Silloisten sääntöjen mukaan rangaistusten jakaminen jälkikäteen kuvanauhan perusteella ei ollut mahdollista.Viestin lähetti Qwerty
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta muistaakseni Otto ei saanut juuri mitään tempustaan, vaikka se näkyi tv-kuvassa erittäin hyvin. Olisi luullut saavan edes jonkinlaisen sanktion jälkeenpäin kuvan perusteella.
Oikein, Otto ei tuntenut sanaa huti. Aina osui kun yritti, ihan joka kerta.Viestin lähetti Kurppa
Hepun nimi oli Otakar Janecky ja hyppy muuten osui.
Viestin lähetti bozik
Silloisten sääntöjen mukaan rangaistusten jakaminen jälkikäteen kuvanauhan perusteella ei ollut mahdollista.
Oikein, Otto ei tuntenut sanaa huti. Aina osui kun yritti, ihan joka kerta.
Viestin lähetti JHag
Oudoin katsomokokemukseni tapahtui niinkin lähellä kuin keväällä -02. Tuolloinhan HIFKissä pelasi Jonni Vauhkonen (mainettaan parempi, menisi nytkin neloseen), jota Sir Pena kaavaili kauden alussa "ykköskentässä paikasta taistelevaksi". Tottahan tuo oli, jos Pentti tarkoitti Kiekko-Vantaan ykköskenttää.
No, Jonnilla ei oikein mennyt homma putkeen missään vaiheessa, mutta A7:n viimeisenä Jonni-fanina pidin jatkuvaa meteliä siitä, että vielä nähdään Jonnin maali tällä kaudella. Kauden viimeinen matsi oli HPK:ta vastaan ja joku valopää oli keksinyt kutsua juuri tuolloin koolle JA:n HIFK-fanien ensitapaamisen ravintola 5 penniin ennen matsia. Siellä tuli nautittua ruokajuomia sen verran, että niitä piti saada lisää matsinkin aikana. Tästä luonnollinen seuraus on, kuten lääketiedettä tuntevat tietävät, ns. nestepoistuman kumuloituminen. Siis sairas kusihätä koko ajan. Ja lisätankkaus + kusihätä -kierrehän on vienyt monta miestä ennenaikaisesti kotiin tai taksiin.
Itse matsissa HPK vei HIFKiä kuin mätää kukkoa, mutta olikos se juuri 3. erässä, kun meikäläinen koki jälleen kerran voimakasta urinoimisen tarvetta - ja kuinka ollakaan! Katsomo suorastaan repesi saniteettitiloissa käyntini aikana ja Aaseiskaan rämmittyäni sain kuulla Jonni Vauhkosen maalanneen ja vielä aika upeasti. Murruin välittömästi henkisesti ja fyysisesti ja minusta tuli hirviö. Elämäni alkoi mennä huonosti, ryhdyin käyttämään liian pieniä kenkiä ja keskivahvoja huumeita. Jouduin rikoksen poluille tutustuttuani alamaailmaan ja laitoskierre oli valmis. Elin lyhyet vapaanaolohetkeni yhteiskunnan ulkopuolella pienessä Solifer-asuntovaunussa Hakaniemen sillan alla ja yritin saada elantoa myös naiseksi pukeutuneena Kallion pahamaineisilla kaduilla erittäin huonolla menestyksellä...Hups, tämähän ei kuulu tänne, mutta jokatapauksessa. Silloin vitutti. Odotin oikeasti Jonni Vauhkosen maalia lähes yhtä kiihkeästi kuin veli Carlos Nicen maalia viime kaudella. Ja oisko ollut kivaa, Carlos, jos olisit ollut a) Suomessa, b) matsissa ja c) kusella, kun Nicce saa leijan sisään?
Viestin lähetti iiron_troikka
Tuli mieleen nyt muuten tämä:
Olin katsomassa kun täydessä hallissa Hippoksella JYP voitti runkosarjan. Vuosi oli muistaakseni -92.
Omituista käytöstä sinulta. Olisithan voinut jäädä katsomaan seremonioita sitten seuraavan kerran kun JYP voittaa runkosarjan.Viestin lähetti Qwerty
Ainoastaan harmitti kun isä olisi halunnut lähteä hallilta ennen runkosarjan voittopokaalin nostamista. Onneksi sain kuitenkin pitkitettyä lähtöä sen verran että näin edes vähän siitä.
Viestin lähetti demitra
Kyllähän Jokerit oikeastaan lahjoitti runkosarjavoiton Jypille. Jokereilla oli nimittäin jo tuohon aikaan paha tapa hävitä selvääkin selvemmät ottelut. Ennen viimeistä kierrosta Jokerit oli vielä Jypin (tai itse asiassa JypHT:n) edellä ja viimeisessä ottelussa vastaan asettui sarjan yleinen naurun aihe Joensuun Jokipojat. Mutta niin vain Jokp voitti Jokerit ottelun päättyessä muistaakseni 3-4. Tasapelikin olisi tainnut riittää Jokereille, mutta joku joensuulaisten peruspakki onnistui tekemään ratkaisevan maalin vielä muutama minuutti ennen loppua.
Viestin lähetti demitra
Kyllähän Jokerit oikeastaan lahjoitti runkosarjavoiton Jypille. Jokereilla oli nimittäin jo tuohon aikaan paha tapa hävitä selvääkin selvemmät ottelut. Ennen viimeistä kierrosta Jokerit oli vielä Jypin (tai itse asiassa JypHT:n) edellä ja viimeisessä ottelussa vastaan asettui sarjan yleinen naurun aihe Joensuun Jokipojat. Mutta niin vain Jokp voitti Jokerit ottelun päättyessä muistaakseni 3-4. Tasapelikin olisi tainnut riittää Jokereille, mutta joku joensuulaisten peruspakki onnistui tekemään ratkaisevan maalin vielä muutama minuutti ennen loppua.
