Ovatko kirkkoon kuuluvat pelkureita?

[Valioyksilö]

Oman mieltymysalueen ulkopuolinen ajattelu tai toiminta mielletään mielisairaudeksi.

Eli sun mielestä on ihan ok, että vaikkapa pedofilia dekriminalisoitaisiin, eikä lastentarhan portilla runkkaaminen, pedofiilin henkisen ja seksuaalisen sisällön lisäämiseksi, hiertäisi sun sandaalia, koska sehän on vain sinun mieltymysalueen ulkopuolista toimintaa tai ajattelua, ei mielisairautta(ko)?

 

[Hemingway]

Tässä on esimerkki Raamattu-uskollisille ihmisille tyypillisestä ajattelutyylistä. Tämän kirjoittaja on (korkeakoulutettu) pappi ja ilmeisesti tuleva matematiikan opettaja.

En tiedä, onko tahdikasta lainata kirjoitus tänne, mutta kirjoitus edustaa minusta niin hyvin sitä fiksujen Raamattu-uskollisten ihmisten perusvirettä, että se kannattaa esimerkkinä jakaa.

"Tässäkin on viisaus. Nimittäin, kun varotaan "hengellistämästä" asioita, saatetaan mennä täyteen rationalismiin ja kokonaan kieltää henkivaltojen vaikutus ihmisen käyttäytymiseen ja kuvitella, että ihmisen mieli olisi immuuni tällaisille vaikutteille. On kuitenkin erittäin tarkkaa huomata, että henget voivat kiusata kristittyä ilman, että tuo ihminen on riivattu. Eihän Herrammekaan hyvänen aika ollut riivattu, kun perkele häntä ahdisti! Siksi on sekä teologisesti että pastoraalisesti tuhoisaa alkaa ajamaan näitä henkiä ulos ihmisestä ikään kuin ne olisivat saaneet kristityn haltuunsa. Sen sijaan on nähdäkseni aivan oikein ja hyödyllistä opettaa, että jos kristitty tuntee outoja kiusauksia, niitä kannattaa vain määrätietoisesti uskossa vastustaa ja olla niitä säikähtämättä.

Esimerkki tällaisesta kiusauksesta tai pikemminkin demonisesta härnäämisestä on sellainen, josta oli alkufoorumilla puhetta ja josta on puhetta myös nunna Kristodulin kokoamassa mainiossa kirjassa, jonka nimeä en muista, nimittäin ehtoolliselle valmistautuvan mieleen tulevat rivot tai rienaavat mielikuvat. Vaikka voin keksiä psykologisiakin selityksiä moisille, niin olen melko vakuuttunut, että kyse on henkivaltojen ahdistuksesta ja jos sen sellaiseksi tunnistaa, niin sitä ei tarvitse säikähtää ja sen voi nopeasti ohittaa. Muunkinlaisia on, esimerkiksi juuri herjaavia ja itseinhoisia ajatuksia ym."

 

[VT]

Kuitenkin, uskaltaisin väittää, että ne jotka eroaa kirkosta on keskim. tiedostavammalla kannalla, eli ovat pohtineet uskonnon merkitystä elämässään ja kirkon tarpeellisuutta.!

Se onkin todella tiedostavaa, kun eroaa kirkosta a) Päivi Räsäsen tai muun yksittäisen kristillisen hahmon lauottua jotain typerää tai b) laskettuaan, kuinka paljon maksaa kirkollisveroa vuodessa. Nämä kaksi ryhmää taitavat nykyään kuitenkin olla määrällisesti ne isoimmat.

Niin ja itsehän en eroa kirkosta sen takia, että en halua leimautua kommunistiksi. Syytä myös huomata, että suomalainen kristillisyys on erilaista kuin esim. katolilaisissa maissa eikä se tee luterilaisista sen huonompia, että ei käydä kirkossa tai lueta raamattua eikä rukoilla samassa mittakaavassa.

 

[Gags]

Niin ja itsehän en eroa kirkosta sen takia, että en halua leimautua kommunistiksi.

En välttämättä koe kirkosta eroamista sinun laillasi kommunistiseksi teoksi, mutta en myöskään eroa kirkosta tällä haavaa ihan puhtaasti sen takia, että se on niin helvetin trendikästä nykyään.

