Jos vielä vähän palaisi tuohon raskasjalkaisuuteen ja mitä siitä aiheutuu. Paradoksihan on siinä, että liikkeen heikkous näkyy kuitenkin kaikkein vähiten silloin kun peli on liikkuvaa, heikkojalkainen pelaaja pärjää jollain lailla, kun voi reagoida tilanteisiin liikkeestä. Suurimmillaan ongelma on silloin, kun joudutaan seisomaan omassa päässä noppavitosessa ja yritetään vain pysyä oman miehen ja maalin välissä seisovilla jaloilla. Eli käytännössä tänäänkin koko kolmas erä. Tässä moodissa vastustaja saa ilmaiseksi haltuunsa siniviivan seudun, maalin taustan ja laidat, joissa se liikettä ylläpitäen toimittaa kiekkoa kohti maalia ja jossain vaiheessa joko Andy hörppää tai liikkeessä oleva vastustaja pääsee napauttamaan irtokiekon sisään.
Kotkaniemihän ymmärtääkseni halusi edelleen passivoida puolustuspelaamista, mikä mielestäni on juuri se väärä vaihtoehto. Silläkin uhalla, että tulee virheitä pitää vastustajan kiekolliseen pelaajan saada huomattavasti nopeammin ja ennen kaikkea voimakkaampi paine. Osa joukkueista jo tälläkin hetkellä puolustaa kiekottomanakin omalla alueella liikkellä, käytännössä jos maalivahti vaikkapa torjuu kiekon itsestään katsoen vasempaan kulmaan, oikea laitahyökkääjä ajaa keskialueelle pakkien väliin ja pakottaa usein molemmat pakit luovuttamaan viivan, vaikka kiekko ei ole edes vielä oman joukkueen hallussa. Ässien pelitapa lienee tässä mielessä kaikkein vanhanaikaisin ja koska nykyäänkin tulee jatkuvasti pataan, voitaisiin oikeastaan mitään menettämättä siirtää puolustuspelitapaa liikkuvampaan suuntaan, joka on kuitenkin pitkällä tähtäimellä välttämätöntä.