Vain Suomessa.Viestin lähetti Qwerty
Ainoastaan harmitti kun isä olisi halunnut lähteä hallilta ennen runkosarjan voittopokaalin nostamista.
Viestin lähetti Sparta
Taisi tulla herroille kiire toimittaa SM-liigan runkosarjan voittopysti Jyväskylään?
Viestin lähetti Sparta
...Kiekko toimitettiin siniviivalle Jokipoikien #4 Jari Hakkaraiselle, joka lämäsi kiekon vastustamattomasti yläpesään. Ottelun jälkeen tosiaan Selänne lävisti suutuksissaan mailallaan Jokereiden pukokopin oven.
Viestin lähetti Miller
Ei nyt liity SM-liigaan millään lailla, joten anteeksi, mutta ei tuolta muualtakaan löytynyt sopivaa ketjua tälle aiheelle.
Juuri äsken tulin Unkarin pääsarjan ottelusta Ferencváros TC ja Újpesti TE. Ottelun liput piti noutaa eilis päivänä Ferencváros TC:n futis-stadionilta klo 10 ja 17 välillä. Saavuttiin paikalle kaverin kanssa varttia vaille viisi lippuja varten ja kaikki oli muka jo myyty. Noh, lopulta saatiin kaksi lippua hintaan 500 forinttia kappale eli noin 2 euroa/lippu.
Tänään sitten hallin luona hyvissä ajoin kolme varttia ennen ottelun alkua. Peli alkoi klo 18:00. Uusi, hieno ja pieni halli näytti olevan. Sisällä jäällä taitoluistelija-tyttöjä kun ovea lähestyttiin. Mutta ei täällä kiekkoa pelata, teidän Kisstadion on tuossa vieressä, kertoi joku iäkäs herrasmies. Noh, sinne siis.
Katutasosta rappuset ylös ja turvatarkastus. Kukaan ei tietenkään tunnu puhuvan englantia. Sisälle päästyä hirveästä, loskaisesta lumisateesta järkytys oli suht suuri kun tajusimme, että tämä sisätila on vain jotain silmän lumetta: peli pelataan ulkojäällä!!!
Koti- ja vierasjoukkueen kannattajat oli jaettu eri puolille jäätä, jotta yhteydenottoja ei tulisi. Kovat kannustuslaulut omille ja vi****lulaulut toisille kantautuivat heti paikalle pääsystä alkaen.
Kello läheni kuutta ja pelin piti kohta alkaa. Lumisade oli edelleen yhtä kova kuin aikaisemminkin. Zamboni kävi kaksi kertaa välissä tyhjennyksellä ennen kuin sain koko kentän aurattua.
Kello 17:55 tuli ilmoitus, että ottelua on siirretty 2*20 minuutilla. Kannattajat jatkoivat laulujaan ja oluen juontiaan. Itsekin hörpin siinä määrin, että vessaan oli päästävä. Ovimieheltä sain apuja sen verran, että miesten vessa olisi rappusten alla katutasossa. Sinne päästyäni huomasin, että suurin osa miehistä kusee rappusten alle tai lumipenkkoihin. Ei ihme, sillä vessat olivat lukossa. Sain minäkin tarpeeni rappusten alle tehtyä.
Lumisade jatkui, mutta kotijoukkue Ferencváros TC:n joukkue tuli jäälle noin 50 minuuttia alkuperäistä alkamisaikaa myöhemmin, mukaanaan Rob Niedermayer ja Jason Strudwick !!! Kannattajien huuto oli melkoista keskellä raskasta lumisadetta. Vierasjoukkueen pelaajat tulivat jäälle kohta perään ja lumipallot katsomosta alkoivat lentää!!! Muutama kaveri sai oikein mojovat osumat vartaloonsa ja maalivahtia kajahti yksi puhelimeenkin.
Pelaajat luistelivat kenttää ympäri ja heittelivät lättysyöttöä toisilleen kuin missä tahansa pihapeleissä. Kuuluttaja kuitenkin ilmoitti, että ottelu pelataan ensi viikolla sankan lumisateen johdosta: tulkaa silloin uudestaan...
Vierasjoukkue lähti jäältä ja lumipallot alkoivat lentämään. Kotijoukkue, Niedermayer ja Strudwick mukanaan, kiitti urheita kannattajiaan ja yhtyivät johonkin rituaaliseen käden heilutteluun ennen kuin poistuivat jäältä.
Omalta kohdaltani tämä oli kyllä yksi mieleenpainuvimmista katsomokokemuksistani, vaikka peli ei edes kerennyt alkaa. Hienoa oli, että lumisateen keskellä luisteli kaksi taalakiekkoilijaa, joiden arvostus nousi ainakin minun silmissäni korkealle. Ja kannattajat olivat täysillä mukana lumisateesta huolimatta. SM-liigassa samaista tunnelmaa ei koe millään paikkakunnalla. (Katsojia oli noin 1000, joista naisia ehkä 7.)
Harmittavaa toki oli, ettei Unkarin kiekon tasosta nähnyt mitään. Kehuttavaa se ei varmasti olisi ollut, mutta kokemisen arvoista silti. Noh, oli se tämäkin seikkailu...