Kyllä siinä löytyy hyötyjä molemmin puolin selkeästi, niin kuin täällä on moni nimimerkki kirjoittanut. Joukkueen johdot ajattelevat myös aina seuransa parasta pitkällä tähtäimellä. Itse syyllistyy aina välillä kritisoimaan Kärppiäkin jostakin pienestä jutusta, mutta kun pohtii asiaa monilta kantilta niin löytää paljon kyseistä touhua tukevia juttuja. Kyllä siellä aivoriihtä käydään monella päällä eikä vedetä ainakaan tahallaan vihkoon. Loukkaantumiset ja siirrot tuovat monille uusille yrittäjille myös mahdollisuuden näyttää ja tämä on koettu esim. Sepen noustua aivan uusiin sfääriin Junttilan ollessa lasaretissa (loppuhetket, alivoimat yms.). Hokissa voidaan testata uusia pelaajia, vaikka välillä voi tuntua jonkun olevan korvaamaton.
Kärpistä on käynyt Hokissa vuoden aikana mm. Sebok, Eminger, Kalapudas, Manninen, Mäenalanen, Niemelä, Puljujärven ja nykyisten Anttilan, Kestilän ja Siikaluoman lisäksi. Kyllähän siinä menee sellainen annos tietotaitoa, motivaatiota, suunnannäyttöä, osaamista ja muuta jo pelkästään Hokin harjoittelukulttuuriin peleistä huolimatta. Samat jätkät ovat imenee oppia kesät mm. Rinteeltä, Pitkäseltä, Jokiselta ja kumppaneilta puhumattakaan muilta Kärppien johtavilta pelaajilta. Ja tätä kautta hyvää esimerkkiä ja voittamisen kulttuuria siirtyy, myös näiden Humalojien ja Piispasten kautta myös mitä näkevät ja kokevat liigassa. Jo pelkästään huippunuorten kuten listassa on pitkä liuta, näkeminen tyydyttää varmaan monia katsojia myös siellä Kajaanin päässä ja tätä kautta väkeä tulee halliin.