Tässä on painavaa asiaa, mutta näkisin, että tämän vuoden kohdalla asia on hivenen erilainen verrattuna viime vuosiin. Marjamäen ensimmäisellä kaudella alkukauden hankaluudet johtuivat nimenomaan pelitavan opettelusta. Toisella kaudella pääosaa näyttelivät floppihankinnat ja avainpelaajien ruosteisuusOttamatta sen kummemmin kantaa mihinkään totean, että kausiketjut ovat viesteiltään näyttäneet lokakuussa samalta, oli kyseessä sitten lokakuu 2013, 2014 tai 2015.
Milloin on HMV:tä, milloin Marjamäki ei osaa, milloin runkopelaajat alisuorittavat jne. On ollut kvetoneita ja deschampeja ja isompia sekä pienempiä kriisejä. Keväällä on kuitenkin aina ollut kivaa.
Tänä vuonna ei joukkueeseen ole sinänsä tullut yhtään floppihankintaa, Viisi kuudesta puolustajasta ovat vanhoja tuttuja Marjamäen pelikirjalle, eikä sen suhteen pitäisi olla ongelmaa. Samoin uudet tulokkaat, Aaltonen, Ikonen ja Hakanpää, ovat pelanneet varsin mallikkaasti. Ylivoimaisesti suurin ongelma on tänä vuonna ollut puolustuksen ja hyökkäyksiin lähdön toimimattomuus. CHL:ssa edellä mainitut ovat toimineet varsin kelvollisesti, ja selostajakin on useassa ottelussa kehunut Kärppien vaivatonta kiekkoilua omassa päässä. Mutta Liigajäille astuttaessa sama pelitapa tuottaa heti todella suuria vaikeuksia päästä pois omista ja siinä sivussa huikean kasan avopaikkoja vastustajalle . Jopa liiganousija Kookoo kykeni kovalla painostuksella horjuttamaan Kärppien pelaamista varsin kunnioitettavasti.
Minusta näyttää siltä, että nykyinen pelitapa ei yksinkertaisesti enää toimi, ainakaan samalla lailla kuin parina viime kautena. Kärpät on tällä hetkellä se suurin ja uhkaavin joukkue minkä tahansa joukkueen näkökulmasta. Vastustajilla on ollut nyt kaksi kautta analysoida täysin Kärppien peli. Ja jokainen joukkue tuntuu tasan tarkkaan tietävät, miten Kärppien puolustukseen tulee iskeä. Ja se myös toimii tehokkaasti lähestulkoon joka ottelussa.
Ja yksi asia on ollut mielestäni hyvinkin merkittävä, kun katsotaan kokonaisuutta. Kärpät on pelannut aivan maagisen hyvää alivoimaa. Kysymys täten kuuluukin, että miten todella surkeasti puolustava joukkue voikin pelata niin hyvää alivoimaa? Itse väittäisin, että ongelma ei ole puolustuksen huonoudessa, vaan pelitavassa, joka aiheuttaa jatkuvasti vastustajille vaarallisia vastahyökkäyksiä. Alivoimalla ei tarvi huolehtia hyökkäyksiin lähdöistä, joten vaarallisia avopaikkojakaan ei synny tasaiseen tahtiin. Joku tilastonikkari tekisi hienon palveluksen, jos jostain taikoisi sen tilaston, kuinka paljon Kärpille on tehty maaleja vastahyökkäyksistä ja kiekon tumpeloinnista vastustajalle. Väittäisin, että suurin osa Kärppien päästetyistä maaleista.
En nyt sinänsä väitä, että kaikki pelaamisen ongelmat juurtuvat pelitavasta. Monet avainpelaajat yksinkertaisesti pelaavat hivenen veltosti ja haluttomasti, joka taitaa olla suoraa seurausta kahdesta kultamitalista. Kun tavoitteet ovat kaukana tulevaisuudessa, on melkoisen hankala keskittyä syksyn hmv-peleihin täysillä. Myöskin hyökkäyksessä on se yksi Maxwellin mentävä aukko. Ennustelen kuitenkin, että kauden lopputuleman määrää se, kuinka Marjamäki kykenee parantamaan kiekonhallista- ja avauspeliään erityisesti puolustuspäässä. Kärpillä on kuitenkin niin hyvä joukkue, että vaikka pahin tapahtuisi, niin veikkaisin joukkueeni siltikin menevän neljän parhaan joukkoon.
Tulipa aika pitkä teksti.