 

[Toejoen Veikko]

Silti asiat on voitava todeta niin kuin ne tosiasioiden valossa näyttävät olevan.

Olen samaa mieltä. Vastauksessani Migronille toin esiin tilastoja.

Tosiasioiden valossa näyttää mielestäni myös siltä, että suomalaisille oli parempi vaihtoehto kasvaa kohtalaisen luterilaisessa maassa verrattuna tänne pakolla tyrkytettyyn kommunistiseen järjestelmään. Kommunistisen järjestelmän vaikutuksia ihmiseen on Suomessakin havaittavissa viljalti, jos lyöttäytyy juttusille tuollaisten +35-vuotiaiden venäläisten tai virolaisten kanssa.
Suosittelen esim. ekskursiota jollekin rakennustyömaalle.

 

[Hemingway]

Tosiasioiden valossa näyttää mielestäni myös siltä, että suomalaisille oli parempi vaihtoehto kasvaa kohtalaisen luterilaisessa maassa verrattuna tänne pakolla tyrkytettyyn kommunistiseen järjestelmään.

Kannatat siis järjestelmän perustaksi mielisairautta (luterilaisuus). Oletko varma, ettei rationaalisempia vaihtoehtoja ole? Ihanko oikeasti tahdot opettaa lapsille todellisuuden, jossa syöpä parannetaan henkivoimia rukoilemalla?

 

[Toejoen Veikko]

Kannatat siis järjestelmän perustaksi mielisairautta (luterilaisuus).

Kyse ei ole siitä, mitä kannatan. Kyse on siitä, mikä on kokemukseni mukaan ilmeistä. En tahdo opettaa lapsille, että syöpä parannetaan rukoilemalla, mutten myöskään halua opettaa lapsille, että "mikä on naapurisi on myös sinun". Ennen kuin laajemmin julistan kannattamisen arvoiseksi asiaksi ihmisen tyhjentämistä luterilaisuudesta haluaisin punnita niitä vaihtoehtoja, millä ihmisen tulisi tuo tyhjiö täyttää.

 

[Maglor]

Kannatat siis järjestelmän perustaksi mielisairautta (luterilaisuus). Oletko varma, ettei rationaalisempia vaihtoehtoja ole? Ihanko oikeasti tahdot opettaa lapsille todellisuuden, jossa syöpä parannetaan henkivoimia rukoilemalla?

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että millä tavalla luterilaisuus (tai uskonto ylipäätään) on mielisairaus? Onko kyse uskosta prosessina vai uskosta henkiolentoon?

Ei, kirkkoon kuuluminen ei ole pelkuruutta. Hemingwayn kaltaisten ehdottomuuksien laukojista katsottuna kirkkoon kuuluminen ilmentää aikamoista rohkeutta. Se, että nimimerkki itse pitää itseään selväjärkisenä ei kerro juuri mitään. Eikös Kauniissa mielessä sanottu, että "hullut eivät tiedä olevansa hulluja. Heille heisän oma maailmansa on todellisuutta."

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kannatat siis järjestelmän perustaksi mielisairautta (luterilaisuus). Oletko varma, ettei rationaalisempia vaihtoehtoja ole? Ihanko oikeasti tahdot opettaa lapsille todellisuuden, jossa syöpä parannetaan henkivoimia rukoilemalla?

Vaikka kysymys oli Veikolle osoitettu, niin kommentoin siltä osin etteivät nuo asiat ole noin mustavalkoisesti toistensa vastakohtia tai vaihtoehtoja toisilleen. En ole kirkon jäsen ja kritisoin toisinaan kirkkoa voimakkaastikin, mutta en silti näe kirkkoa tai kirkon kaikkea yhteiskuntaan tuomaa vaikutusta puhtaan negatiivisena.

Viime sukupolvien aikana ja erityisesti uskonnonvapauden myötä Suomessa on ollut uskonnollisessa mielessä melko vapaat oltavat, siis mitä luterilaisen kirkon otteeseen kansasta tulee. Joskus satoja vuosia sitten on voinut olla eri tilanne, mutta koska edellä viitattiin kommunismiin, niin tarkastelua varten kannattaa peruuttaa korkeintaan vuoteen 1848 saakka (kommunistinen manifesti). 1800-luvun puolivälistä lähtien alkavan jakson alkupuolella kirkon vaikutus yhteiskunnan toimintaan oli tietenkin aivan toista luokkaa kuin meidän aikanamme, mutta sosialististen yhteiskuntien kaltaista totalitarismia, yhden totuuden edellyttämistä ja kansalaisten valvontaa kirkko ei ole tällä ajanjaksolla toteuttanut. Kauan sitten kirkko on toki kontrolloinut jäseniään (= ketä hyvänsä) seuraamalla esimerkiksi ihmisten kirkossakäyntejä ja varsinkin niiden puuttumista. Kuitenkaan 1850-luvulta eteenpäin tapahtuvassa tarkastelussa luterilaisen kirkon merkitystä yhteiskunnalle ei voi mitenkään rinnastaa sen enempää kommunismiin / sosialistisiin yhteiskuntiin tai muihinkaan totalitaristisiin yhteiskuntakokeiluihin.

Mielisairauksissa harhat syrjäyttävät todellisuuden. Ehkä uskonnollisissa kokemuksissa voi joiltakin osin olla kysymys tämänkaltaisista harhoista, mutta tuskinpa tällaisia kokemuksia on kovinkaan suurella osalla luterilaisen kirkon jäsenistä. En usko että on monilla heistäkään, jotka osallistuvat aktiivisesti kirkon toimintaan ja pitävät itseään aivan perustellusti vakaumuksellisina kristittyinä.

 

[Hemingway]

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että millä tavalla luterilaisuus (tai uskonto ylipäätään) on mielisairaus?

Uskovat kokevat harhoja. Kiistätkö tämän väitteen? Jos et, niin kerro, miten Jumala voidaan todentaa mittaamalla.

 

[Hemingway]

mutten myöskään halua opettaa lapsille, että "mikä on naapurisi on myös sinun".

Mitäs luterilaisuuteen avaimellisesti liittyvä Jeesus opetti? Sun kirjoituksistasi ei mitenkään saa sellaista kuvaa, että olisit Jeesus-fani, vaikka juuri Jeesus on luterilaisuuden keskiössä. Ethän sinä tahdo auttaa edes harvoja, saati että antaisit heille omastasi kunnes heillä on yhtä paljon kuin sinulla.

"Hän vastasi ja sanoi heille: "Jolla on kaksi ihokasta, antakoon toisen sille, joka on ilman; ja jolla on ruokaa, tehköön samoin."

 

[Maglor]

Uskovat kokevat harhoja. Kiistätkö tämän väitteen? Jos et, niin kerro, miten Jumala voidaan todentaa mittaamalla.

Mittaamalla fyysisiä ilmiöitä vai ihmisten subjektiivisia kokemuksia? Muistettakoon myös se, ettei Jumalaa voi todentaa olemattomaksi. Sitten kun taas lähdetään "harhojen" tielle, niin mikä on kantasi kommunistien ja libertaarien esittämiin yhteiskuntateorioihin? Haluaisin siis, että täsmentäisit, mikä mielestäsi on "harhaa". Tarkentaisitko myö "uskovien" käsitettä? Ovatko uskovat nimenomaan uskonnollisesti uskovia vai riittääkö usko Sapkon liiganousuun? Tapahtumaan, jossa uskoakseni Hemingwaykin voisi kokea liikahduksen rationaalisessa sielussaan.

 

[Hemingway]

Haluaisin siis, että täsmentäisit, mikä mielestäsi on "harhaa".

Se, että tuntee kokemuksessaan henkiolennon, joka ohjaa, opettaa, neuvoo ja joka vastaa rukouksiin. Lue noita edellisiä viestejäni.

Tämä on kääpiöllekin.

Nuo teidän epäilyksenne johtuvat siitä, että ette yksinkertaisesti tunne kristillistä kulttuuria. Siellä ihan oikeasti uskotaan henkimaailman olemassa oloon. Te kuvittelette suomalaisen kristillisyyden olevan pelkästään tapakulttuuria, mutta se ei ole. Sen kova ydin koostuu harhaisista.

Tutustukaa ihmeessä tähän suomea puhuvaan demoniin.

"Joku kyseli tällä palstalla onko demoneita olemassa ? Ikävä kyllä niitä on, tuossa linkissä Jorma Finnilä kertoo tapauksen, missä demoni, puhui miehen suulla selkeää Suomenkieltä, vaikka itse mies ei osannut sanakaan Suomea."

