Kolmesti olen jo livenä nähnyt ja äärimmäisen kovia keikkoja ovat olleet. Stam1nan kanssa tämän kevään Zrockin parhaat vedot. Ensimmäistä kertaa bändiä katsomassa ollut kaverini innostui jopa paidan ostamaan.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Saija Tarkki herätti aikanaan kunnioitusta nuorissa kärppäpelaajissa – ”Eihän hän ollut ollenkaan niin pelottava kuin luulimme"Lue lisää »
-
Kunnianosoitus kärppälegendalleLue lisää »
-
Kotikaupunkiinsa palannut Kasper Kotkansalo kiitollisena: "Olemme saaneet läheisen nipun lyhyessä ajassa"Lue lisää »
-
Oululaista historiaa tekevä Saija Tarkki kasvoi kärppäuransa aikana teinitytöstä perheenäidiksiLue lisää »
-
Marko Anttila pelasi ottelun varapaidalla − "Jos joku tietää, tuokaa se hallille"Lue lisää »
-
Liiga-kierros: SaiPalle ei löydy pysäyttäjää – perjantaina oli kotijoukkueiden iltaLue lisää »
Osaavia metallibändejä
- Viestiketjun aloittaja -Kantor-
- Alkaa
- 570 894
- 3 154
The Halo Effect julkaisi debyyttialbuminsa The Days of The Lost. Odotuksia oli bändin kokoonpanon vuoksi, odotuksia oli julkaistujen sinkkujen vuoksi. Parin kuuntelukerran perusteella totean saaneeni vastinetta odotuksille.
The Days of the Lost ei tuo varsinaisesti mitään hirveän uutta genreen. Pyörää ei ole lähdetty keksimään uudestaan, vaan The Halo Effectin debyyttialbumi edustaa sitä, mitä sen jäseniltä voi odottaa. Laadukasta melodista death metallia. Albumin sielu on selvästi jossain siellä Göteborgin soundissa parinkymmenen vuoden takana. Melodiat, raskaus, laulu asenne, riffit... Modernilla twistillä. Herrat selvästi tekivät musiikkia, jollaista tahtovat tehdä. Albumi kokonaisuutena toimii mielestäni hyvin, saa hymyn huulille. Olihan tällaista odotettu. Hienoa nähdä tällainen albumi julkaistavan vuonna 2022.
Joku biisi vielä mukaan:
The Days of the Lost ei tuo varsinaisesti mitään hirveän uutta genreen. Pyörää ei ole lähdetty keksimään uudestaan, vaan The Halo Effectin debyyttialbumi edustaa sitä, mitä sen jäseniltä voi odottaa. Laadukasta melodista death metallia. Albumin sielu on selvästi jossain siellä Göteborgin soundissa parinkymmenen vuoden takana. Melodiat, raskaus, laulu asenne, riffit... Modernilla twistillä. Herrat selvästi tekivät musiikkia, jollaista tahtovat tehdä. Albumi kokonaisuutena toimii mielestäni hyvin, saa hymyn huulille. Olihan tällaista odotettu. Hienoa nähdä tällainen albumi julkaistavan vuonna 2022.
Joku biisi vielä mukaan:
Viimeksi muokattu:
Allekirjoitan täysin ajatuksesi, ihan samat fillikset myös täällä. Myös Stannen puhtaat vokaalit oli todella positiivinen yllätys levyllä, kun eipä tota hirveästi osannut sinkkujen pohjalta odottaa, ainakaan noin runsaissa määrin. Varsinkin "A Truth Worth Lying For" on täyttää kermaa korvalle. Myös Daniel Svenssonin palaaminen setin taakse on ollut todella nostalgista ja saa vanhan In Flames fanin melkein herkistelemään.
Stannelle täytyy hattua nostaa. 30 vuotta vetänyt death metal ördää ja ääni kestää edelleen. Lisäksi puhtaat vokaalit tuntuvat vuosi vuodelta paranevan vaan.
Dark Tranquillityn parin vuoden takainen Moment on omasta mielestä parasta mitä tuolta jööttepori-osastolta on tullut vuosiin. Tämä Halo Effect vaikuttaa hyvältä, mutta en vielä uskalla ihan nostaa Momentin kanssa samalle viivalle.
At the Gates tehnyt paluunsa jälkeen useamman hyvän levyn ja In Flames vaikuttaisi olevan palaamassa tyylillisesti takaisin melodeathin pariin. Ollaanko tässä jopa swedu melodödön uuden tulemisen äärellä?
Vielä lopuksi näyte Dark Tranquillityn Momentilta:
The Halo Effect todellakin toimitti sen mitä lupasi. Tekisi mieli sanoa, että aika varman päälle vedetty kokonaisuus, mutta toisaalta juuri tätä tiesin saavani. Hieman jäin kaipaamaan soundeihin raakuutta ja painoa (vertaa Colony/Clayman). Tuntuu turhan modernin kliiniseltä ja ohuelta.
Minulle ei nuo pari biisiä puhtailla kertseillä oikein toimi. Häiritsevät levyn flowta ja kertsit tuntuvat "irrallisilta" muuhun lätyskään nähden.
Nuo on kuitenkin pieniä haittoja. Ehdottomasti hienoa nähdä teinivuosien sankarit taas soittamassa yhdessä ja vielä sen tyylistä musaa, josta heidät parhaiten tunnetaan. Moni kappale/riffi tuo mieleen vanhat In Flamesin klassikot joiden parissa tuli kasvettua, sortumatta kuitenkaan minkäänlaiseen kopiointiin. Herkistää!
Toisen levyn valmistelu on muuten jo aloitettu. Silloin pitää kyllä olla kuluttamatta ennakkoon julkaistuja biisejä puhki etukäteen, niin osaa nauttia levykokonaisuudesta paremmin.
Minulle ei nuo pari biisiä puhtailla kertseillä oikein toimi. Häiritsevät levyn flowta ja kertsit tuntuvat "irrallisilta" muuhun lätyskään nähden.
Nuo on kuitenkin pieniä haittoja. Ehdottomasti hienoa nähdä teinivuosien sankarit taas soittamassa yhdessä ja vielä sen tyylistä musaa, josta heidät parhaiten tunnetaan. Moni kappale/riffi tuo mieleen vanhat In Flamesin klassikot joiden parissa tuli kasvettua, sortumatta kuitenkaan minkäänlaiseen kopiointiin. Herkistää!
Toisen levyn valmistelu on muuten jo aloitettu. Silloin pitää kyllä olla kuluttamatta ennakkoon julkaistuja biisejä puhki etukäteen, niin osaa nauttia levykokonaisuudesta paremmin.
Perjantaina tulis sitten Machine Headin kymmenes levy pihalle. Arvostelut ollu kohtuu hyviä ainakin, että lupa odottaa hyvää. Sinkuista itse tykkään kyllä. Toki vain neljä kunnon biisiä enää levyllä, mitä ei ole tullut vielä ulos. Vähän ehkä liikaa siis tullut tavaraa pihalle.
Viimeksi muokattu:
Massacre olisi tulossa huudeille ensi viikolla. Kieltämättä bändi on jäänyt minulla vähän muiden aikalaistensa varjoon mutta hyvää Florida-pörinäähän tämä on. Jollain Metalliliitosta nauhoitetulta kassulta varmaan löytyy paloja. Lolahdin kohdassa "Mmmööööööörrrrr. I said, mmmööööörrrrrrr."
Eikun tervetuloa! Meidän tapahtuma tosiaan kyseessä, hoh. Massacre oli ns. onnekas sattuma että saatiin juuri näille päiville, ei olisi muuten Suomeen tullut ollenkaan.
Edit: Lisätään linkki koko tapahtumaan:
METAL.FUCKING.HELL vol. 2 - Extreme Metal Festival
Music event by Metallihelvetti and 7 others on Friday, September 2 2022 with 243 people interested and 122 people going. 37 posts in the discussion.
fb.me
Machine Headin "OF KINGDOM AND CROWN" tykittää perkeleen lujaa ensikuuntelulta. Kyseessä tosiaan konseptialbumi, ensimmäinen luokkaansa MH:ltä. Ei tästä uutta The Blackeningiä saatu, saati Burn My Eyesiä tai Locustia, mutta erittäin vahva albumi silti. Suosittelen kuuntelemaan alusta loppuun, ajatuksen kanssa. Kuukauden päästä sitten Nordiksella!
ØF KINGDØM AND CRØWN - Spotify
ØF KINGDØM AND CRØWN - Youtube
ØF KINGDØM AND CRØWN - Spotify
ØF KINGDØM AND CRØWN - Youtube
"Slaughter the Martyr" ihan himmeän kova biisi. Sitten tuleekin pari kunnon turpaanvetoa perään. Kyllä tälle levylle arvosanaksi 4/5 antaa. Vielä voi parantua. Ei tämä paras Machine Headin levy ainakaan vielä ole, mutta todella kova kyllä.
Viimeksi muokattu:
Siitä uusin musavideo vielä. Parhaat levyn biisit: Slaughter the martyr, Choke on the ashes of your hate, my hands are empty, No gods, no masters ja Kill thy enemies.
Listasin ensikuuntelulta ajatuksia ylös keskiyöllä. Puolet toki jo tuttuja biisejä entuudestaan, mutta ei anneta sen haitata. Jos ja yleensä kun levyt aukeavat ajan kanssa sitten jostain kohtaa erilailla niin hauska palata joskus näihin ensiajatuksiin.
#1 Slaughter the Martyr 9/10 - ei ihan Clenching the Fists / I Am Hell -tason kickstartteri, mutta erittäin vahva ja rauhaksiin rakennettu aloitusbängeri. Hieno intro, teema ja alotusriffi. Djentahtava jammailu iskee ja lujaa.
#2 Choke On The Ashes Of Your Hate: 9/10 - ajaa asiansa nimensä mukaisesti ja potkii puhtaan vihasesti alusta loppuun. Ei rakettitiedettä, eikä sen sitä tarvitse ollakaan. Toiminee livenä "ihan ok."
#3 Become the Firestorm: 9+/10 - blästiä, väkivaltaset stinky face ilmeen tuovat kitarat, rummut elää ja pumppaa jatkuvasti, hieno bridge, päätä patteriin breakdown, ihan kipee soolo. What's not to like?
#4 Overdose: - välisoitto tarinaan liittyen, mikä liidaa hienosti levyn synkimpiin kappaleisiin
#5 My Hands Are Empty: 8+/10 - intro hieno jatkumo välisoitosta, biisin teeman tuntee jokasesta saundista mitä kappale tarjoaa kuulijalle.
#6 Unhallowed: 9,5/10 - albumin kaunein melodia ja kertsi, groovy riffs, tykitysvaihe fittaa tehden tästä aika vitun tiukan balladin, synkät jutut jatkuvat ja tämä biisi kolahti jo single-julkaisuna ja toimii albumin puolivälissä vielä paremmin.
#7 Assimilate: - välisoitto, story time...
#8 Kill Thy Enemies: 8/10 - siisti intro, jotenkin tosi hienosti tehty hoilauskertsi, todella upean kuuloset kitarat jälleen kerran.
#9 No Gods, No Masters: 7/10 - menevä tykittely, joskaan ei yllä levyn alkupuoliskon tasolle, hoilailut jatkuu ja toimii.
#10 Bloodshot: 5/10 - levyn ainut dippibiisi, mikä ei ainakaan kolmen kuuntelukerran jälkeen ole napsunut itselle. Biisi, joka voisi olla hokemisellaan ja soittonsa puolesta edellisellä levyllä, eikä siinä, jammailu toimii kyllä ja onkin tämän biisin ainut vahvuus.
#11 Rotten: 7/10 - EVERYTHING IS ROTTEN TO THE CORE! Kun biisin ekaa kertaa Arrows-EP:ltä kuulin, niin tuo sotahuuto lähinnä huvitti, mutta on sittemmin kasvanut ihan hyväksi kappaleeksi. Puoliväli ja outro tosi hyvää settiä.
#12 Terminus: - välisoitto, "how could I forgive myself" jäi mieleen, sopii hyvin ennen levyn lopettavaa Arrowsia
#13 Arrows In Words From the Sky: 10/10 - mielettömän kaunis intro, upea teema alusta loppuun ja hienot sanat. Balladi-sävystään huolimatta käy tykittämässä tosi lujaa ja matalalla, ja toimiihan se. Levyn ehkäpä "siistein" biisi kaiken kaikkiaan. Jälleen kerran soolo istuu kuin nenä päähän.
Bonareista akustinen Arrows on todella hieno kappale, ja instrumental biisi Exteroception on jälleen kerran stinky face kamaa kiitos äkäsen MH-täräyttelyn ja snadien gojira-vibojen.
Nopeasti funtsittuna ja tuosta kun katsoo, mitä tullut kirjoiteltua ylös, niin levyn alkupuolisko selkeästi dominoi ja puolivälin jälkeen voidaan puhua pienestä tasapaksuudesta ja dipistä, minkä päätteeksi tulee kuitenkin oma henkkoht. suosikki päättämään koko levyn. Annetaan nyt tollanen vahva 8+ tälle näin alkuun, minkä ei tarvitse hävetä yhtään siellä muutaman kympin arvosen takana.
Kerrassaan todella hyvä "comeback" albumi Machine Headiltä.
Viimeksi muokattu:
Listaanpa itsekkin myöhemmin biiseistä arvosanat. Vielä lisää kuuntelua.
Slaughter The Martyr 10/10. Hemmetin hyvä biisi, joka alkaa ihanan rauhallisesti kiihdyttäen tahtiaan. Juuri sitä, mitä Machine Head osaa tehdä hyvin. Vähän niin kuin The Blackening levyn biisi, mutta ehkä jopa parempi kuin sieltä ne pitkät biisit?
Choke On The Ashes Of Your Hate 10/10. Tätä biisiä on kuunnellut monta kertaa ennen levyn ilmestymistä ja voi saakeli kun on kova! Kitarasoolot ja sen aikainen kaahaaminen on kyllä niin parasta kun vaan olla ja voi!
Become The Firestorm 10/10. Tätä kuuntelin jo 2021 keväällä ilmestyessä todella paljon ja jeesus kun potkii edelleen! Tässä on kanssa armottoman kovat kitarasoolot.
My Hands Are Empty 9,5/10. En tykännyt tästä niin hirveästi edes kun ekaa kertaa joskus kuulin. No nyt kun levyä pyöräyttäny sen 4 kertaa läpi, niin saakeli kun potkii! Kertosäe on uskomattoman hieno tässä.
Unhallowed. 10/10. Toimii aivan saakelin kovaa ja toimi ekalla kerralla kun kuunteli tämän. Pääriffi on aivan mielettömän kova ja tässä on kivaa progeilua.
Kill Thy Enemies 9,5/10. Loistava biisi, jossa pää nyökkyy kyllä automaattisesti ihan saakelisti kun biisin raskaat riffit lähtee soimaan.
No Gods, No Masters 10/10. Kertosäe tässäkin aivan himmeän kova ja raskaat osat toimii ihan hitsin hyvin!
Bloodshot. 8,5/10. Ensimmäinen biisi levyllä, joka saa alle 9 arvosanan. Ehdottoman kova biisi, mutta ei yllä kyllä aikaisempien biisien tasolle.
Rotten 8/10. Levyn heikoin biisi, mutta ei missään nimessä heikko. Mitä enemmän kuuntelee, niin sitä paremmin biisiä alan ymmärtää. Tällä levyllä silti jää heikoimmaksi biisiksi.
Arrows In Words From The Skye 9,5/10. En tykännyt tästä niin paljon kuin ensimmäisen kerran kuulin, mutta levyn kun kuuntelee läpi kokonaan, niin tämä on kyllä loistava päätös levylle!
Ei nyt mitään kovaa syväanalyysiä tullut tässä, mutta onhan tämä nyt ihan pirun kova levy, joka paranee jokaisella kuuntelukerralla. En siltikään osaa päättää mielessäni, että onko tämä nyt Machine Headin neljänneksi paras levy, vai jopa toisiksi paras vai miten.
Choke On The Ashes Of Your Hate 10/10. Tätä biisiä on kuunnellut monta kertaa ennen levyn ilmestymistä ja voi saakeli kun on kova! Kitarasoolot ja sen aikainen kaahaaminen on kyllä niin parasta kun vaan olla ja voi!
Become The Firestorm 10/10. Tätä kuuntelin jo 2021 keväällä ilmestyessä todella paljon ja jeesus kun potkii edelleen! Tässä on kanssa armottoman kovat kitarasoolot.
