2-1/1-2 pelejä, tiivistä viisikkopuolustusta/hyökkäystä. Ahon kausi #2, runko jatkaa, hankintoja tehty enempi pelifilosofiansa kautta. Jotkut siantuntijapiireissä uskovat jotta Ässät on omaa hyviä aihioita, on sitkeä ja tulee olemaan vaikea vastustaja tulevalla kaudella. Itsekin uskon näin. Ässät tulee olemaan tiiviimpi, tasasempi ja parempi kuin viime kaudella...jahka terveyttä piisaa ja Matushkin, Quebecin kultakutri & co. kaivaa esiin tehoja myös ylivoimalla.
Viime kaudella kiekollinen peli oli raikasta vain ajoittain, sitten oli paljon prosenttikiekkoa ja tuntui ettei hyökkäyspeli kehittynyt/tehostunut kauden aikana. Tähän vaaditaan parannusta.
Runkosarja on pitkä, 60 matsia. Iltojen pimetessä näkyy monenmoista matsia joista käteen jää vain voitto tai tappio, ilman suurempia riemunkiljahduksia. Se että Ässät kykenis rakentamaan tasasen konseptin jolla kamppaillaan voitosta illasta toiseen ja kerätään tasasesti pisteitä, ei sinänsä ole huono juttu. Pisteet sarjataulukossa tuo tilaa ja aikaa hengittää, kehittää peliä, ilman pudotuspeliviivojen puristusta joka saattaisi alkaa kaivertamaan mielissä. Toivonkin pisteiden suhteen hyvää starttia, marraskuun maajoukkuetauolle eka etappi ja siitä sitten joulutaukoa kohti. Säilys rento ja hyvä ilmapiiri jossa tavotteet kirkastuu kevättä kohti, ilman kurimuksia ja puristamista.
Ei valtaisasti konkreettista analyysia otteista kaukalossa tässä, mutta päänavaus kauteen ja katotaan mitä tuleman pitää.
Viime kaudella kiekollinen peli oli raikasta vain ajoittain, sitten oli paljon prosenttikiekkoa ja tuntui ettei hyökkäyspeli kehittynyt/tehostunut kauden aikana. Tähän vaaditaan parannusta.
Vähäiset maalimäärät / hyökkäyksen kädettömyys. Porissa on aina arvostettu maalintekijöitä ja meillä on ollut viimeisen 10 vuoden aikana aivan poikkeuksellinen määrä snaippereita pelaajabudjettiin nähden. Ahon joukkueet ovat puolestaan aina olleet varsin duunarivoittoisia. Vaikka snaipperit ja duunarivoittoisuus eivät ole toisiaan poissulkevia ominaisuuksia (esim. Niko Ojamäki jossain määrin), niin tällä hetkellä joukkueessa ei ole yhtään selkeää snaipperia kenties Laganierea lukuun ottamatta. Ja mikäli Laganiere pelaa keskellä ja joutuu vastaamaan runsaasti puolustusvelvoitteista, niin huonolta näyttää yhä edelleen maalinteon suhteen. Vasta-argumenttina on tietysti se, että voitot ovat tärkeämpiä kuin tehdyt maalit, mutta nämäkään eivät ole toisiaan poissulkevia asioita
Aho on vaativa valmentaja, joka harjoituttaa välillä liikaa, esimerkiksi kolmentonnin testin jälkeen vedetään nopeusharjoitus, missä ei ole mitään järkeä. Kovan kesän jäljiltä on pelaajien paikat ovat kovilla ja loukkaantumisia on ihan liikaa. Toisaalta, miksi Ahoa seuraavat vain rivipelaajat, tähtipelaajat eivät ole tulleet Ässiin. Nämä ovat kysymyksiä ja faktoja, jotka pitää huomioida Ahoa arvioitaessa.
Aho haluaa menestystä, hän perustaa pelin prosenteille, ei niinkään luovuudella. Tämä ehkä karkoittaa pelaajia, näinhän se on aina
Runkosarja on pitkä, 60 matsia. Iltojen pimetessä näkyy monenmoista matsia joista käteen jää vain voitto tai tappio, ilman suurempia riemunkiljahduksia. Se että Ässät kykenis rakentamaan tasasen konseptin jolla kamppaillaan voitosta illasta toiseen ja kerätään tasasesti pisteitä, ei sinänsä ole huono juttu. Pisteet sarjataulukossa tuo tilaa ja aikaa hengittää, kehittää peliä, ilman pudotuspeliviivojen puristusta joka saattaisi alkaa kaivertamaan mielissä. Toivonkin pisteiden suhteen hyvää starttia, marraskuun maajoukkuetauolle eka etappi ja siitä sitten joulutaukoa kohti. Säilys rento ja hyvä ilmapiiri jossa tavotteet kirkastuu kevättä kohti, ilman kurimuksia ja puristamista.
Ei valtaisasti konkreettista analyysia otteista kaukalossa tässä, mutta päänavaus kauteen ja katotaan mitä tuleman pitää.