TV7 Isännän pöydässä - Vieraana Jorma Finnilä

 

[Toejoen Veikko]

Mitäs luterilaisuuteen avaimellisesti liittyvä Jeesus opetti?

"Mikä on minun on myös sinun."

Sun kirjoituksistasi ei mitenkään saa sellaista kuvaa, että olisit Jeesus-fani

Olet muodostanut kirjoituksistani tuon osalta oikean kuvan; en ole Jeesus-fani.

Ethän sinä tahdo auttaa edes harvoja, saati että antaisit heille omastasi kunnes heillä on yhtä paljon kuin sinulla.

Tahtotilaani kuvailisin osuvimmin siten, että yksilö olisi toimintakykyinen, kykenisi elättämään itsensä ja olemaan samalla tyytyväinen elämäänsä, loukkaamatta muiden koskemattomuutta.

 

[Turha Kaukalo]

Niin niin, ovatko kirkkokuntiin kuulumattomat pelkureita?

Kuka ei olisi pelkuri?

Suomen kielen sana uskonto on aika tärkeä, kyse on uskomisesta eikä tietämisestä. Luottamisestakin voi puhua. Joku kysyi minulta, kun menin myöntämään että uskon Jumalaan, että perustele. Yritä siinä sitten sanoa, ettei sitä voi perustella. Se on niinkun paradoksi, uskon hyppy. En minä tiedä, onko Jumala olemassa, mutta uskon ja ennen kaikkea toivon että on, luotan. Tosin epäilyttää ja usein. Jatkuvaa painia on.

Uskon siihenkin, että vielä joku kevät Hifk voittaa. Ei sitäkään voi tietää, vaikka on se jo joskus voittanut. Jokerit on vissiin Allah. Espoon Blues joku pienempi jumaluus, aavikon haltija (vrt. KHL-jutut Allahilla ja sitten tällä pienemmällä jumaluudella).

 

[tomageeni]

Ei haluta tai uskalleta paljastaa että ei kuuluta kirkkoon, joten sitten on parempi kuulua kirkkoon. Riskinä voi olla perinnön menettäminen tai sosiaalinen vieroksunta joissakin piireissä.

Tämä voi olla yksi osatekijä. Kaikesta huolimatta kirkkoon kuuluminen on edelleenkin Suomessa "normi" kun taas kirkkoon kuulumattomuus "poikkeus".

Minä muistan esimerkiksi että ala-asteella ollessani yhtä lukuunottamatta koko luokkani kuului kirkkoon ja siten osallistui uskonnonopetukseen. Tälle yhdelle henkilölle järjestettiin sitten jotain muuta ohjelmaa uskonnontuntien aikana. Joillekin tämmöinen erityiskohtelu voi tuntua kiusalliselta ja halutaan mieluummin kuulua valtavirtaan (sosiaalinen paine). Samoin armeijassa ollessani (tästä on kuusi vuotta) joitakin poikkeuksia lukuunottamatta pääosin koko patteri osallistui Jumalanpalveluksiin ja muihin hengellisiin tilaisuuksiin. Intissähän se oli useimmilla plussaa jos pystyi laistamaan palveluksesta, mutta ujommat ja sosiaalisesti epävarmemmat yksilöt saattavat mielummin olla erottumatta joukosta ja osallistua muun joukkueen mukana palvelukseen.

Toki tilanne on tasoittunut suuresti viimevuosina ja erityisesti kaupungeissa kirkkoon kuulumisprosentti lienee enää jossakin 60% tienoilla. Silti edelleen valtaosa koululaisista istuu uskonnontunneilla (näin kuvittelisin). Eli edelleen kirkkoon kuuluminen on "normaalia" ja kirkosta eroamisella taas erotutaan myös valtavirrasta.

 

[Turha Kaukalo]

Tämä voi olla yksi osatekijä. Kaikesta huolimatta kirkkoon kuuluminen on edelleenkin Suomessa "normi" kun taas kirkkoon kuulumattomuus "poikkeus".

- -

Toki tilanne on tasoittunut suuresti viimevuosina ja erityisesti kaupungeissa kirkkoon kuulumisprosentti lienee enää jossakin 60% tienoilla. Silti edelleen valtaosa koululaisista istuu uskonnontunneilla (näin kuvittelisin).

Nämä varmaan tosia huomioita. Maaseudun ja noin neljän suuren kaupungin väliset erot. Myös politiikassa. Iina Kuustonen (Jatkiksen kesäbööna 2012) ei tuntenut Niinistön äänestäjiä kun taas maaseudulla ei tunneta Haaviston äänestäjiä. Tai ei tunnusteta että on äänestetty "väärää" ehdokasta. Akathan äänestäjää maaseudulla vittuillakseen vaikka vasemmistoa. Salassa.

 

[MustatKortit]

Ihan hauska ja provosoiva avaus :)

En laske itseäni uskovaiseksi siinä mielessä, että kävisin kovinkaan paljon kirkossa tai ajattelisin uskontoa/uskonnollisia asioita. Kirkossa käyn vuodessa tasan kerran säännöllisesti: joulukirkko.

En silti ole ajatellut luopua kirkosta kokonaan, mielestäni on hauska perinne viettää mahdolliset tulevat häät, ristiäiset sun muut kirkollisessa yhteydessä.

Itse lasken ev.lut kirkon olevan myös osa pohjoismaista kulttuuritraditiota, ja kovaa melua itsestään pitävät ateistit erilaisine "nimenantojuhlineen" saavat itsessäni aikaan lähinnä hymähtelyä, joskus myös myötähäpeää.

Myötähäpeän suuruusluokka vähän sitä mukaillen, kuinka kovaa sitä meteliä omasta ateismistaan/kirkko vittuun-maailmankuvastaan pitää.

 

[Palstalegenda]

Myötähäpeän suuruusluokka vähän sitä mukaillen, kuinka kovaa sitä meteliä omasta ateismistaan/kirkko vittuun-maailmankuvastaan pitää.

Ovat ainakin yhtä fanaattisia kuin kiihkouskovaisetkin.

Ateistin kannattaisi huolehtia, ettei tue omasta maailmankuvastaan nähden epäeettisiä työntekijöitä. Jos esimerkiksi ostaa taloonsa uuden vessanpöntön niin olisi hyvä saada varmistettua, ettei kyseistä tuotetta ole tehty uskovaisten toimesta. Pitäähän halal-lihakin valmistaa joidenkin maailmankuvan mukaan oikeaoppisesti, joten olisi luonnollista, että myös ateistit valikoisivat tuotteet sen mukaan, että kuka ne tuotteet on tehnyt ja ettei - pahimmassa tapauksessa - tuotetta ole uskonnollisesti siunattu. Jonkinlainen tuotemerkki tuotteissa kertoisi, että tuotteen tekemisessä ovat olleet osallisina vain ateistit. Tässä wc-pönttöjen tapauksessa pöntön päällä voisi lukea teksti: "Ateistinen pönttö".

 

[Hemingway]

Ovat ainakin yhtä fanaattisia kuin kiihkouskoivaisetkin.

Puhut paskaa. Saarnaava ateisti on harvinainen poikkeus. Kuinka moni on käynyt ovellasi? Jos joku ateisti joskus kirjoittaa maailmankatsomuksellisiin keskusteluihin, se ei ole fanatismia.

Se, miksi ateistit herkästi mielletään fanaattisiksi, johtuu siitä, että he vaativat perusteluja. Koska uskovilla ei ole perusteita antaa, he kokevat ateistien hyökkäävän.

Luterilaisuuden vakiintuneesta asemasta Suomessa kertoo hyvin se, että ei-uskovatkin puolustelevat tätä noitakatsomusta. Suomessa kristillinen kulttuuriperinne on niin vahva, että ateistit koetaan häiriköiksi riippumatta siitä, kuinka maltillisesti he katsomuksestaan keskustelevat. Todellisuudessa kuitenkin vain ateismi tai agnostismi kestävät erilaisista maailmankatsomuksista tieteellisen tarkastelun.

En kuulu Vapaa-ajattelijoihin eikä kaikki heidän toimintansa mielestäni ole kypsää, mutta heidän tavoitteisiinsa minunkin on helppo yhtyä.

Tavoitteet | Vapaa-ajattelijain Liitto ry

 

[Palstalegenda]

Puhut paskaa. Saarnaava ateisti on harvinainen poikkeus. Kuinka moni on käynyt ovellasi? Jos joku ateisti joskus kirjoittaa maailmankatsomuksellisiin keskusteluihin, se ei ole fanatismia.

En puhu paskaa vaan totta. Sitä et näe, koska olet niin äärifanaattinen asiassasi. Saarnaava ateisti ei ole harvinainen poikkeus, esimerkiksi tällä palstalla ateismista ja/tai uskontoa vastaan saarnaavia ateisteja on enemmän eri ketjuissa kuin uskovaisia asiansa saarnaajia.

Ei se ole mikään saarnaamisen mitta, että kuinka moni ateisti on käynyt oveni takana, koska emme elä 1900-luvun alkua ja sitä edeltävää aikaa, jolloin ei ollut esimerkiksi internetiä. Ei tämän kämppäni oven takana tosin ole tietääkseni käynyt uskovaissaarnaajiakaan.

Ateistien "joskus" näyttää ainakin tällä palstalla olevan melko usein ja useammin kuin uskovaisten.

En minä ole kieltämässä saarnaamistasi. On se silti koomista, kun pahimpien saarnaajien joukossa oleva kokee olevansa jotain ihan muuta. Ihminen on usein itselleen sokea, ainakin joissakin asioissa jos ei kaikissa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Nuo teidän epäilyksenne johtuvat siitä, että ette yksinkertaisesti tunne kristillistä kulttuuria. Siellä ihan oikeasti uskotaan henkimaailman olemassa oloon. Te kuvittelette suomalaisen kristillisyyden olevan pelkästään tapakulttuuria, mutta se ei ole. Sen kova ydin koostuu harhaisista.

Viitaten myös avausviestiisi ja myöhemmin jo käytyyn keskusteluun, en edelleenkään usko että kaikki ev.lut. kirkon jäsenet uskovat henkimaailman olemassaoloon. Osa ei ollenkaan, osa ei välttämättä ainakaan siinä muodossa kuin kirkon hyväksymä oppi määrittelee.

Tasaisin väliajoin julkaistaan tutkimustuloksia - osa voi olla myös "tutkimustuloksia" - joiden mukaan niin ja niin pieni osuus kirkon jäsenistä uskoo Jumalan olemassaoloon, enkeleihin, helvettiin ja sen sellaisiin. Kyllä nuokin tulokset omalta osaltaan kertovat siitä, ettei luterilaiseen kirkkoon kuuluvia voi uskonnollisessa ja opillisessa mielessä pitää kovin sitoutuneina.

Kirkon ns. kovassa ytimessä herätysliikkeiden edustajilla on käsittääkseni hyvin merkittävä rooli. Tämä on sitä porukkaa josta tavallisten sunnuntaipäivien kirkossakävijät löytyvät aika kovalla prosentilla, siis se väki jolla on tapana käydä enemmän tai vähemmän säännöllisesti kirkossa. En usko että hekään ovat kovin homogeenistä porukkaa henkimaailma-ajatustensa suhteen.

Edelleen: en usko että kovinkaan suuri joukko luterilaisen kirkon jäsenistä olisi siinä mielessä "harhaisia" että he näkisivät ja kokisivat harha-aistimuksia, joille he sitten hakisivat uskonnollisia tai muita syitä. Koskee myös ns. aktiivikristittyjä. Luulen että he nimen omaan haluavat uskoa. Tuskin siihen mitään harha-aistimuksia tarvitaan vakuudeksi.

Jotkut tietysti kertovat kokeneensa jotakin yliluonnollista, ja sen on sitten oltava Jumalasta tai Saatanasta, jos ilmiölle ei löydy muuta selitystä. Jättäisin avausviestin alustuksen ohjaamana tällaiset tapaukset kuitenkin vähemmälle huomiolle ja keskittyisin tähän isoon joukkoon kirkon jäsenistössä: mikä pitää sellaiset ihmiset kirkossa jotka he eivät lainkaan harjoita uskontoa, eivät usko kirkon opetukseen eivätkä, herranjumala, kristinuskon Jumalaankaan?

 

[Toejoen Veikko]

Puhut paskaa. Saarnaava ateisti on harvinainen poikkeus. Kuinka moni on käynyt ovellasi?

Ei se edellytä Käyttäjänimettömän ovella käyntiä. Saarnaksi voidaan myös tulkita eroakirkosta-linkin levittäminen, kirkosta eroamis-piikkien jakaminen esim. netin kautta ja siitä aiheutuva julkinen iloitseminen sekä "kirkkoon kuuluvien motivaatioiden esiinkaivamis"-ketjujen avaaminen.

