Mitähän ne musta ajattelee?
JWC-tournee käynnistyi jo ennen puoltapäivää PK-seudulta, jossa siirryimme Nuorikon kanssa Tikkurilaan. Viikset ja pulisongit olivat ajettuna 70-luvun NHL-muottiin, ja olin lihottanut roolia varten. Kaiken piti olla kunnossa!
Paskat meinasivat olla ensimmäisen kerran kuitenkin jo tuossa vaiheessa housussa, sillä Z-junassa selvisi kontaktimme Tinke-80:n saapuvan Tixiin 11.58. Meidän saapumisemme oli eri raiteelle ja jo 11.57!!! Viidakon lait ja hullut vantaalaiset voivat olla arvaamattomia. Saimme ohjeet olla katsomatta silmiin ketään ja muutenkin noudattaa vankilasääntöjä, ja se todennäköisesti helped us through the night.
Kuin ihmeen kaupalla kuitenkin selvisimme hengissä minuutin päässä häämöttäneeseen tapaamiseemme, ja paljastui myös ettei se nimimerkki Jirin auto oikeasti ollut lainkaan niin pieni kuin oli puhuttu, mahduimme ihan mallikkaasti kamoinemme kyytiin, eikä yhtään takapenkin ikkunaakaan mennyt hajalle ovea sulkiessa. Valkeakoski soimaan ja nokka kohti Johnny Cashia. Pruum pruum.
Selvisimme kahden pysähdyksen ja yhden kunniakierroksen taktiikalla jäähallille, jossa hallin piha oli jo täynnä automobiileja. Voi olla että osa oli sisäpelihallille menossa, osa luistelemaan, ja osa junnuturnauksen vanhempia, mutta oli kiva silti ajatella että lähes täysi piha odotti otteitamme kaukalossa.
Alku oli puolijännittynyt. Norkoillessa kahviossa ja sitten pukukopissa oli tietenkin aluksi aavistuksen verran varovainen tunnelma, tuli vilkaistua kelloa jonkinmoisena pakkoliikkeenä 60-61 kertaa, ja juttua luonnollisen vaihtelevasti. Leppoisalta ja hauskalta uusikin porukka silti vaikutti, ja näinhan se homma oli. Kävimme läpi sitä kuinka tuollaiseen pukukoppijutusteluun ei voi käyttää sihteeri- ja käsikirjoittaja-armeijaa vitsien valmistelussa kuten tänne Jatkoaikaan kirjoittaessa, ja väkisinkin ottaa hetken tunnustellessa. Pitkä se hetki ei silti voinut olla, sillä kiekkoporukkaahan sitä kaikki ollaan.
Lämmittelyssä kuulin jo epämääräistä mölyä siitä mitä venyttely auttaisi, mutta se oli selkeästi Bonersien epätoivoista
bsyykkausta, varmaan olivat senkin jostain stand up-videolta opetelleet.
HMOO!!!
Ei auttanut! HC Andersen otti vauhdikkailla hyökkäyksillään luulot pois vastustajasta heti alussa, karaten käytännössä karaten tyyliselle iskuetäisyydelle ja sitten lyömään luulot pois. En tiedä mikä meidän lopullinen taktiikkamme oli, torpedo, kilppari vai teenage mutant ninja turtles mutta hyvin se toimi ja olimme yksinkertaisesta liian liukkaita hyökkäyspäässä ja liian jämäköitä puolustuspäässä. Kaiken kukkuraksi vielä vahtimme TosiFani liimasi kobrallaan hyvällä prosentilla kaikkea, mikä oli omiaan lisämasentamaan™ Boners-pelaajien peliviilistä.
Henkilökohtaisella tasolla otin pari pyllähdystä, mutta muuten omassa päässä luutiminen onnistui kohtalaisesti. Pariin maalin pistin syötönkin, tosin omasta päästä keskialueelle hyökkääjällemme laitettu lätty josta kiekko jatkui wilcolle, ja mies pisti sen sisään, yritettiin ilmeisesti lahjottujen tilastonikkarittarien toimesta jättää pois. Tässä on aina omat riskinsä, nimittäin siinä pitääkö asiasta mennä puhumaan, sillä on vaarana että huomautuksesta ja puhumisesta tulee enemmän vittuilua, kuin mainetta saavutetusta syöttöpisteistä. Politiikalta ei siis vältytty tässäkään tapahtumassa!
Pelin jälkeen ehdimme saunomaan, ja
historian ensimmäinen DeeKoo-jallu päästiin korkkaamaan. Ja saunassa vitsit ja jutut olivat odotetusti alta riman, mikä on parhautta.
Pelinaikainen huonoin vitsi oli vahinko, sillä vertasin nimimerkki passengerin tyyliä Jaroslav Otevreliin kaverin pistäessä komean rankkarin sisään. Tarkoitin oikeasti oikeasti ulkonäköä ja sähäkkää pelityyliä muistamatta Otevrelin uran päättymistä, johon joku vääräleuka ehtikin sitten miettiä tarkoitinko hänen liikkumistaan todellakin yhtä jäykäksi.
Anteeksi...
Jatkoimme itse matkaa Hämptoniin, jossa itseasiassa meni tappiin asti, luonnollisesti Vallin Grillin hotsi kahdella lähti yöpalaksi. Uusien turkkilaisten omistajien hygieniapasseista en tiedä, mutta krapulanvälttämiseen homma toimii edelleen.
Uusinnan paikka aikanaan, ja kenties myös saamme DK vs. Jatkoaika-väännön. Kiitos kaikille osallistuneille, moni palstanaama sai kasvot tuolla ja hupaisaa oli, varsinkin koska voitimme. Muussa tapauksessa hoomojen määrä olisi saattanut olla paljon suurempi.
~BREASTS!!!