En tiedä onko tätä vertausta käytetty tällä foorumilla aiemmin, mutta tästä Kärppien tilanteesta tulee vähän FC Barcelona mieleen.
Se mitä mä tarkoitan tällä on se, että kun Messi lähti Barcelonasta, se joukkuehan on ollut pelkkä varjo aikaisemmasta. Sarjassa ei menestytä samalla tavalla, tappioita tulee semmoisia joukkueita vastaan mitkä pitäisi voittaa. Ja Barcelona on tunnettu joukkue Mestarien Liigan mestaruustaistoissa, mutta joukkue pelaa tällä hetkellä Eurooppa liigaa :D
Meiltä lähti Lasse Kukkonen kauden 19-20 jälkeen, mitä sen jälkeen on tapahtunut, tuosta organisaatiosta on sielu irronnut pois, ja se on vain haamu entisestään. Toki Kukkonen ei ollut elintärkeä palanen tuloksentekoyksikköä missään vaiheessa, mutta se oli tuon joukkueen sielu. Muistan hyvin sen ilmeen mikä TV:hen näky aina Kukkosen luistellessa jäälle. Se ilme oli valmis raatamaan ja repimään vaikka vastustajan palasiksi mikäli se sen vaati.
Sen jälkeen kärppälauma on ollut vain lauma pelaajia, jotka näyttävät siltä, että "hei me ollaan vaan töissä täällä". Herranjumala viimekin kaudella meillä oli nippu oikeasti hyviä pelaajia kaukalossa, mutta siellä ei oikeasti ollut tahtoa pelata logolle ja näyttänyt siltä että se olisi ollut kummoisen hieno asia pelata Kärpissä. Joo oli Mannerin mokia, mutta jos siellä viime kaudella olisi oikeasti ollut Kukkosen tapainen pelaaja joka osaisi omalla esimerkillään ja johtamisella näyttää tietä kohti valoa, oltaisiin mekin päästy pidemmälle. Ei toki Kukkonen olisi yksin joukkuetta kantanut, mutta se mitä tarkoitan on se, että kun yksi pelaaja johtaa kopissa/harjoituksissa omalla esimerkillä, ympärillä olevat lähtevät siihen mukaan ja tajuavat, että millaiseen seuraan on tultu pelaamaan.
Sama meillä on myös tällä kaudella, joo on ehkä vähän heikompi nippu pelaajia kuin viime kaudella, mutta silti kyllä meiltäkin sitä tuloksen tekoyksikköä löytyy nytkin. Meillä ei vain ole sitä selkeästi johtavaa pelaajaa tällä hetkellä, joka näyttäisi kuinka tämä uppoava laiva nostettaisiin takaisin kuntoon. Sen jälkeen loppuisi Pyörälän, Aaltosen ja Leskisen kaltaisten pelaajien kruisailu, vaan ne oikeasti alkaisi naputtamaan pisteitä illasta toiseen, ja ne olisi pelaajia joihin voisi luottaa isolla sydämellä siinä vaiheessa, kun ollaan hifkiä vastaan maalin perässä ja tasoitus pitäisi saada.
Ja sanokaa mitä sanotte, mutta minun mielestä meillä on tällä hetkellä yksi sarjan parhaimmista maalivahdeista tolppien välissä. Kärpät päästää jatkuvasti vastustajan oikeille maalintekopaikoille, ja niistä Galimov napsii oikeasti äärettömän hyvin kiinni, mutta ei ne maalivahditkaan aivan loputtomiin voi kumiukkoina jokaisen vedon tielle venyä kun kaveri paukuttaa 6 one timeriä putkeen 2 minuutin sisään. Ja aivan oikeutetusti Galimov purki sillon tunteitaan Ilvestä vastaan, siinä näkyi se turhautuminen muun viisikon toimintaan. Tässä taas palataan siihen, mistä äsken puhuin, oikeasti siihen kärppiin missä meidät tunnettiin, oikeasti työteliäs joukkue, joka on viisikkona valmis tekemään töitä puolustusalueella auttaakseen maalivahtia. Sen jälkeen on vähän helpompi saada se kiekko omille ja lähteä sen jälkeen rakentamaan sitä hyökkäystä ja omia maalin tekopaikkoja, mutta kun tällä hetkellä sitä halua ei ole saada sitä kiekkoa ja tehdä sen eteen töitä, niin sen takia me saadaan kyykkiä siellä omalla alueella sellaset 70-85% pelistä tällä hetkellä.
