilaamaan loistavaa iltaa silti. Olisin halunnut olla toki siinä kentällä mutta...
Ozzy jaksoi! Apinahypyt, yleisön kastelu, Tonyn palvominen, Billin nimen huudattaminen, ja per~zekin vilahti pikaisesti. "We love you all!"
Mutta ennen kaikkea laulu kulki hyvin, muutaman kerran taisivat sanat unohtua mutta kukas noita jota tikulla silmään, kuulosti hel~wetin hyvältä. Ainoa todella hyvä heavy metal-laulaja koskaan, edelleen. Iloinen, sympaattinen, karismaattinen, mutta ennenkaikkea erittäin persoonallinen ja tiukka ääni, omassa luokassaan.
Dirty Women. En ole ikinä ollut biisin suurin fani, mutta Tonyn kitarointi kuulosti erityisen upealta kyseisessä biisissä. Kritiikkiä Tonylle siitä että vain kiusasi Symptom Of The Universella ja Sabbath Bloody Sabbathilla, olisivat nyt antaneet mennä koko biisin! Raskaiden riffien kuningas ei pettänyt.
Geezer on hieman vanhentunut ulkonäöltään mutta edelleen aliarvostettu, mies kuitenkin kirjoitti valtaosan etenkin myöhempien levyjen lyriikoistakin. Rytmiryhmä.
Bill Ward. Etenkin War Pigs soi aivan hel~wetin raskaasti. Mah~tawaa...todella upeaa...päässyt yli ongelmistaan ja soitto kulkee. Minulle Keith Moonin ohella ainoa rockrumpali joka edes paikoittain pystyy haastamaan Gonzo Bonhamin valta-asemaa kaikkien aikojen kuninkaana.
Parhaiten maistuivat biiseistä War Pigs, Black Sabbath, Children Of the Grave, Fairies Wear Boots ja etenkin The Wizard, jossa Ozzy vetää ilmeisesti tämän kiertueen konserteissa ensi kertaa koskaan ne upeat huuliharppuosuudet! En tule ikinä unohtamaan tätä iltaa enkä varsinkaan tuota biisiä.
Nyt tekis mieli yhtä viskiä jäillä! Taidan hakea kaapista. On meinaan edelleen sellainen bändi josta saa nykyjampat unel~moijah!!!
"Misty morning, clouds in the sky
Without warning, the wizard walks by
Casting his shadow, weaving his spell
Funny clothes, tinkling bell
Never talking
Just keeps walking
spreading his magic
Evil power disappears
Demons worry when the wizard is near
He turns tears into joy
Everyone's happy when the wizard walks by
Never talking
Just keeps walking
spreading his magic
Sun is shining, clouds have gone by
All the people give a happy sigh
He has passed by, giving his sign
Left all the people feeling so fine
Never talking
Just keeps walking
spreading his magic..."