Onko Laanilan Nesteellä nähty joku? Patera? Prohaczka?Saadaankohan tänään vielä uusia yllätyksiä ennen puolta yötä?
Onko Laanilan Nesteellä nähty joku? Patera? Prohaczka?Saadaankohan tänään vielä uusia yllätyksiä ennen puolta yötä?
Karvinen tuli "ulkopuolisena" johonkin maalinedustahässäkkään, Kuparin tilanteesta en vieläkään ole kovin varma, ilmeisesti tökkäsi vihulaista tyhmästi, mutta kevyesti mailan päällä ja koska sääntökirja sanoo, tästä tuli ulosajo.Kupari ja Karvinen olleet tänään Kärppien pahat pojat? Kupari ilmeisesti lensi pihalle ja Karvinenkin sai kympin epäurheilijamaisesta käytöksestä. Mitä siellä tapahtui, jäi peli näkemättä työkiireiden vuoksi.
Otto on täyttä kultaa. Muistan ajat kun Yonkmanit ja muut höpöt elvisteli Kärppiä vastaan. Eipä ole aikoihin kukaan pöyhistellyt rintaansa, jäähyt jää kun tosipelit alkaa.Otto Karvinen. Niin paljon kun Karvinen tekee hyvääkin, mitä vittua Kärpät tekee noilla Karvisen jäähyminuuteilla? Onko se muka joku meriitti, että meiltä löytyy liigan jäähykunkku? Ja Karvisen minuutit kun on vielä suurimmaksi osaksi täyttä idiotismia. Ei mitään "pakko ottaa" kakkosia, eikä edes tappeluista otettuja pelirangaistuksia. Lähinnä suun soitosta ja erinäköisistä sikailuista.
Otto, hillitse se saatanan pannu! Kuumenna vastustajia, mutta älä kuumene itse! Se on sun rooli.
Sailiota kirosin aikanaan samasta asiasta. Tällä kaudella Silli ei ole ottanut kuin yhden kympin ja jokusen pikkukakkosen. Ja se on hyvä se. Sailiotakin tarvitaan nimenomaan kaukalossa, eikä jäähyboksissa.
Otto Karvinen. Niin paljon kun Karvinen tekee hyvääkin, mitä vittua Kärpät tekee noilla Karvisen jäähyminuuteilla? Onko se muka joku meriitti, että meiltä löytyy liigan jäähykunkku? Ja Karvisen minuutit kun on vielä suurimmaksi osaksi täyttä idiotismia. Ei mitään "pakko ottaa" kakkosia, eikä edes tappeluista otettuja pelirangaistuksia. Lähinnä suun soitosta ja erinäköisistä sikailuista.
Otto Karvinen. Niin paljon kun Karvinen tekee hyvääkin, mitä vittua Kärpät tekee noilla Karvisen jäähyminuuteilla? Onko se muka joku meriitti, että meiltä löytyy liigan jäähykunkku? Ja Karvisen minuutit kun on vielä suurimmaksi osaksi täyttä idiotismia. Ei mitään "pakko ottaa" kakkosia, eikä edes tappeluista otettuja pelirangaistuksia. Lähinnä suun soitosta ja erinäköisistä sikailuista.
Juuri sitä tarkoitan. En minä välittäisi pikkukakkosistakaan, jos ne otettaisiin silloin kun on ns. pakko ottaa. Mutta kun Karvinen kairaa minuuttinsa noista isoista rangaistuksista, tai typeristä hyökkäyspään jäähyistä, mistä ei ole yhtään mitään hyötyä Kärpille. 5+20 kun otat jostain selkään taklauksesta tms. niin ensinnäkin oma jengi on 5 min alivoimalla ja toisekseen oma jengi pelaa loppupelin vajaalla kokoonpanolla. Tappelusta otetun 5+20 hyväksyisin, koska siinä lähtee yleensä yksi vastustajakin pihalle ja saadaan viihdettä, mutta aika harvoin Otto edes tappelee.Noo, onhan siinä jotain ironisen kaunista, että joukkue pitää kärkisijoja sekä piste- että jäähypörssissä :D Mutta vakavasti ottaen: Ei Karvisella niin kauheasti noita (alivoimaa aiheuttavia) kakkosia ole, äkkivilaukselta Hakanpää ja Lasu pitävät siinä tilastossa Kärppien ykköspaikkoja hallussaan. Käytöskymppejä on kyllä sitten kertynyt suhteellisen "kivasti", ja 5+20 -rangaistuksiakin kolme. Mutta joo, muistinvaraisesti aika monet noista on olleet kyllä omaa hölmöilyä eivätkä ole kauheasti peliä edistäneet...
Humlin lopputulos "kuohitsemisen" jälkeen oli kyllä kiinni ennenkaikkea loukkaantumisista. Mieshän sai talvella 2015 aika ikävän nivusvamman ja sen jälkeenhän mies ei oikein toipunut ennalleen ja ura Kärpissä lähti alamäkeen. Mies oli yksinkertaisesti liian hidas liigavauhtiin ja jos ihan rehellinen olen niin jatkoa ei olisi pitänyt enää kaudelle 2015-16 tehdä.Minusta Ivan Humlin kohdalla kävi juuri niin, että valmennus ajoi Iivanan tunnetilaa alas ja turhia jäähyjä saatiin pois, mutta lopputulos oli niin kuin villiori olisi kuohittu.
Humlin lopputulos "kuohitsemisen" jälkeen oli kyllä kiinni ennenkaikkea loukkaantumisista. Mieshän sai talvella 2015 aika ikävän nivusvamman ja sen jälkeenhän mies ei oikein toipunut ennalleen ja ura Kärpissä lähti alamäkeen. Mies oli yksinkertaisesti liian hidas liigavauhtiin ja jos ihan rehellinen olen niin jatkoa ei olisi pitänyt enää kaudelle 2015-16 tehdä.