My Hands Are Empty 9,5/10. En tykännyt tästä niin hirveästi edes kun ekaa kertaa joskus kuulin. No nyt kun levyä pyöräyttäny sen 4 kertaa läpi, niin saakeli kun potkii! Kertosäe on uskomattoman hieno tässä.
Unhallowed. 10/10. Toimii aivan saakelin kovaa ja toimi ekalla kerralla kun kuunteli tämän. Pääriffi on aivan mielettömän kova ja tässä on kivaa progeilua.
Kill Thy Enemies 9,5/10. Loistava biisi, jossa pää nyökkyy kyllä automaattisesti ihan saakelisti kun biisin raskaat riffit lähtee soimaan.
No Gods, No Masters 10/10. Kertosäe tässäkin aivan himmeän kova ja raskaat osat toimii ihan hitsin hyvin!
Bloodshot. 8,5/10. Ensimmäinen biisi levyllä, joka saa alle 9 arvosanan. Ehdottoman kova biisi, mutta ei yllä kyllä aikaisempien biisien tasolle.
Rotten 8/10. Levyn heikoin biisi, mutta ei missään nimessä heikko. Mitä enemmän kuuntelee, niin sitä paremmin biisiä alan ymmärtää. Tällä levyllä silti jää heikoimmaksi biisiksi.
Arrows In Words From The Skye 9,5/10. En tykännyt tästä niin paljon kuin ensimmäisen kerran kuulin, mutta levyn kun kuuntelee läpi kokonaan, niin tämä on kyllä loistava päätös levylle!
Ei nyt mitään kovaa syväanalyysiä tullut tässä, mutta onhan tämä nyt ihan pirun kova levy, joka paranee jokaisella kuuntelukerralla. En siltikään osaa päättää mielessäni, että onko tämä nyt Machine Headin neljänneksi paras levy, vai jopa toisiksi paras vai miten.
Ilmari Ahde
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Haukiputaan huorakuoro
BlackBraid lykännyt uuden kappaleen ilmoille. Videossa metsää, tulta, rässiliivit ja vyöllä teräase, eihän silloin voi mennä pieleen. Lopussa tässä genressä harvinaisempi soitin.
Pistivät tänään jopa koko levyn pihalle. Eli debyytti on kuunneltavissa yleisistä suoratoistopalveluista.
KotkaSydän
Jäsen
Korpiklaanin Ukraina-tribuutti. Propsit tästä erityisesti siksi, että bändillä on aika paljonkin faneja Venäjällä, ja on uskallettu ottaa kantaa. Kaikilta tällaista selkärankaa ei löydy. Musiikillisesti kappale jatkaa viime levyiltä tutuksi tullutta rauhallisempaa ja hitaampaa trendiä, joka varmasti sopii ainakin tähän biisiin. Itse toivoisin kuitenkin myös sitä nopeampaa ja hevimpää "humppaa" yhtyeen alkuajoilta. Toivottavasti tällaisiakin biisejä on vielä tulossa, että bändin voi jatkossakin metalliksi laskea..
"..idän igor teurastaa piilostaan"
"..idän igor teurastaa piilostaan"
Tässähän on kai vaan tuo yksi heppu, jos en väärässä ole. Lähtee kyllä tänään kuunteluun.
Hyvä levy tämä BlackBraid - BlackBraid I. Sopivasti vaaran tuntua eikä soundit aivan armotoman tunkkaiset. :D Taitava heppu kyllä väsäämään musaa.
hooceebruins
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Boston Bruins, Janette Lepistö
En tiiä onko koskaan linkitetty tänne, mutta Enska teki aikoinaan kovan coveri-levyn.
Särkilauma
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kiekko-Espoo, RoKi, Sharks, Lions, Seahawks
Iso kiitos tästä vinkistä. Osui ja upposi!
Neurosis singer Scott Kelly retires from music and admits abuse
Scott Kelly, singer of California metal band Neurosis, has shared a statement in which he admits to abuse and announces his retirement.
www.nme.com
Tässä menee kyllä vähän maku Neurosis yhtyeen musiikin kuuntelusta, kun Scott Kelly paljastuu melkoiseksi kusipääksi, hyväksikäyttäjäksi ja muutenkin sosiopaattiseksi ihmiseksi. Toivottavasti hänen perheensä saa apua ongelmiinsa.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy