Itse pelihän oli pikkuleijonilta upea. Yksi parhaita viime vuosiin aikuiset mukaan lukien. Juu, itsekin heitin kirvestä kaivoon ensimmäisessä erässä, mutta sieltä tulikin ihan uusi joukkue 2. erään.
Tässä näkee sen että on tottunut seuraamaan jääkiekkoa paljon pidempään kuin mitä suomalaiset on oikeasti uskaltaneet lähteä voittamaan pelejä. Ei siinä, muistan kyllä itsekin sen ajan etenkin aikuisten tasolta turhankin hyvin milloin Suomi olisi vastaavassa 2-0 -tilanteessa saanut kavennuksen aikaiseksi korkeintaan jossain ajassa 57:02 ja päätä olisi hakattu seinään pari erää ennen sitä. Lopussa torjunnat vaustajalle jotain 47-12 ja lopputulos se 2-1.
Nykyään nämä Suomen nuoret ei lannistu kyllä missään vaiheessa onnistuvat kääntämään näitä vaikeita pelejä itselleen vaikka väkisin. Paljon siellä on sitä puhdasta sisua mutta mukana on myös riittävä määrä sitä yksilötaitoa joiden avulla pystytään sitten oikeassa paikassa iskemään ratkaisut.
Suomesta on tullut vähän tuollainen Kanadan tapainen lätkämaa monelta osin. Eilenkin Ruotsia pöllytettiin toisesta erästä alkaen fyysisesti mielin määrin ja tehtiin vastustajan olo mahdollismman ikäväksi. Välillä ehkä meni vähän yli (Heleniuksen 2+10), muta sillä oli kuitenkin vaikutusta siihen että Rtuosin peli meni sekaisin. Päälle sitten muutamat taitoyksilöt olivat kääntämässä peliä omilla ratkaisuillaan.
Suurin käännekohta tapahtui varmaankin tuossa vuosien 2011-2014 aikana. 2011 tuli pitkään kaivattu maailmanmestaruus aikuisten tasolla ja nuoriso-osaston Granlund hurmasi kylmäpäisyydellään. Toki tuon jälkeen meni sitten hetki seuraaviin mestaruuksiin, mutta esim. 2014 mestaruus junnukisoissa oli sellainen mikä varmaan osaltaan mursi padot lähes lopullisesti. Siellä tietyissä määrin altavastaajaksi ennakoitu porukka nappasi mestaruuden tähtisikermien edestä ja tämän jälkeen nuorilla leijonilla on ollut ihan erilainen asenne lähteä voittamaan näitä pelejä. Ja nimenomaan on lähdetty voittamaan, ei suinkaan välttelemään tappiota.