Jäähytkin väheni lähinnä sen vuoksi kun mies oli ajoittanin hitaampi kuin elämä ja ei enää kerennyt mihinkään.
Ainakin Heshka sai kiekon kasvoihinsa ja oli hetken sivussa, joka sekotti jonkin verran tietenkin rotaatiota. Ohtamaakin pelasi edellisessä pelissä alle 20min, niin ehkä kyseessä oli vain pelaajien säästelyä kahden peräkkäisen päivän pelien myötä. Tietääkseni mitään loukkaantumisia ei ainakaan tullut, tai ainakaan minun silmääni ei tuota Heshkan kipeää poskea kummempaa sattunut.Hakkis pelasi eilen eniten Kärpistä, 21:55. Tänään peliaika näkyy olleen vain 13:26, kun se Ohtamaalla selvässä pelissä niinkin korkea kuin 23:54. En katsonut peliä. Sattuiko jätille mitään vai mikä pienen peliajan syynä? Varotoimi?
Asiaa Porvoon Kärppä kirjoittelee, mutta melkoinen lovi ( ehkä se ratkaisevin ) oli Speden loukkaantuminen. Sen verran pienet marginaalit game 7:ssa että juurikin hän olisi voinut ratkaisevan edun Kärpille tuoda.
Jos oma kannattaminen perustuu siihen, että ollaan tyytyväisiä häviöön jotta voidaan tulla jälkeenpäin lällättelemään "mitä minä sanoin" tyylillä niin ei voi todeta kuin surullista. Todella surullista.Kärpät sai tältä kaudelta täsmälleen sitä, mitä ansaitsi.
Harri Aho voisi mennä itseensä tämän kauden jälkeen ja tatuoida käsivarteen seuraavan muistolauseen: Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki!
Siirtorajalla Kärpät lähti sille tielle, mitä mm. Jokerit harrasti vuosikausia Liigassa pelatessaan. Ja jolle koko muu Suomi nauroi. Hankittiin pelaajia, joille ei ollut mitään tarvetta. Kärpätkin teki tällä kaudella niin. Joukkue oli loistavasti balanssissa koko kauden. Siinä oli kaikkea mitä tarvitaan, myös riittävästi leveyttä. Minä en ole kategorisesti kesken kauden tehtäviä hankintoja vastaan. Vahvistuksia pitää hankkia silloin, kun niille on selkeä tarve. Mutta vastaavasti pitää uskaltaa olla myös hankkimatta, silloin kun tarvetta ei ole. Sellaiseen joukkueeseen, joka suorittaa helvetin hyvin illasta toiseen ja jossa kaikki on kunnossa, kannattaa luottaa loppuun asti. Se kantaa yleensä kaikkein pisimmälle. Silti Kärpät meni hankkimaan vielä Jokisen. Se oli ihan täyttä pröystäilyä, eikä mitään muuta. Hankittiin kun sattuu paalua olemaan sukan varressa.
Siitä se sitten pulkkamäki pikku hiljaa lähtikin. Kärppien loistavasti toiminut joukkuepeli lähti hajoamaan. Valmiit ketjukoostumukset alkoivat elämään. Ratkaisevissa kevään peleissä juuri Jokinen oli kuntoonsa nähden aivan liian suuressa roolissa. Kyseisen pelaajan status oli niin iso, että Manner ei lopulta uskaltanut miestä penkittää, vaikka olisi pitänyt. Ja kuin kohtalon ivana samainen Jokinen oli antisankarina ratkaisevassa game sevenissä. Ensin todella löysää puolustamista HPK:n tasoitusmaalissa ja kuin pisteenä ii:n päälle jatkoajalla alivoimalla Jokinen höntyili itsensä ulos alivoimaneliöstä ja syntyneestä tyhjästä tilasta HPK iski voittomaalin.
Yksikään pelaaja ei ole isompi kuin joukkue. Tämä on asia, mikä voi olla helkkarin vaikea muistaa erityisesti seuralegendojen kohdalla, mutta pitää silti kutinsa. Kärpät olisi aivan hyvin voinut siirtorajalla sanoa Jokiselle kiitos, mutta ei kiitos. Ja minä väitän, että lopputulos OLISI ollut parempi. Nuo pelaajat ovat vain ammattilaisia. Seurauskollisuus ja muut sen sellaiset ovat täyttä schaissea todellisuudessa. Markkinakikkoja. Nämä ns. seuralegendatkin sanovat hetkeäkään epäröimättä kiitos, mutta ei kiitos kasvattiseuralleen silloin kun oma etu sitä vaatii. Ihan samalla tavalla joukkueenkin pitäisi pystyä näin sanomaan tarvittaessa.
Vaikka minua vituttaakin Kärppien tappio finaalissa, jossain määrin olen silti tyytyväinen, että näin kävi. Minua vitutti keväällä se, että Kärpät lähti Jokereiden viitoittamalle tielle ja on ihan oikeus ja kohtuus että lopputuloskin oli sama. Tällä hetkellä muu Suomi nauraa Kärpille, ja se on täysin ansaittua.
Onnittelut HPK:lle Suomen mestaruudesta! Siinä on jengi, joka puhalsi yhteen hiileen ja jossa ei ollut yhtään pelaajaa, joka olisi joukkueen yläpuolella.
Harri Aho voisi mennä itseensä tämän kauden jälkeen ja tatuoida käsivarteen seuraavan muistolauseen: Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki!