Itseä ihmetytti edellisessä Ässät-Kärpät pelissä se, että ässien peli oli yhtäkkiä pitkän pitkän ajan jälkeen kuin napin painalluksesta uomisssan. Tuli fiilis aiemmilta kausilta, että näinkö helppoa se käytännössä onkin. Pelaajista jotenkin huokui yrittäminen, ja se mikä pisti silmään, niin peliä pelattiin paljon rohkeammin kokoajan ylöspäin ja karvaus otettiin päätylankusta.
Luulin, että ollaan yhdessä päätetty lähtemään kääntämään kelkka ja tekemään jotain suurta tälle kaudelle, mutta Saipapelin ensimmäinen erä ei kyllä antanut enää viitteitä siitä.