Se, miksi ateistit herkästi mielletään fanaattisiksi, johtuu siitä, että he vaativat perusteluja.

Yllämainitsemieni syiden lisäksi heidät voidaan mieltää fanaattisiksi myös siksi, että he vaativat perusteluja sen sijaan, että olisivat tyytyväisiä omiin havaintoihinsa ja omaan järkiperäiseen päättelyynsä.
Vaatimisien sijaan voisi vaikka vain chillata?

 

[tomageeni]

Saarnaava ateisti on harvinainen poikkeus. Kuinka moni on käynyt ovellasi?

Kuinka moni ev.lut. -kirkon edustaja on käynyt ovelasi saarnaamassa (sitähän tämä ketju käsittelee)? Veikkaan ettei yksikään, ne ovat yleensä jehovia, mormoneja tai muuta Suomessa suht marginaalisia ryhmiä jotka tuota harrastavat.

Se, miksi ateistit herkästi mielletään fanaattisiksi, johtuu siitä, että he vaativat perusteluja. Koska uskovilla ei ole perusteita antaa, he kokevat ateistien hyökkäävän.

Kysymys kuuluukin, miksi pitää vaatia perusteluita? Tieteellistä tai muuten järjellistä perustetta maailmankatsomukseensa ei yhdelläkään uskovaisella ole antaa, se on kyllä tiedossa. Suomessa on uskonnonvapaus ja kenelläkään ei ole velvollisuutta alkaa tieteellisesti perustelemaan omaa maailmankatsomuutta kenellekään.

Tietysti on varmaan "kiva" hyökätä tieteellisillä ja loogisilla argumenteilla uskovia vastaan, kun on jo etukäteen tiedossa ettei vastapuolella ole mitään kestäviä vasta-argumentteja. Näistä saadaan aina hedelmällisiä väittelyitä. Tämän jälkeen voidaan sitten taas taputella itseään olalle että kyllä me ollaan fiksuja ja nuo uskovaiset tyhmiä. Niinhän ne onkin, jos fiksuuden mittari on se, pystyykö oman maailmankatsomuksensa perustelemaan tieteellisesti.

 

[Turha Kaukalo]

Kuinka moni ev.lut. -kirkon edustaja on käynyt ovelasi saarnaamassa (sitähän tämä ketju käsittelee)? Veikkaan ettei yksikään, ne ovat yleensä jehovia, mormoneja tai muuta Suomessa suht marginaalisia ryhmiä jotka tuota harrastavat.

Tietysti on varmaan "kiva" hyökätä tieteellisillä ja loogisilla argumenteilla uskovia vastaan, kun on jo etukäteen tiedossa ettei vastapuolella ole mitään kestäviä vasta-argumentteja. Näistä saadaan aina hedelmällisiä väittelyitä. Tämän jälkeen voidaan sitten taas taputella itseään olalle että kyllä me ollaan fiksuja ja nuo uskovaiset tyhmiä. Niinhän ne onkin, jos fiksuuden mittari on se, pystyykö oman maailmankatsomuksensa perustelemaan tieteellisesti.

Tässä kaksi tärkeätä asiaa. Mormoni ja Jehovan todistaja ei ole ev.luterilainen eikä kristitty. Lisäksi herätysliikkeitä on kirkon sisäisiä ja ulkoisia ja ne eroavat todella paljon toisistaan. Esim. kirkon sisäisistä vanhoillislestadiolaisuus ja herännäisyys ("körttiläisyys") ovat aivan omanlaisiaan. Tai lestadiolaisuuden sisällä olevat ryhmät, rauhansanalaisuus ja vanhoillislestadiolaisuus ovat aika erilaisia. Helluntailaisuus ei ole ev.luterilaisuuden piirissä.

Mitä tulee tieteelliseen todistamiseen, ovat teisti ja ateisti samalla viivalla, kumpikaan ei voi todistaa näkemystään oikeaksi. Kiihkoilijat tosin näin luulevat. Mutta: "Kohtele muita niin kuin toivoisit muiden kohtelevan sinua." Tämähän löytyy eräästäkin säännöstöstä. Tarkoitan Jatkoaikaa.